SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SAK:n keskeiset viestit syyskuun 2021 budjettiriiheen:
- Työllisyystoimissa ja kohtaanto-ongelmassa katse osaamiseen.
- Koronan sosiaalisia ongelmia ei pidä syventää leikkauksilla.
- Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka pitää toteuttaa reilusti.
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Suomella on heinäkuussa 2019 alkavalla EU-puheenjohtajakaudella erinomainen mahdollisuus edistää hyvää työelämää koko Eurooppaan. SAK tavoittelee muun muassa EU:n työsuojelusäännösten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. Työelämän uudistamisessa SAK pitää tärkeänä EU:n vähimmäislainsäädäntöä, joka estää esimerkiksi alustatyön tai nollatuntisopimusten kaltaisten turvattomien työnteon muotojen käyttämistä.
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
Predictive Performance Testing: Integrating Statistical Tests into Agile Deve...Tom Kleingarn
This presentation was delivered by Tom Kleingarn at HP Software Universe 2010 in Washington DC. It describes basic statistical tests that can be applied to any performance engineering practice to improve accuracy and confidence in your test results.
Conducting a one-sample t-test for a hypothesis. Supporting the results of a t-test with a confidence interval. All necessary assumptions and conditions must be met.
SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.
SAK:n teettämien selvitysten mukaan suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla liittyvät kielitaidon puutteen tuomiin väärinymmärryksiin, ei niinkään erilaiseen kulttuuritaustaan.
Maahanmuutto oli SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen teema keväällä 2019. Teemaa koskevaa selvitystyötä on ohjannut maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Tämä PowerPoint-esitys esitettiin SAK:n edustajistolle 16.5.2019.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Suomella on heinäkuussa 2019 alkavalla EU-puheenjohtajakaudella erinomainen mahdollisuus edistää hyvää työelämää koko Eurooppaan. SAK tavoittelee muun muassa EU:n työsuojelusäännösten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. Työelämän uudistamisessa SAK pitää tärkeänä EU:n vähimmäislainsäädäntöä, joka estää esimerkiksi alustatyön tai nollatuntisopimusten kaltaisten turvattomien työnteon muotojen käyttämistä.
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
Predictive Performance Testing: Integrating Statistical Tests into Agile Deve...Tom Kleingarn
This presentation was delivered by Tom Kleingarn at HP Software Universe 2010 in Washington DC. It describes basic statistical tests that can be applied to any performance engineering practice to improve accuracy and confidence in your test results.
Conducting a one-sample t-test for a hypothesis. Supporting the results of a t-test with a confidence interval. All necessary assumptions and conditions must be met.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Talouskasvun voimistuminen ja työllisyyden ennustettua parempi kehitys helpottavat julkisen talouden tilannetta. Suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi kuitenkin olla nykyistä kireämpää.
Prof. Roope Uusitalo, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2017 pääkohdat medialle 23.1. 2018 järjestetyssä tilaisuudessa.
Tutustu koko raporttiin:
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Miten Suomesta saadaan maa, jossa kaikki rakastavat oppimista? Tähän kysymykseen pureuduttiin Tiedekeskus Heurekassa 4.6.2015, kun Sitran Uusi koulutus -foorumi päätti puoli vuotta kestäneen työskentelynsä koulutuksen tulevaisuuden parissa.
Sitran Uusi koulutus -foorumin ohessa toteutettiin kevään 2015 aikana kokeiluja ympäri Suomen. Yksi kokeiluista oli Oulun Ritaharjun yläkoulussa järjestetty ilmiöpohjaisen oppimisen viikko, jonka opit ja oivallukset on kerätty ohessa olevaan raporttiin.
Tulevaisuuden koulutus on jo täällä! Siitä osoituksena Sitran Uusi koulutus -aiheinen ideakuulutus keräsi vuoden alussa toinen toistaan parempia ideoita yhteensä yli 130 kappaletta. Nyt haluamme tarjota sinulle tilaisuuden päästä luotsaamaan osaa ideoista eteenpäin joko kasvokkain tai verkon välityksellä.
Ideapajassa kuullaan uusista koulutusinnovaatioista, sparrataan niitä yhdessä eteenpäin ja otetaan seuraavat askeleet kohti toteutusta. Ideasparrauksen ja verkostoitumisen lisäksi työpajassa tarjoutuu mahdollisuus kuulla mielenkiintoisia puhujia.
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Uusi koulutus -työpajan tavoitteena oli jakaa tietoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiään ja evästystä käynnistyvälle foorumille sekä verkottua Uusi koulutus -teeman ympärillä.
Osallistujien joukossa oli Uusi koulutus -foorumille hakeneita ja muita eri sidosryhmien edustajia. Lisätietoja foorumin osallistujahausta täältä:
http://www.sitra.fi/uutiset/uusi-koulutus/259-haki-30-valittiin-tassa-he-ovat-uusi-koulutus-foorumin-osallistujat
Keskustelu tulevaisuuden koulutuksesta jatkuu mm. Uusi koulutus -Facebook-ryhmässä sekä Twitterissä tunnisteella #uusikoulutus. Tervetuloa mukaan!
2. Esityksen rakenne
Budjetti- ja kehysprosessi taloudellisten resurssien
kohdentamisessa
Taloudellisen tilanteen reunaehtoja
Koulutukseen kohdennetuista voimavaroista
Esimerkkejä koulutukseen liittyvien toimenpiteiden
kustannuksista
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen
Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen
Koulutuksen digitalisointiin panostaminen
3. Nykyinen kehysjärjestelmä
Sitova reaalinen menokehys koko 4-vuotiselle vaalikaudelle
ei riippuvainen tulokehityksestä
Kattaa noin 80 % valtion budjetin menoista, ulkopuolella:
työttömyysturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, palkkaturva ja
asumistuki (mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin
tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta)
valtionvelan korkomenot
valtion päättämien veromuutosten mahdolliset kompensaatiot muille veronsaajille
teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia
määrältään vastaavat menot
veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-automaattiyhdistyksen
tuloutusta vastaavat menot
finanssisijoitusmenot
Vain vaalikauden kokonaiskehys sitova, ei hallinnonalakohtaiset
kehykset. Kehys ei rajoita menojen uudelleenbudjetointeja.
6. Talous ei ole juurikaan toipunut vuoden 2009 romahduksesta
pp.kk.vvvv 6Osasto
+ 2,4 %/v.
7. Julkisyhteisöjen velka ja rahoitusjäämä
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19
Lähde:Tilastokeskus, VM
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
% BKT:sta
0
10
20
30
40
50
60
70
91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17
Julkisyhteisöjen velka
% BKT:sta
Lähde: Tilastokeskus, VM
• Suomi rikkoo Vakaus- ja kasvusopimuksessa julkiselle velalla ja
rahoitusjäämälle asetetut kriteerit
• Nykyisillä tulo- ja menoperusteilla julkinen velka jatkaa kasvuaan
8. Taloudelliset resurssit niukkenevat ja
samanaikaisesti tarpeet lisääntyvät
Valtion ja kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää 6 mrd. euron
edestä rahoitusasemaa vahvistavia toimia
Demografinen muutos – kestävyysvaje
Koulujen rakennuskannan korjausvelka 2-4 mrd. euroa
Tiestön ylläpitoon liittyvä korjausvelka 2 mrd. euroa
Korkotason normalisoituessa valtion korkomenot lisääntyvät 2 mrd.
eurolla
Geopoliittiset jännitteet: lisäresursseja puolustusvoimille (esim.
hävittäjähankinnat 2020 –luvulla 4 mrd. euroa
Samanaikaisesti joihinkin verotuksen osa-alueisiin kohdistuu
alennustoiveita
9. Yleinen
julkishallinto
14 %
Puolustus
2 % Yleinen järjestys ja
turvallisuus
2 %
Elinkeinoelämän
edistäminen
7 %
Ympäristönsuojelu
0 %
Asuminen ja
yhdyskunnat
1 %
Terveydenhuolto
16 %
Vapaa-aika,
kulttuuri ja
uskonto
2 %
Koulutus
12 %
Sosiaaliturva
44 %
Julkiset menot tehtävittäin 2013, % osuudet
13. Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen
(rakennepoliittinen ohjelma)
Lisätään määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta
keskeisillä aloilla
Tavoitteena oli lisätä aloituspaikkoja työelämän tarpeista lähtien
vuositasolla noin 3 000 (v. 2014–2015). Aloituspaikkojen lisäyksestä
pääosa kohdentui yliopistosektorille.
Yliopistojen perustutkintokoulutuksen tutkintokohtaiset vuotuiset
kustannukset ovat keskimäärin 9 100 euroa. Koulutuslaajennuksen
opiskelijakohtaisena rahoitusperusteena on käytetty 6 000 euroa.
2014 2015 2016 2017 2018 2019
Määräraha, milj. euroa 9 18 18 18 15 6
14. Ryhmäkokojen pienentäminen
perusopetuksessa 2009-2014
Opetusryhmien koon pienentämiseen osoitettava valtionavustus
myönnettiin ylläpitäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella
opetusryhmien pienentämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Avustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka
kohdistuvat ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin
ryhmässä on useita säännöllisesti ylimääräistä tukea tarvitsevia
oppilaita
koulunkäyntialueella aikuisväestön koulutustaso on keskimääräistä
alhaisempi
työttömyysaste tai maahanmuuttajien väestöosuus keskimääräistä
suurempi
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Määräraha, milj. euroa 16 30 30 50 60 60
17. Tieto- ja viestintäteknologian käytön
edistäminen opetuksessa
Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää tieto- ja viestintäteknologian
opetuskäyttöä rahoittamalla anomuksesta edelläkävijäkoulujen
erilaisia kehittämishankkeita.
Valtion budjetissa valtionosuuksissa yleissivistävän koulutuksen
käyttökustannuksiin osoitettiin tänä vuonna yli 8 milj. euroa liittyen
koulutuksen digitalisoinnin kehittämiseen.
Tällaiseen kehittämiseen liittyy monenlaisia asioita:
laitehankintoja, opettajien koulutusta, virtuaalisten
oppimisympäristöjen kehittämistä, ylläpitoa, sisällön tuottamista
jne.
20. Asiantuntijaverkoston perustaminen
opetuksen tueksi tvt-hyödyntäen
Hankkeen toteutti Tampereen klassinen lukio ja
etäopetuskeskus.
Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jolla ulkopuoliset
asiantuntijat voivat osallistua reaaliajassa
opetustilanteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen.
Opetushallitus myönsi hankkeelle avustusta 100 000
euroa 2008-2011
Verkkopalvelusta löytyvät mukana olevien
organisaatioiden ja henkilöiden profiilit ja yhteystiedot.
(www.asiantuntijaverkosto.fi)