Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossademokratiafi
- Miksi kehittää avointa ja vuorovaikutteista valmistelua?
- Miten avoimuutta ja osallistumista voidaan kehittää?
- Säädöstaustaa
- Mitä kuulemisella tarkoitetaan?
- Valtioneuvoston demokratiatyö
- Kuulemismenettely
- Kuule kansalaista – virkamiehen huoneentaulu
- Palvelujen digitalisoinnilla uusia mahdollisuuksia demokratialle ja kansalaistoiminnalle
Mitä tarkoittaa hyvä valmistelu kunnan päätöksenteossa ja mihin hyvä valmistelu perustuu lainsäädännön kannalta? Erityisasiantuntijamme Tuuli Tarukannel on koonnut lyhyen paketin kuntien ja kuntayhtymien hyvästä valmistelusta. Paketissa käydään läpi mm. hallinnon laillisuusperiaate, asian riittävä selvittäminen ja tiedoksianto.
Kansalaisten kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossademokratiafi
- Miksi kehittää avointa ja vuorovaikutteista valmistelua?
- Miten avoimuutta ja osallistumista voidaan kehittää?
- Säädöstaustaa
- Mitä kuulemisella tarkoitetaan?
- Valtioneuvoston demokratiatyö
- Kuulemismenettely
- Kuule kansalaista – virkamiehen huoneentaulu
- Palvelujen digitalisoinnilla uusia mahdollisuuksia demokratialle ja kansalaistoiminnalle
Mitä tarkoittaa hyvä valmistelu kunnan päätöksenteossa ja mihin hyvä valmistelu perustuu lainsäädännön kannalta? Erityisasiantuntijamme Tuuli Tarukannel on koonnut lyhyen paketin kuntien ja kuntayhtymien hyvästä valmistelusta. Paketissa käydään läpi mm. hallinnon laillisuusperiaate, asian riittävä selvittäminen ja tiedoksianto.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Kaskas Media Oy:n johtava viestintäasiantuntija Karoliina Kinnunen Mohr pureutuu toimivaan vuorovaikutukseen tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä. Miten vaikuttajaviestintää kannattaa tehdä? Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
”Tuolla tutkimustuloksella ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä!” - Pan...THL
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Panelistit:
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL)
Yliopistotutkija Anu Katainen (HY)
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL)
Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL)
Puheenjohtajat:
Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL)
Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Kokemusasiantuntijuuden yleisimmät sudenkuopat – ja kuinka välttää ne
Taina Meriluoto, YYT tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja yhdessä tekeminen - miten saadaan ihm...Jaakko Blomberg
Mitä on uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja miten sitä luodaan? Jaakko Blomberg kertoo omien kokemuksiensa kautta siitä, mitä kaikkea voimme saavuttaa yhdessä tekemällä. Miksi se kannattaa, mitä pitää ottaa huomioon ja miten saadaan ihmiset mukaan?
Esitys pidetty Espoon kaupungin Osallisuusverkostolle 23.4.2021.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
More Related Content
Similar to Julkisuus päätöksenteon vahtikoirana ja vauhdittajana
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Kaskas Media Oy:n johtava viestintäasiantuntija Karoliina Kinnunen Mohr pureutuu toimivaan vuorovaikutukseen tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä. Miten vaikuttajaviestintää kannattaa tehdä? Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
”Tuolla tutkimustuloksella ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä!” - Pan...THL
Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.
Panelistit:
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (THL)
Yliopistotutkija Anu Katainen (HY)
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen (THL)
Erikoistutkija Anna-Maria Isola (THL)
Puheenjohtajat:
Erikoistutkija Jonas Sivelä (THL)
Erikoistutkija Riikka Lämsä (THL)
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Kokemusasiantuntijuuden yleisimmät sudenkuopat – ja kuinka välttää ne
Taina Meriluoto, YYT tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja yhdessä tekeminen - miten saadaan ihm...Jaakko Blomberg
Mitä on uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja miten sitä luodaan? Jaakko Blomberg kertoo omien kokemuksiensa kautta siitä, mitä kaikkea voimme saavuttaa yhdessä tekemällä. Miksi se kannattaa, mitä pitää ottaa huomioon ja miten saadaan ihmiset mukaan?
Esitys pidetty Espoon kaupungin Osallisuusverkostolle 23.4.2021.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
2. Esityksen sisältö
• Muutama sana esiintyjästä ja näkökulmasta
• Muutama sana avoimuudesta, luottamuksesta
ja legitimiteetistä
• Muutama sana julkisuudesta vallan vahtikoirana
• Muutama sana julkisuudesta päätöksenteon
vauhdittajana / hidastajana
• Muutama sana päätöksenteon valmisteluun
osallistujista
… ja kaiken aikaa monia sanoja teiltä!
Eläketurvakeskus
2
3. Voiko viestintäihminen tietää jotain sääntelystä
ja lainsäädännöstä?
Puhujan taustalla vakuutusjournalismia ja
muuta substanssitietoon perustuvaa viestintää
Eläketurvakeskus
3
4. Kuka puhuu ja mistä näkökulmasta?
• Eläketurvakeskuksen viestinnässä viimeiset kymmenen
vuotta, joista neljä viestintäjohtajana
• Sitä ennen Vakuutussanomien toimittajana yli
kymmenen vuotta
• Välillä sivutoimista uutis- ja tv-työtä
• Työuran alussa silloisen Vakuutusyhtiöiden keskusliiton
tiedotustehtäviä ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton
sivutoimista tiedotustoimintaa
• Valtiotiet. maisteri, pääaine viestintä, sivuaineina
sosiaalipolitiikka ja valtio-oppi. Mukana myös
tiedeviestinnän opintoja.
• Yhteystiedot:
Kati Kalliomäki
kati.kalliomaki@etk.fi
Twitter: @KatiKalliomaki
Eläketurvakeskus
4
6. Miksi luottamus ja legitimiteetti ovat tärkeitä?
• Jos legitimiteettiä ei ole, ei ole myöskään mandaattia
hoitaa yhteisiä asioita
• Luottamuksen puute lisää epätietoisuutta ja tekee
kärpäsistä härkäsiä
• Luottamuksen vähentyminen rapauttaa legitimiteettiä
• Viime aikoina luottamuskysymyksiä on käsitelty
julkisuudessa paljon, myös finanssi- ja vakuutusalan
aiheista
Eläketurvakeskus
6
7. Ideaalitilanne on hyvä kehä:
avoimuus ruokkii legitimiteettiä
ja sitä myötä luottamusta
päätöksentekovaiheista
kertominen
luottamus
avoimuus
luottamus
legitimiteetti
Eläketurvakeskus
7
9. Päätöksenteon tuloksena syntyy sääntelyä ja
lainsäädäntöä, ja…
julkisuus toimii
päätöksenteon vahtikoirana
Eläketurvakeskus
9
10. Julkisuus: avoimuus ja läpinäkyvyys
yhteiskunnan kannalta
• Mikään ei kutkuta enemmän kuin salainen
– salaiseksi mieltyy jo sellainenkin, joka ei löydy heti ja helposti
• Mikään ei kiukuta yhteiskunnassa enemmän kuin
suljetut ovet
– suljettujen ovien mielikuva syntyy ihan pienestä, esimerkiksi
kokousaikataulujen, osallistujien tai asialistan itsellään
pitämisestä
• Yhteisten asioiden hoito tarvitsee taakseen
legitimiteettiä
Eläketurvakeskus
10
11. Median tehtävä vahtia avoimuutta
ja läpinäkyvyyttä
• Avoimuus sinänsä ei journalisteja kiinnosta
– paradoksi: heti ja helposti löytyvä informaatio ei synnytä juttuja
– tutkiva journalismi kovassa nousussa
• Suljetut ovet suoranainen käsky medialle lähteä väkisin
avaamaan niitä
– pitkälti kyse on mielikuvista, ei tosin aina
– päätöksenteon valmistelijoiden kannattaa kertoa kaikesta, minkä
voi ja pitää avoimena tietona sellaistakin, mikä tuntuu
turhanpäiväiseltä
• Median rooli legitimiteetin arvioijana on ratkaiseva
Eläketurvakeskus
11
12. Julkisuus: avoimuus ja läpinäkyvyys
yksilön kannalta
• ’Tylsää on jos ulkopuoliseksi jää…’
– ihminen kaipaa osallistumisen ja yhteisöllisyyden tunnetta
• Mikään ei kiukuta ihmisiä enemmän kuin suljetut ovet
– inhimillinen piirre, joka näkyy muussakin käytöksessä
• Muutokset ovat aina pelottavia
– esimerkiksi Luottamus eläketurvaan (ETK 01/12) –tutkimuksen
mukaan kaksi kolmesta on sitä mieltä, että jatkuvat muutokset
eläkejärjestelmässä vähentävät luottamusta järjestelmään
– myös Varautuminen eläkeaikaan –tutkimus (ETK 05/12) kertoo,
että eläkejärjestelmää paremmin tuntevat luottavat
eläkejärjestelmään keskimääräistä enemmän
Eläketurvakeskus
12
13. Median tehtävä toimia kansalaisten
väylänä yhteiskuntaan
• Media lisää osallistumisen ja yhteisöllisyyden tunnetta
– erityisesti sosiaalinen media syntynyt tämän tarpeen täyttäjäksi
• Journalistit raottavat suljettuja ovia
– sivutuotteena syntyy tunne, että jotain siellä salataan
– avoimen datan lisääntyminen ja datajournalismin nousu
• Medialla tärkeä tehtävä lisätä kansalaisten tietoisuutta
– kansanvalistus ei saa olla vanhanaikaista
– kuluttajajournalismin nousu
– infografiikan rajattomat mahdollisuudet
Eläketurvakeskus
13
14. Päätöksenteon tuloksena syntyy sääntelyä ja
lainsäädäntöä, ja…
päätöksenteko vauhdittuu julkisuuden
myötä – vai vaikeutuuko se?
Eläketurvakeskus
14
15. Julkisuus päätöksenteon vauhdittajana
• Julkisuus nostaa esiin epäkohtia, joihin lainsäätäjä
hanakasti tarttuu
• Julkinen paine ja kiinnostus prosessien etenemiseen
saa parhaimmillaan aikaiseksi vipinää valmisteluun ja
päätöksentekoon
• Joskus myös tahalliset vuodot vauhdittavat asioiden
valmistumista
• Päätöksentekoprosessin julkisuus sitouttaa
valmistelijoita ja edistää näin tavoitteellisuutta
• Avoimuus valmisteluvaiheessa valmistaa sekä toimijoita
että kansalaisia hyväksymään muutokset
Eläketurvakeskus
15
16. Julkisuus päätöksenteon hidastajana
• Julkisuus nostaa esiin sellaisiakin epäkohtia, jotka ovat
itse asian suhteen lillukanvarsia ja joiden selittelyyn
tuhrautuu aikaa ja vaivaa
• Julkinen paine ja kiinnostus prosessien etenemiseen
ajaa pahimmillaan valmistelijat poteroihin ja vaikeuttaa
itse asian etenemistä
• Vuodot ärsyttävät ja lukkivat neuvottelutilanteita
• Päätöksentekoprosessin julkisuus sitoo valmistelijoiden
käsiä ja naulaa kantoja väkipakolla kiinni
• Avoimuus valmisteluvaiheessa ja keskeneräisissä
asioissa synnyttää epätoivoisia mielikuvia
päätöksenteon vaikeudesta ja prosessin
farssiutumisesta, jolloin valmistelijat turhautuvat ja
kansalaiset kiukustuvat
Eläketurvakeskus
16
17. Päätöksenteon tuloksena syntyy sääntelyä ja
lainsäädäntöä, ja…
päätöksenteon valmisteluun osallistuvat
oikeat ja sopivat tahot ja ihmiset
Eläketurvakeskus
17
18. Kuka saa osallistua lainsäädännön
valmisteluun?
• Mandaattikysymykset, kenelle asia kuuluu?
• Tutkijat, asiantuntijat, edunvalvojat ja konsultit
menevät yleisessä keskustelussa iloisesti sekaisin
• Paradoksi: mediassa keskustellaan ennätyspaljon siitä,
keitä esimerkiksi poliitikot tai virkamiehet kuuntelevat samanaikaisesti median lähdekritiikki on heikohkoa
– sektoriasiantuntijoiden liikkumatila muuttumassa ahtaaksi,
minkä muun tahansa alan asiantuntija kelpaisi paremmin
– lobbarin rooli on selkeä, mutta pyrkimys profiloitua
riippumattomaksi asiantuntijaksi saattaa sekoittaa tilannetta
– riippumaton tutkimustieto hidasta ja kantaaottamatonta
nopeiden kyselytutkimusten ja galluppien maailmassa
– mediassa räväkät nostot ja nopeat gallupit menevät hyvin lävitse
lähteestä huolimatta
Eläketurvakeskus
18