Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston. Koulutuksen teemoja olivat: Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan Lapsiperhetapahtuman järjestäminen Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita? Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä

1. Tervetuloa
Perheily-koulutukseen!
Varkaus 10.–11.10.2015
Jonna Suhonen
Tanja Laatikainen

2. Lauantaina:
• Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
• Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
• Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
• Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Sunnuntaina:
• Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
• Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
• Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
• Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Viikonlopun teemat

3. Yhdistystoiminta on viestintää –
tapoja on monia
Sisäinen:
• Kohtaamiset
• Kokoukset
• Puhelut ja tekstiviestit
• Sähköpostit
Ulkoinen:
• Mediaviestintä
• Päättäjäviestit
• Sosiaalinen media
• Verkkoviestintä (kuten kotisivut)
Lähde: Muokattu Viestintä-Pirittan esityksestä:
http://www.slideshare.net/Piritta/uudenmaan-martat-ja-
yhdistyksen-viestint

4. Kuinka viestimme yhdistyksestämme
houkuttelevasti?
Perusperiaatteet: selkeys, konkreettisuus, ajantasaisuus ja
totuudenmukaisuus.
Viestintä on sähköistynyt. Vanha kunnon
ilmoitustaulumarkkinointi toimii kuitenkin yhä.
Kiinnitä huomiota visuaaliseen ilmeeseen. Kuvallinen viestintä
(myös videot) on nykypäivänä tärkeää.
Houkutteleva viestintä vetoaa tunteisiin ja puhuttelee.

5. Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan?
Nämä kiinnostavat
• hyvin suunnitellut tapahtumat ja retket
• mahdollisuus harrastaa muiden samassa elämäntilanteessa olevien
kanssa
• lyhyt, projektiluontoinen osallistuminen
• lupa tulla ja mennä perheen omien aikataulujen mukaan
• apu tiettyyn, akuuttiin ongelmaan
Nämä eivät innosta
• kokousbyrokratia
• vaatimus sitoutua toimintaan pitkäksi ajaksi
• aikataulut, jotka eivät ota lapsiperheiden arkea huomioon
• uudelle jäsenelle sysätyt isot vastuut
(Mari Vehmanen: Tukiviesti 4/2015)

6. Lapsiperhetapahtuman
järjestäminen

7. Perheily-tapahtuman aakkoset –
Ideasta se alkaa
• Tapahtuman järjestäminen on prosessi, joka alkaa ideasta
ja etenee tapahtuman suunnitteluun, toteuttamiseen ja
jälkihoitoon.
• Idea voi syntyä arkipäiväisistä kokemuksista ja
havainnoista
• Mieti, innostaako idea itseäsi…?
• Pilko idea osatavoitteiksi
• Huomioi, että hyvin järjestetty tapahtuma on parasta
mainosta yhdistyksellenne!

8. Suunnitelmaan!
• Suunnitelmaan sisältyvät kohderyhmä,
tavoitteet, aikataulu, paikka ja ajankohta
• Ensimmäinen suunnitelma on harvoin
lopullinen - älä huolestu!

9. Tapahtuman toteuttaminen
• Verkostoitumisen hyödyt:
• työn- ja vastuunjako, monipuolinen
osaaminen, paremmat resurssit, näkyvyys
• Selkeä työnjako:
• kuka tekee, mitä, mihin mennessä?
• Kuka vastaa kokonaisuudesta?

10. Tapahtuman järjestämiseen
kuuluu…
• Juridinen vastuu
• Lupa- ja turvallisuusasiat
• Toiminnallinen vastuu
• Tehdään mitä on luvattu, muista osa- ja
kokonaisvastuut
• Lainsäädännön noudattaminen
• Pari sanaa turvallisuusasiakirjasta, miten
velvoittaa yhdistyksiä…

11. Rahoitus eli budjetti
• Listaa ylös kulut ja mahdolliset tuotot, esim.
Exceliin
• Päättäkää kuka vastaa budjetin
toteutumisesta!
• Rahoituksen löytämiseen on olemassa useita
eri mahdollisuuksia

12. Tiedottaminen
• Ole liikkeellä ajoissa, viimeistään kuukausi
ennen ilmoittautumisajan päättymistä
• Mieti, miten tavoitat kohderyhmän
(lapsiperheet) ja mitä välineitä
tavoittamiseen voisi käyttää
• Muista, että tiedottaminen on myös
vaikuttamista!

13. Tapahtuman esteettömyys
• Esteettömyys on kokonaisuus, joka
mahdollistaa erilaisten ihmisten
tasavertaisen osallistumisen tapahtumaan
• Esteettömyyteen kuuluvat esim.
liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja
ymmärtämiseen liittyvät asiat

14. Tapahtuma alkaa nyt!
• Tapahtumalla on hyvä olla selkeä aloitus,
ohjelma ja lopetus sekä juontaja
• Tapahtuman tavoitteet voivat edellyttää, että
vanhemmilla on myös omaa ohjelmaa. Huomioi
tällöin lastenhoito.
• Tapahtumassa voi hyödyntää erilaisia pelejä ja
leikkejä

15. Arviointi ja palaute
• Palautteen keräämisen avulla voit arvioida:
• saavutettiinko tapahtuman tavoitteet?
• onnistuivatko käytännön järjestelyt?
• miten jatkossa kannattaa toimia?
• Mieti:
• keneltä keräät palautetta, miten ja milloin?
• kuka kokoaa palautteen ja miten se käsitellään
yhdessä?

16. Yhteenveto
Onnistuneen tapahtuman elementtejä ovat:
• hyvä ennakkotiedotus,
• selkeä vastuunjako,
• turvallisuussuunnitelma (riskien ennakointi),
• tasapainoinen budjetti,
• esteettömyys,
• monipuolinen ohjelma koko perheelle,
• selkeys (aloitus ja lopetus),
• juontaja/ohjaaja/vetäjä (tapahtuman luonteen mukaan)
• jokin vetonaula (kuten lounas) ja
• arviointi tapahtuman jälkeen.

17. Vapaaehtoistoiminnasta ja
sen haastajista

18. Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja
kuinka ne voitetaan
Aika on nykyihmisen niukin hyödyke. Mietimme tarkasti,
mihin aikamme käytämme.
Vapaaehtoistoiminnan kanssa ajastamme kilpailevat mm.
perhe ja läheisistä huolehtiminen, televisio, internet sekä
harrastukset kotona ja kodin ulkopuolella.
Meidän on kyettävä säilyttämään vapaaehtoistoiminta niin
vetovoimaisena, että aikaa arvostavat ihmiset ovat valmiita
uhraamaan siihen osan aikaresurssistaan.
(Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)

19. Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja
kuinka ne voitetaan
”Ihmisten vapaaehtoispanos täytyy ansaita
tulevaisuudessa joka päivä uudelleen.”
(Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)

20. Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja
kuinka ne voitetaan
Onko tarjoamamme vapaaehtoistoiminta
kiinnostavaa, hyödyllistä, tarpeellista tai palkitsevaa?
Jos on, aikaa vapaaehtoistyöhön löytyy.
Jos ei, ihmiset loistavat poissaolollaan.
Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö ei ole vähentynyt,
mutta vapaaehtoisia täytyy houkutella ja motivoida
aikaisempaa enemmän.
Keskustelu: Miten motivoimme ihmisiä mukaan?
(Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta)

21. Vapaaehtoistoiminnan kilpailijat ja
kuinka ne voitetaan
Keinoja kilpailussa menestymiseksi:
o Tehdään järjestöämme ja paikallisyhdistystemme
toimintaa tunnetuksi
o Kirkastetaan toimintaideaamme ja julkikuvaamme
 Mikä on meidän ydintehtävämme, toimintamme tarkoitus?
 Mitä teemme, mihin keskitymme?
 Kehittyminen ei aina tarkoita kasvamista
 laadukas, perusidean mukainen toiminta
o Pidetään toiminta ajassa mukana
Keskustelua
(Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta
Häyrinen, Kiril 2015: Vetovoimainen järjestötoiminta – onko järjestön menestys
valinta?)

22. Vapaaehtoisten rekrytointi

23. Vapaaehtoisten rekrytointi
Henkilökohtaisella kontaktilla on erityinen merkitys
vapaaehtoisten rekrytoinnissa
Ensikontakti on olennainen – mieti vastaanottoa ja
perehdytystä
Positiivinen asenne ja houkuttelevat, hyvin suunnitellut
vapaaehtoistyöt helpottavat rekrytointia.
Jos olet itse innostunut, saat myös muut mukaan!

24. Vapaaehtoisten rekrytointi
Olemme erilaisia: yksi harkitsee pitkään, toinen lähtee
toimintaan heti, kolmas huomaa, että väliaikaisesta
toiminnasta on tullut merkittävä elämänalue. Neljäs kokeilee
eikä tunne toimintaa omakseen.
Pidetään toimintaan tutustumisen kynnys matalana ja
sallitaan osallistuminen myös pienemmällä panoksella.

25. Vapaaehtoisten rekrytointi
Rekrytoi oikea henkilö oikeaan tehtävään
o Kysy rohkeasti tehtäviin yhdistyksen uudempia tai
vähemmän aktiivisia jäseniä
o Hyödynnä verkostojasi – voit rekrytoida myös
yhdistyksen ulkopuolelta
o Myy tehtävä vapaaehtoiselle: juuri sinun osaamistasi
tarvitaan
o Voisiko perheenä lähteä vapaaehtoiseksi?
o Mainosta vapaaehtoistehtäviä laajasti eri välineillä
 Tehokkainta on, jos vapaaehtoista pyydetään tehtävään
suoraan

26. Vapaaehtoisten tehtävien suunnittelu

27. Tehtävien suunnittelu
Vapaaehtoiset usein odottavat mielekästä sekä hyvin
organisoitua ja suunniteltua tekemistä.
o Tarjoa helppo väylä tarttua toimeen.
o On helpompi tulla mukaan valmiiksi suunniteltuun projektiin,
jolla on selkeä tavoite, aikataulu ja loppu, kuin vain yleisesti
”mukaan toimintaan”.
Etsi vapaaehtoisia silloin, kun tekemistä on valmiiksi tarjolla.
Huomioi toimijoiden arvot, osaaminen ja kokemus.
Ihannetilanne: vapaaehtoistoimijan henkilökohtaiset
odotukset ja taidot kohtaavat yhdistyksen tarpeet.

28. Tehtävien suunnittelu
Tarvitaan erilaisia tehtäviä, jotka ottavat huomioon ihmisten
erilaiset elämäntilanteet, osaamisen ja ajankäytön
mahdollisuudet.
 Työläitä ja vähemmän työläitä tehtäviä
 Vaativia ja vähemmän vaativia tehtäviä
 Kertaluonteisia ja sitoutumista vaativia tehtäviä
 Valmiiksi suunniteltuja tehtäväpaketteja ja tehtäviä,
joiden toteutustavan voi itse päättää
Suurempia tehtäväkokonaisuuksia konkareille, pienempiä
uusille lupauksille!

29. Tehtävien suunnittelu
Huolehdi, että vapaaehtoistehtävät on selkeästi:
o Suunniteltu
 Mitä pitää tehdä?
 Minkälaisia taitoja ja ennakkotietoja tarvitaan?
 Paljonko aikaa vaaditaan? Kuinka usein?
 Vrt. tapahtumatiedotteen laatiminen – jäsenrekisterin
ylläpitäminen
o Ohjeistettu
o Aikataulutettu
o Ohjattu
 Minkä verran mikäkin työ vaatii ohjausta? Vrt. kahvinkeitto -
kotisivujen päivittäminen
 Kuka/ketkä toimivat ohjaajina?

30. Kuinka keventää taakkaa?
Vinkkejä hallituksen jäsenille:
 Jakakaa tehtävät tasapuolisesti
• Hyödyntäkää jäsenten erilaisia kiinnostuksen kohteita,
harrastuksia, työosaamista.
 Voitte ideoida myös täysin uusia vastuualueita, esim.
lapsiperhetoiminnan vastaava/neuvonantaja,
kotisivuvastaava…
 Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia työnjaosta ja
innostaa toiset tekemään, ei tehdä kaikkea itse.
• Opettele delegoimaan, se kannattaa!

31. Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Toimijat tulevat mukaan useista eri syistä:
o halu auttaa muita ihmisiä; humanitaariset syyt
o halu tuottaa hyvää mieltä muille
o halu antaa takaisin mitä itse on saanut; vastavuoroisuus
o kansalaisvelvollisuus
o uskonnollinen vakaumus
o halu muuttaa maailmaa
o usko vapaaehtoistyön tarkoitukseen
o vapaaehtoistoiminta tuo elämään sisältöä
(Joensuu, Minna 2012: Siinäkö se sitten oli? Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja
toiminnan jatkuvuuden turvaaminen)

32. Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan?
Lisäksi on syitä, jotka kumpuavat omista intresseistä:
o halu vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta
o halu kartuttaa työkokemusta ja oppia uusia taitoja
o halu tavata uusia ihmisiä ja tarve kuulua johonkin
o tunne tulla tarpeelliseksi
o halu antaa esimerkki omille lapsille
(Joensuu, Minna 2012: Siinäkö se sitten oli? Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja
toiminnan jatkuvuuden turvaaminen)

33. Vapaaehtoisten sitouttaminen

34. Sitouttaminen
Sitouttaminen perustuu motivointiin:
o Anna vastuuta ja riittävän haastavia tehtäviä
o Anna palautetta - ja ole aina valmis ottamaan sitä myös vastaan
o Anna arvostusta ja kiitosta, huomioi henkilökohtaisesti
o Luo ympäristö, jossa toimijat kokevat tarpeellisuutta ja
yhteenkuuluvuutta
Potentiaaliset vapaaehtoistoimijat miettivät, parantaako heidän
vapaaehtoistyönsä ihmisten elämää (toiminnan merkitys!)
Osoita vapaaehtoistyön vaikutus, arvosta ja kiitä!
Yleisin syy, miksi vapaaehtoistoimija ei pysy organisaatiossa on se, ettei
hän koe saavansa riittävästi arvostusta.

35. ”Jos haluat pyytää käsiä,
on ensin kosketettava sydämiä.”
John C. Maxwell

36. Miten teidän yhdistyksenne
koskettaa sydämiä?

37. Oppilaitosyhteistyö

38. Monet opiskelijat tarvitsevat käytännön harjoitteita.
Ole rohkeasti yhteyksissä oppilaitoksiin. Mene paikan päälle esittelemään,
mitä teillä olisi tarjolla.
Varmista, että opiskelijat saavat riittävän perehdytyksen ja ohjauksen
tehtävään. Muista myös kiittäminen!
Tukiviestissä 4/2015 kerrotaan Perheily Etelä-Pohjanmaan tekemästä
oppilaitosyhteistyöstä.
Käytännön kertomus oppilaitosyhteistyöstä:
http://www.kvtl.fi/blogi/kvtl/perheily-paivan-viidakkotunnelmia/
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön

39.  Ammatti-/aikuisopistot
- Sosiaali- ja terveysala (lähihoitaja, esim. vammaistyön tai
kuntoutuksen osaamisala; kehitysvamma-alan ammattitutkinto)
- Tietojenkäsittely (datanomi)
- Matkailuala (ohjelmapalvelutuottaja)
- Luonto- ja ympäristöala (erä- ja luonto-opas)
 Ammattikorkeakoulut
- Sosiaaliala (sosionomi)
- Yhteisöpedagogiikka (yhteisöpedagogi)
- Toimintaterapia (toimintaterapeutti)
- Kulttuurituotanto (kulttuurituottaja)
- Viestintä (esim. graafinen suunnittelu)
- Tieto- ja viestintätekniikka (insinööri)
 Yliopistot
Mistä oppilaitoksesta...?

40. Harjoittelut
o esim. tapahtuman tai markkinoinnin suunnittelu
o Voi rekrytoida ympäri vuoden
 ilmoitus oppilaitokseen, sosiaalinen media, henkilökohtaiset
kontaktit
o Kuluna yhdistykselle mahdollinen opiskelijan palkka
Projektiyhteistyö
o Esim. yhdistyksen toiminnan kehittäminen, tapahtuman
järjestäminen, tutkimus yhdistyksen käyttöön, markkinoinnin
kehittäminen
o Toimeksiantoja voi tarjota ympäri vuoden
o Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön

41. Opinnäytetyöt
- Esim. verkkosivujen suunnittelu, yhdistyksen historiikki,
kehittämissuunnitelma, asiakastutkimus
- Toimeksiantoja voi jättää ympäri vuoden suoraan oppilaitokseen.
Parhaiten yleensä tärppää lukukausien alussa.
Lisää tietoa oppilaitosyhteistyöstä:
http://www.korkeakouluosaajat.fi/aloita_yhteistyo
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön

42. Perusteet vertaistukiryhmän
käynnistämisestä

43. Vertaisuus
– samankaltaisia kokemuksia, samantyyppisiä
elämäntilanteita (huom. ei samanlaisia)
– ainutlaatuinen, omakohtaiseen kokemukseen perustuva
ymmärrys ja tieto (vrt. ammatillinen tieto ja asiantuntemus)
Vertaistuki
– perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien
ihmisten vapaaehtoiseen haluun jakaa kokemuksia ja tietoa
toisia kunnioittavassa ilmapiirissä
– ydin: osalliseksi tuleminen, kokemus tuen saamisesta
Käsitteet haltuun

44. Vertaistukiryhmä
– Yksi vertaisuuden toteutumisen paikka ja
rakenne
– Jäsenillä jokin yhdistävä tekijä
– voi olla paitsi kriisien ja vaikeiden
elämäntilanteiden yhteistä käsittelyä,
myös yhteisyyttä ja ystävyyssuhteita
– muodostuu ihmisistä, jotka ovat kokeneet
riittävästi samankaltaisia asioita
jakaakseen kokemuksia yhdessä
Käsitteet haltuun

45. Samanlainen elämäntilanne ja huumori
Vastavuoroinen jakaminen
Keskinäinen apu
Sosiaaliset roolimallit
Normalisointi (tunteet, ajatukset ja kokemukset)
Kokemuksellista ja käytännöllistä tietoa
Helppo päästä mukaan
Tuloksena voimaantuminen - empowerment
Vertaisryhmällä on vaikutusta
Dia: Aspa-säätiö, Vertaistoiminta kannattaa -oheismateriaali

46. Tilat
– Onko kokoontumispaikka aina sama?
– Kahvinkeittomahdollisuus
– Esimerkiksi kirjastot, koulut, nuorisotalot, asukastuvat,
seurakunnat, järjestöt
Kuinka usein ryhmä kokoontuu
– Esim. kahden viikon vai kuukauden välein?
– Kuinka kauan yksittäinen tapaaminen kestää?
Kuinka kauan ryhmän toiminta kestää
– 10–15 kertaa kokoontuvat ryhmät ovat tavallisia
Mieti näitä ennen kuin
käynnistät ryhmän

47. Ohjaatko yksin vai ohjaajaparin kanssa
– Vastuun ja kokemusten jakaminen
Onko ryhmä suljettu, puoliavoin vai avoin?
Kuinka monta osallistujaa otetaan mukaan ryhmään?
– 4–10 osallistujaa on tavallinen määrä
Mieti näitä ennen kuin
käynnistät ryhmän

48. Avoin ryhmä
 Uusia jäseniä otetaan vastaan
 Mukaan voi tulla koska tahansa ja jättää tapaamiskertoja väliin
 Esimerkki: Etelän-Syli ry
Suljettu ryhmä
 Ei uusia jäseniä käynnistymisen jälkeen
 Kokoontuu ennalta sovitun ajanjakson
 Esimerkki: Irti huumeista ry
Puoliavoin ryhmä
 Suljettu ryhmä avautuu tiettynä ajankohtana, jolloin siihen
voidaan ottaa uusia jäseniä
Ryhmän muodot

49. 1. Ohjaajan alkuvalmistelut
 Saavu ajoissa paikalle
 Varaa tarvittaessa hetki aikaa itsellesi
 Järjestele tila ryhmälle sopivaksi
 Valmistele tarjottavat
2. Tervetulotoivotus ja kahvi
 Toivota ryhmäläiset tervetulleiksi ja esittele itsesi
 Kerro ryhmän tarkoituksesta
 Muista, että ensimmäinen kerta jännittää yleensä niin ohjaajaa
kuin ryhmäläisiäkin 
Ensimmäinen ryhmätapaaminen

50. 3. Tutustuminen
 Varaa tutustumiseen riittävästi aikaa
 Korttiesimerkki
 Huolehdi, että jokainen saa tasapuolisesti aikaa itsensä
esittelyyn
4. Ryhmän yhteiset sopimukset
 Ryhmän pelisäännöt on hyvä sopia yhteisesti heti ensimmäisellä
kerralla
 Säännöt on hyvä kirjata paperille
Ensimmäinen ryhmätapaaminen

51. 5. Vertaisryhmän sisällön suunnittelu
 Keskustelkaa ryhmäläisten erilaisista tavoitteista ja toiveista
vertaisryhmän suhteen
 Tulevien tapaamisten sisältö voi olla vapaamuotoista
keskustelua tai pohjata ennalta sovittuihin teemoihin
 Valitkaa käsiteltävät teemat yhdessä
6. Ryhmäkerran lopetus
 Huolehdi ohjaajana tapaamisen aikatauluista
 Ryhmän on hyvä alkaa ja päättyä yhteisen sopimuksen
mukaisesti
 Muistuta ryhmäläisiä seuraavasta tapaamisesta ja sopikaa, kuka
hoitaa tapaamisen kahvitukset ja muut käytännön asiat
Ensimmäinen ryhmätapaaminen

52. 1. Tervetulotoivotus, kahvi ja kuulumisten vaihto
2. Keskustelua päivän teemasta tai yleistä keskustelua
 Teemaan voi orientoitua lyhyellä alustuksella, jonka voi vetää
esimerkiksi ryhmänohjaaja tai vieraileva asiantuntija
3. Ryhmäkerran lopetus
 Keskustelun päättäminen
 Ryhmäläiset voivat esimerkiksi kerätä lapuille ideoita, kuinka he
voivat hyödyntää kuulemaansa omassa elämässään
Seuraavat tapaamiskerrat

53. 1. Muodostusvaihe
2. Kuohuntavaihe
Vertaisryhmän
kehitysvaiheet
(Tuckman 1965)
3. Vakiintumisvaihe
4. Hyvin toimiva
ryhmä
5. Ryhmän lopetus

54. Ollaan yhteyksissä,
kiitos!
Jonna Suhonen
jonna.suhonen@kvtl.fi
0207 718 253
Tanja Laatikainen
tanja.laatikainen@kvtl.fi
0207 718 251

55. Luettavaa
 Karreinen, Lari 2014: Viisi askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan
http://www.slideshare.net/LariKarreinen/viisi-askelta-parempaan-vapaaehtoistoimintaan-
okopintokeskuksen-uusiutuva-yhdistys-piv
 Harju, Aaro 2010: Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta
 Karreinen, Lari 2015: Vapaaehtoisten rekrytointi, sitouttaminen ja
perehdytys partiolaisille
http://www.slideshare.net/LariKarreinen/vapaaehtoisten-rekrytointi-sitouttaminen-ja-
perehdytys-partiolaisille
 Seppälä, Piritta 2014: Marttatoiminta näkyväksi viestimällä:
http://www.slideshare.net/Piritta/uudenmaan-martat-ja-yhdistyksen-viestint
 Käytännön vinkkejä tiedottamiseen
https://asiakas.kotisivukone.com/files/yhdistykset.tiedottaa.net/yhdistysten_tiedottamisen_tuek
si.pdf

56. Luettavaa
 Jelli järjestötietopalvelu (kootusti erilaisia oppaita ja muita vinkkejä
järjestötoimintaan.): http://www.jelli.fi/valineita-jarjestotyohon/
 Kuuluvainen, Salla 2015: Vapaaehtoistyön johtaminen.
 Karreinen, Lari, Halonen, Maria & Tennilä, Meri (toim.) 2010: 10 askelta
parempaan vapaaehtoistoimintaan.
 Laatikainen, Tanja 2010: Vapaaehtoistoiminta osallistaa.
 Aspa-säätiö, Vertaistoiminta kannattaa -oheismateriaali:
http://www.aspasaatio.fi/sites/default/files/Oheismateriaali_Vertaistoimi
nta%20kannattaa%20koulutusaineisto.pdf
 Laatikainen, Tanja (toim.) 2010: Vertaistoiminta kannattaa. ASPA

57. Luettavaa
 Pannu porisemaan! – Vinkkejä vertaisryhmän ohjaajalle. ADHD-liitto ry.
 Järvinen, Ritva & Nordlund, Anne & Taajamo, Terhi 2006: Vertaisryhmän
ohjaajakoulutus – kouluttajan opas. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
 Salonen, Mirva (toim.) 2012: Voimauttavan vertaisohjauksen käsikirja.
Leijonaemot ry.