Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Miten murrat organisaatiosi viestintämuurit? Miten Yammer otetaan käyttöön onnistuneesti? Hanna Harjulan ja Jari Pullisen esitys ProComin digi-, sisäisen viestinnän ja kansainvälisen viestinnän jaosaamussa Microsoftilla 18.3.2014.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Julkishallinnon mahdollisuudet sosiaalisessa mediassaMikko Rindell
Viestinnän ja markkinoinnin teemailtapäivässä (Salo, Hilkan sali) pidetty esitys sosiaalisen median ja internetin hyödyntämisestä julkisorganisaatiossa.
Miten murrat organisaatiosi viestintämuurit? Miten Yammer otetaan käyttöön onnistuneesti? Hanna Harjulan ja Jari Pullisen esitys ProComin digi-, sisäisen viestinnän ja kansainvälisen viestinnän jaosaamussa Microsoftilla 18.3.2014.
Hajautunut yhteistyö ja yhteisöllisen työkulttuurin eri muodot -luentoni oppilaitosjohtajille LUT Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kurssilla Tietojohtamisen työkalut ja uudet työskentelymuodot. Lahti, 23.9.2014.
Sosiaalinen media ja mediakentän muutos järjestöilleJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden ensimmäiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina mm. mediakentän muutoksista, jäsenyyden eri tasot sekä Facebookian tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
Taideyliopiston sidosryhmälehti IssueX valottaa taidetta, yliopiston henkilöitä ja tekemistä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. IssueX on kaksivuotisen historiansa aikana ehtinyt niittää mainetta ja kunniaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Millainen on lehden konsepti ja miten sitä tehdään? Aiheesta alustivat yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015 Art Director Ari Hirvonen Otavamediasta ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Elisa Ylinen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.
Kun kolme perinteistä yliopistoa yhdistyi, tarvittiin uudenlainen identiteetti. Taideyliopiston vastaava viestintäpäällikkö Laura Manninen ja suunnittelutoimisto Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara kertoivat yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015, miten syntyi palkintoja niittänyt ja kuohuntaakin herättänyt brändi. Mikä meni nappiin ja mitä tekisimme toisin?
Taideyliopistossa järjestetään yli 800 yleisötapahtumaa vuosittain. Konsertteja, näyttelyitä, teatteri- ja tanssiesityksiä, luentoja ja seminaareja – sekä kaikkea niiden väliltä. Taiteellinen toiminta on Taideyliopiston koulutuksen ytimessä, ja se täyttää pitkälti niin opiskelijoiden kuin opettajienkin päiväohjelman. Taideyliopiston tapahtumaviestintää valottivat tiedottajat Jaana Forsström (Teatterikorkeakoulu) ja Henna Kontusalmi (Kuvataideakatemia) sekä markkinointisuunnittelija Johanna Laitinen (Sibelius-Akatemia) yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Kolmen yliopiston yhdistyessä tarvittiin yhteinen julkaisualusta päivittäisviestinnälle, ulkoisen verkkoviestinnän kanavat sekä yhtenäiset some-käytännöt. Taideyliopiston tiedottaja Anna-Elina Matilainen ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viestintäsuunnittelija Juha Sjöblom kertoivat intranetin ja www-sivujen suunnittelusta sekä some-kanavien suunnitelmallisesta käytöstä yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015.
Anne Björklund työskentelee CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n viestintäpäällikkönä ja kertoo maksuttomista palveluista, joita organisaatio tarjoaa korkeakouluille ja niiden henkilöstölle. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015.
Suomen Akatemian tiedottaja Leena Vähäkylä on toiminut Etsi Xpertti -palvelun vastaavana tiedottajana palvelun alusta alkaen eli vuodesta 2005. Leena valottaa yliopistoviestijöille palvelun tämän hetkisiä kuulumisia. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015
Petri Koikkalainen on yhteiskuntatieteiden tohtori, akatemiatutkija Lapin yliopistossa. Hän tutkii akatemiatutkijakaudellaan kontekstin merkitystä politiikan teoriassa. Koikkalainen toimii Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana kaudella 2015–2016 ja pohtii puheenvuorossaan uusien rahoitusmuotojen vaikutusta tutkijan vapauteen. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015.
Suomen Akatemian suunnittelu ja johdon tuki -yksikön johtaja Pentti Pulkkinen kertoo tutkimusrahoituspäätösten perusteista ja viestinnästä. Pentillä on takanaan pitkä ura Suomen Akatemiassa ja viimeiset vuodet hän on vastannut yksikkönsä toiminnan ja talouden suunnittelusta, strategisesta suunnittelusta ja tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjan laadinnasta. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015
CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n tiedottaja Heta Koski kertoo CSC:stä viestintämateriaalien sisällöntuottajana ja yhteistyökumppanina. Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015
Miten puhua taiteellisesta tutkimuksesta tutkimuspiirien ulkopuolella? Taideyliopiston Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä kertoi yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015, miten ja millaisin viestein Taideyliopiston tutkimuspaviljonki Venetsian taidebiennaalin yhteydessä kesällä 2015 jalkautui maailman tunnetuimpaan kansainvälisen taidetapahtumaan.
CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n sovellusasiantuntija Atte Sillanpää kertoi yliopistoviestinnän päivillä 4.6.2015, kuinka CSC viestii tutkijoille palveluistaan. Miten urakehityksen eri vaiheessa olevat tutkijat voivat hyödyntää CSC:n palveluita?
Sublime Émilie - Insights into science and art through Kaija Saariaho’s opera.
Kaija Saariaho’s monodrama received its Finnish premiere April 2nd, 2015 at the Finnish National Opera. The title character Émilie du Châtelet (1706–1749) was a significant French Enlightenment mathematician, physicist and philosopher whose love of knowledge and science was equally matched by a passion for men, jewellery and gambling. Marquise du Châtelet is known as the first woman in the history of science to achieve significant results in mathematics and physics.
The scientific community and general audiences had a chance to learn about Émilie’s unique life and work on the eve of the premiere of the opera. A group of international researchers and artists who share an interest in her story came together for a series of lectures, discussions and music performances in Helsinki on 1–2 April 2015.
The event was prepared by the AvaraOpera collective, operating at University of the Arts Helsinki, and it is produced in collaboration with the Finnish National Opera. The event is jointly funded by University of the Arts and the Finnish Cultural Foundation.
http://bit.ly/sublimeemilie
Sublime Émilie - Insights into science and art through Kaija Saariaho’s opera.
Kaija Saariaho’s monodrama received its Finnish premiere April 2nd, 2015 at the Finnish National Opera. The title character Émilie du Châtelet (1706–1749) was a significant French Enlightenment mathematician, physicist and philosopher whose love of knowledge and science was equally matched by a passion for men, jewellery and gambling. Marquise du Châtelet is known as the first woman in the history of science to achieve significant results in mathematics and physics.
The scientific community and general audiences had a chance to learn about Émilie’s unique life and work on the eve of the premiere of the opera. A group of international researchers and artists who share an interest in her story came together for a series of lectures, discussions and music performances in Helsinki on 1–2 April 2015.
The event was prepared by the AvaraOpera collective, operating at University of the Arts Helsinki, and it is produced in collaboration with the Finnish National Opera. The event is jointly funded by University of the Arts and the Finnish Cultural Foundation.
http://bit.ly/sublimeemilie
Sublime Émilie - Insights into science and art through Kaija Saariaho’s opera.
Kaija Saariaho’s monodrama received its Finnish premiere April 2nd, 2015 at the Finnish National Opera. The title character Émilie du Châtelet (1706–1749) was a significant French Enlightenment mathematician, physicist and philosopher whose love of knowledge and science was equally matched by a passion for men, jewellery and gambling. Marquise du Châtelet is known as the first woman in the history of science to achieve significant results in mathematics and physics.
The scientific community and general audiences had a chance to learn about Émilie’s unique life and work on the eve of the premiere of the opera. A group of international researchers and artists who share an interest in her story came together for a series of lectures, discussions and music performances in Helsinki on 1–2 April 2015.
The event was prepared by the AvaraOpera collective, operating at University of the Arts Helsinki, and it is produced in collaboration with the Finnish National Opera. The event is jointly funded by University of the Arts and the Finnish Cultural Foundation.
http://bit.ly/sublimeemilie
2. Demokratian ytimessä
• Demokratian perusta on kansalaisten ja
julkishallinnon – niin valtion kuin kuntienkin –
välinen suhde
• Kaikki hallinto saa oikeutuksensa kansalaisilta
• Tiedon avoin ja sujuva kulku kansalaisilta
hallintoon ja hallinnolta kansalaisille on
toimivan yhteiskunnan perusedellytys
3. Maailman olennaiset muutokset 1:
Tieto kaikkien saatavilla
• Jokaisella kaupunkilaisella taskussaan kaikki
maailmassa julkaistu tieto
• Suomalaisten – erityisesti kaupunkilaisten -
koulutustaso on erittäin korkea
- Kaupungeissa ei ainoastaan
asiantuntijaorganisaatio, vaan asiantuntijayhteisö
- Esimerkki: kouluverkkopäätösten pohjana
käytetyt väestöennusteet – kaupungin tuottama
tieto haastetaan
4. Maailman olennaiset muutokset 2:
Kommunikaatioteknologian
vallankumous
Jokaisella kansalaisella taskussaan tehokas
joukkoviestintäväline
-Mahdollisuudet kansalaiskeskusteluun
paremmat kuin koskaan historiassa
-Ellei organisaatio ole mukana keskustelussa, se
on keskustelusta ulkona – keskustelu jatkuu joka
tapauksessa
5. Maailma rakentuu
vuorovaikutuksessa
• Ihmisten maailma on sopimus, josta
neuvotellaan kaiken aikaa
• Organisaatioissa usein piilevä asenne:
todellisuutta hallitaan rajoittamalla
kommunikaatiota – kommunikaatio
ylimääräinen rasite
• Todellisuutta voidaan hallita ainoastaan
kommunikoimalla, ei rajoittamalla
kommunikaatiota tai pidättäytymällä siitä
6. Hallinnon vuorovaikutuksen
muutos
• Hallinnon viestintä perinteisesti yksisuuntaista
tiedottamista
• Kaksisuuntainen viestintä lähinnä
yksilökohtaista palautteeseen vastaamista
• Uudet kommunikaatiovälineet ovat avanneet
maailman monenkeskiselle,
kaksisuuntaiselle, reaaliaikaiselle
vuorovaikutukselle
• Paluuta vanhaan ei ole
7.
8. Kaupunki: yhteisö vs.
palveluntuottaja
• Suomessa kunnat ja kaupungit järjestävät kaikki
peruspalvelut
• Tästä seurannut kaupunkiyhteisön ja
palveluntuotanto-organisaation eriytyminen:
”kaupunki” viittaa puhekielessä
palveluntuottajaan, ei yhteisöön
• Tämä asetelma murtumassa kahdella tavalla:
toisaalta organisaatio ei enää kykene tuottamaan
lisää palveluja, toisaalta avoin kommunikaatio
tuo vallitsevat käytännöt keskusteluun
9. Organisaatio yhteisön sisään
• Kaupunkiorganisaation kyettävä avoimeen,
kaksisuuntaiseen, monenkeskiseen
vuorovaikutukseen niin sisäisesti kuin ulkoisesti
• Erityisesti organisaation ja kaupunkiyhteisön
avoin vuorovaikutus välttämätöntä ja
väistämätöntä
• Kommunikaatiolla palautetaan
palveluorganisaatio osaksi kaupunkiyhteisöä
• Viime kädessä ainoa ratkaisu resurssiongelmaan
10. Osallistaminen brändättävä
uudelleen
• Osallisuus ja osallistaminen nähdään ensi
sijassa demokratiakysymyksenä: kuka päättää
ja missä prosessissa päätetään
• Osallisuuden ja osallistamisen ydin on
ihmisten osaamisen, ideoiden, kapasiteetin
mobilisointi yhteisen hyvän
(kaupunkiyhteisön) parhaaksi
• Ihmisten osaamisen mobilisointi tapahtuu
kommunikaation, vuorovaikutuksen keinoin
11. Esimerkki viestinnän
muutoksesta
• Lumitalvi 2010-2011: henkilökohtainen vastaus
yli 500 sähköpostipalautteeseen
• Lumitalvi 2012-2013: tiedotusta ja keskustelua
Twitterissä, sähköpostipalautetta noin 100,
mukana myös positiivista palautetta
• Päätelmä: keskustelu muuttunut
vuorovaikutteiseksi ja monenkeskiseksi,
kaupunkiorganisaatio mukana kaupunkiyhteisön
keskustelussa
• Ymmärrys lisääntynyt, vastakkainasettelu
vähentynyt
12. Sosiaalinen media =
tämän päivän kirkonmäki
• ”Kaikki” eivät ole mukana sosiaalisessa
mediassa, mutta missä ”kaikki” sitten ovat
mukana?
• Julkishallinnon osallistuminen laajentaa
sosiaalista mediaa ja tekee sen
kiinnostavammaksi entistä useammalle
13. Mainetappiot vältetään
osallistumalla keskusteluun
• Osallistuminen sosiaaliseen mediaan on
julkisen sektorin henki- tai ainakin
tapaturmavakuutus
• Jos organisaatio mukana keskustelussa,
kohujen todennäköisyys vähenee
• Lokakuun 2014 ”viskigate”: AVI ei mukana
keskustelussa – maineenpalautus vaikeata
14. Nettikohut hallintaan
• Nettikohu syntyy muutamassa sekunnissa ja
leviää kulovalkeana
• Nettiadresseihin kertyy suuri määrä nimiä
lyhyessä ajassa
• Perusasetus: Hallinnolta voidaan odottaa millaisia
järjettömyyksiä hyvänsä
• Poliitikon vaikea asettua valtavirtaa vastaan
• Hallinnon ainoa tapa voittaa kohut on olla
mukana keskustelussa siellä, missä sitä käydään
15. Johtaminen on viestintää
• Kaksisuuntaisen, monenkeskisen viestinnän
maailmassa pelkällä muodollisella asemalla
johtaminen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi
• Johtamisen perusta on argumentointi ja
esimerkki; ellet pysty perustelemaan
suunnitelmia, päätöksiä ja toimenpiteitä,
johtaminen ei onnistu – ei sisäisesti eikä
ulkoisesti
16. Helsinki ylpeänä esittää
• @rakennusvirasto Helsingin ja Suomen
edelläkävijä viraston läsnäolosta sosiaalisessa
mediassa – Some Awards: Vuoden
julkishallintoyksikkö 2014
• Osoittaa, että persoonallinen viestijä voi olla
myös anonyymi
• Kohentanut ”ankeuttajaviraston” imagoa
suuresti
17. Tahosta persoonaksi
• Kaksisuuntainen vuorovaikutus edellyttää
persoonaa kummassakin päässä
keskusteluyhteyttä
• ”Sosiaalisen median palvelut voivat sekoittaa
uudella tavalla elämän virallisen ja epävirallisen,
julkisen ja yksityisen puolen” (Janne Matikainen)
• Tässä monenkeskisen vuorovaikutuksen suurin
haaste julkishallinnolle: raja virkaidentiteetin ja
yksityisen identiteetin välillä liukenee
18. Arvot piirtyvät näkyviin
keskustelussa
• Aktiivisessa vuorovaikutuksessa piirtyy
väistämättä näkyviin myös johdon ja päättäjien
arvomaailma, joka heijastuu koko organisaation
toimintakulttuuriin
• Muodollinen asema ei takaa vaikutusvaltaa tai
painoarvoa: olet tasan yhtä uskottava kuin
viimeinen puheenvuorosi
• Maailma rakentuu vapaassa keskustelussa
esitetyn parhaan argumentin varassa – kannattaa
esittää se
19. Kenen pitää olla mukana?
• Olennaista, että organisaation johto on läsnä
kansalaiskeskustelussa – nykyisin sosiaalisessa
mediassa
• Johdon arvomaailma piirtyy esiin
vuorovaikutuksessa
• Jos johto ei osallistu keskusteluun, se on
ulkona keskustelusta ja menettää johtajuuden
20. Sosiaalisen median trendejä
• Facebook ja Twitter eriytymässä toisistaan
• FB jäämässä kavereiden ja tuttavapiirin
kuulumisten jakamisfoorumiksi
• Twitterissä läsnä poliitikot, media, tutkijat,
elinkeinoelämä, viranomaistahot
• Twitter tehokas tiedon jakamiskanava
• Twitter: demokratian ylähuone?
21. Vuorovaikutus ja ”oikeat työt”
• ”Koska sä oikein ehdit tehdä niitä sun oikeita
töitä?”
• Julkishallinnossa viestintä ja oikeat työt ovat
samaa prosessia
• Kaikki toiminta on kyettävä perustelemaan
kansalaisille prosessin jokaisessa vaiheessa
• Vuorovaikutukseen voi älypuhelimen kautta
osallistua mistä ja milloin tahansa
22. Jottei totuus unohtuisi
• Sosiaalinen media ei korvaa julkishallinnon
virallisia vuorovaikutuskanavia
• Palaute ja oikaisuvaatimukset aina ohjattava
asianmukaisiin osoitteisiin
• Uusi keskitetty palautejärjestelmä iso askel
kahdenvälisessä vuorovaikutuksessa
• Sosiaalisessa mediassa perustellaan toimintaa,
jaetaan tietoa, annetaan vallalle kasvot
23. Iso kuva
• Kun keskustelu on vapaata, tieto avointa ja
keskeiset vaikuttajat osallistuvat yhteiseen
keskusteluun, kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu
• Kun jo yli 50 % ihmiskunnasta asuu kaupungeissa,
keskeiset ratkaisut syntyvät kaupunkiyhteisöissä
• Suomen kaupungeilla mahdollisuus olla
sivilisaation terävä reuna: avoimeen,
kaksisuuntaiseen, monenkeskeiseen
vuorovaikutukseen
24. Sosiaalisen median 10 direktiiviä
• #1 Jos sinulla on olennaista tietoa, jaa se.
• #2 Jos sinulta kysytään, vastaa heti.
• #3 Jos et osaa heti vastata, sano, että otat
selvää ja vastaat pikimmiten.
25. 10 direktiiviä, jatkuu
• #4 Jos saat asiatonta palautetta, laske
kymmeneen ja vastaa asiallisesti. Sen jälkeen
palautteen antaja muuttuu asialliseksi.
• #5 Perustele päätöksesi tai organisaation
toimintatavat asia-argumentein.
26. 10 direktiiviä, jatkuu
• #6 Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tyhmiä
vastauksia voi olla.
• #7 Kommunikoi reaaliajassa.
• #8 Ole kokonainen persoona. Se on lopulta
helpompaa kuin kaksoiselämä.
27. 10 direktiiviä, jatkuu
• #9 Kysy kriitikoilta toiminnan
parantamisehdotuksia.
• #10 Aina lopulta paras argumentti voittaa.
28. Kiitos mielenkiinnosta.
Pekka Sauri: Julkishallinto ja sosiaalinen media.
Kunnallisalan kehittämissäätiö 2015.
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia_98
pekka.sauri@hel.fi
Twitter: @pekkasauri