Johdanto kuusiosaiseen webinaarikoulutukseen

1. Johdanto verkko-
pedagogiikkaan ja
verkkokurssin rakentamiseen
Tampereen kaupunki
Verkkototeutus 12.1.2021 (osa 1/6)
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. Kameran peukutus
Kuva: Ruudunkaappauskuva Teams-webinaarista

3. Lukio-open digitystä -koulutus
1. Johdanto verkkopedagogiikkaan ja verkkokurssin rakentamiseen
2. Monipuoliset oppimistehtävät verkossa
3. Moodlen H5P-työkalut
4. Opettajat ja opiskelijat digisisältöjen tuottajina ja jakajina
5. Vuorovaikutus, osallistaminen ja ohjaus
6. Sähköinen arviointi ja kyselytyökalut
• Jos ei pääse webinaariin, katso tallenne ja kommentoi lyhyesti oppimaasi.
• Kuusi webinaaria ja kuhunkin liittyvä etätehtävä.
• Tehtävien dl 31.3. → todistukset

4. Ohjelma klo 14.30-16.30
• Koulutuksen aloitus
• Johdanto verkkopedagogiikkaan ja verkkokurssin rakentamiseen
– Hyvän verkkokurssin kriteereitä ja erilaisia malleja
– Kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta
– Miten ehkäistä verkkokurssien keskeyttämisiä?
– Moodle ja/vai Teams?

5. Tavoitteitanne
• Vinkkejä etäopetuksen kehittämiseen
• Ideoita etäkurssien opettamiseen ja
muuhun digitykseen
• Ideoita, jotka tuovat lisäarvoa
opetukseen
• Toimivia oppimiskokonaisuuksia
• Vinkkejä eheiden etäkokonaisuuksien
suunnittelemiseen
• Aktiivinen oppiminen
• Päivittää Moodle-kurssini materiaalit
• Teamsin käyttäminen lähiopetuksessa
• Ideoita verkkokurssin rakentamiseen
• Vuorovaikutteisuuden kehittäminen
• Konkreettisia ideoita opiskelijoiden
aktivoimiseen ja
vuorovaikutuksellisuuden lisäämiseen
• Ideoita verkkokurssien ja etäopetuksen
vuorovaikutuksellisuuteen.
Mitä listalta puuttuu?
Haluatko tarkentaa
jotain tavoitteita?
• Arvioinnin työkalut
• Välineitä (vertais)palautteen
antamiseen ja kielikokeiden
tekemiseen
• Kaikki muut uudet digi-ideat
ovat tervetulleita.
• Digitehtävät
• Uusia vinkkejä
• Uusia sovelluksia
• Kaikkea kivaa uutta
• Kipinää

6. TPACK-malli jäsentää
opettajan osaamisvaatimuksia
Alkuräinen kuva julkaisijan luvalla: http://tpack.org © 2012 ja suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu

7. Opetuksen hyvät työtavat
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
• Työskennellään asiantuntijatiimien tapaan.
• Suoritetaan todenmukaisia tehtäviä ja ratkotaan haastavia ongelmia.
• Hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa.
• Luodaan yhdessä uutta tietoa ja laaditaan konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena.
Kuva: Alexas-Photos, CC0, pixabay.com

8. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin
ja suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com

9. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa

10. Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla,
UEF:n Flippausmanuaali 2018: www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus

12. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.

14. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle. Käsikirjoitus voi olla esim.
visuaalinen malli, taulukko tai aikajana
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

15. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen

16. Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, sisältääkö lähitapaamisia,
yksin/pienryhmissä/yhdessä, viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Materiaalit, oppimistehtävät, vuorovaikutus, ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

17. Oppaita ja malleja sekä apua suunnitelman
tai verkkokurssin arviointiin: bit.ly/vk-oppaita

18. Mielekkään oppimisen kriteerit
Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista
uuden tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he vastuullisia
toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja
rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten tiedollisten
tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja
todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan koko
oppimisprosessin ajan?

19. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on huomattavia
etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

21. Apoa-projektin esiin nostamia
amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia

22. Verkkokurssin aloitus
Kurssin perustiedot: kohderyhmä/ennakkosuoritukset, tavoitteet,
sisällöt, tehtävät, arviointikriteerit, aikataulut
• Voidaan esittää opiskelijoille visuaalisena mallina (esim. H5P:n accordion,
timeline tai image hotspot)
• Yhtenäinen malli?
Toiminta verkkoympäristöissä:
• Miten Moodlessa, Teamsissa ym. toimitaan?
• Verkkokurssin pelisäännöt?
• Esittäytyminen, tutustuminen, vuorovaikutus
• Tervetulotoivotus videona?

23. Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen on
usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan usein
siksi, että sen toivotaan olevan
helpompi.

24. FiTechin suositukset keskeyttämisten
vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

26. Moodle vai Teams?
Ville Palkinen: osaava.tredu.fi/2019/01/08/teams-vai-moodle-kumpaa-kannattaa-kayttaa
Verkkokurssit Moodleen
• Suunniteltu oppimisympäristöksi (LMS, Learning Management System).
• Monipuoliset tehtäväominaisuudet mm. H5P-työkalujen avulla.
• Suoritusten seuranta ja suurien opiskelijamassojen hallinta onnistuu.
Teams lähi-, etä- ja hybridiopetuksen tueksi
• Sisältää verkkokokousominaisuuden.
• Keskustelu ja vuorovaikutus helppoa.
• Tehtäväominaisuudet ovat paljon suppeammat kuin Moodlessa.
Myös näiden yhteiskäyttö on mahdollista, sillä Teamsiinne voi lisätä Moodlen
kanavan välilehdelle, mitä Ville Palkinen valottaa uudemmissa kirjoituksissa.
Ks. esim. osaava.tredu.fi/2020/01/15/opettaja-lisaa-moodle-tyotila-osaksi-teamsia

27. Kerro ääneen TAI
kirjoita chattiin,
mikä oli tärkein
oivaltamasi asia!

28. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0