Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissaMikko Saari
eNorssin kevätpäivillä2012 pitämäni luento. Kevätpäivien teema oli "Oppiminen ja opettajuus – rajana horisontti?". Luentoni aihe oli puiseva mutta sisältöä kiiteltiin kovasti.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyö- seminaarissa 4.9.Kuopiossa. Esitelmä perustuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ja sen ensimmäisiin tuloksiin.
Museo DOPoppimisympäristönä- luento 25.10.2013
Henriikka Vartiainen
Nuorempi tutkija
Itä-Suomen yliopisto,
Filosofinen tiedekunta,
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto,
Savonlinnan kampus
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissaMikko Saari
eNorssin kevätpäivillä2012 pitämäni luento. Kevätpäivien teema oli "Oppiminen ja opettajuus – rajana horisontti?". Luentoni aihe oli puiseva mutta sisältöä kiiteltiin kovasti.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyö- seminaarissa 4.9.Kuopiossa. Esitelmä perustuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ja sen ensimmäisiin tuloksiin.
Esitelmä Koulunuorisotyön uudet tuulet- seminaarissa Lahdessa 19.2.2013. Seminaarin järjesti kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuuna. Esitelmä perustuu julkaisuun Koulu nuorten näkemänä ja kokemana (http://www.oph.fi/download/144688_Koulu_nuorten_nakemana_ja_kokemana_tiivistelma.pdf=)
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).
Välittävät verkostot? Tukiverkostot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuva...Sanna Mäkinen
Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.
Pertti Simulan Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Conscientia - instituutti kehittää ja soveltaa psykoanalyyttista näkökulmaa ja kognitiivisia menetelmiä yksilö- ja ryhmäterapiaan sekä organisaatioiden kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen on luotu erityinen Conscientia-menetelmä. Conscientia on latinaa ja merkitsee tietoisuutta. Toiminta perustuu integraaliseen psykoanalyysiin.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Tutkimustulosten esittelyä, suositukset, tutkija Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto - Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
1. www.helsinki.fi/yliopisto
Mietintätehtävä: Mieti edellisen luennon
teemoja. Mitä keskeistä opit?
• Attribuutiot, skriptit, minäkuva
• Järjestys ja lämpö, välittäminen oppilaista
• Suvin omat kokemukset opettajana kiinnostavia
• Taululle piirtäminen oli kivaa vaihtelua
• Luottakaa rakkauteen <3
• Kontrolli vs autonomia
• Cool-pete, englanti ja ihminen on nisäkäs
• Katsekontaktin tärkeys
• Vähemmän teoriaa, enemmän kokemusta?
• Oppiaineiden
1
3. www.helsinki.fi/yliopisto
Mitä on koulukiusaaminen?
Professori Christina Salmivallin
mukaan
• Kiusaamisella tarkoitetaan, että sama
oppilas joutuu toistuvasti tahallisen
vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi
• Kiusaaminen on systemaattista vallan tai
voiman väärinkäyttöä
4. www.helsinki.fi/yliopisto
MIKÄ EROTTAA KIUSAAMISEN
MUUSTA AGGRESSIIVISESTA
KÄYTTÄYTYMISESTÄ?
• Osapuolten roolijako ja keskinäiset
voimasuhteet ovat hyvin selkeät
• Kiusaaja on aina jollain lailla ylivertaisessa
asemassa kiusattuun nähden: hänellä on
enemmän voimaa tai valtaa tai ehkä isompi
porukka takana tai joitain tällaisia ominaisuuksia,
joiden avulla hän saa yliotteen kiusatusta
• Sama henkilö on pilkanteon kohteena päivästä
toiseen ja on selkeästi alakynnessä näissä
tilanteissa.
5. www.helsinki.fi/yliopisto
Kiusaaminen ei ole yksilön
ongelma, vaan siinä on koko
yhteisö mukana
• Kiusaaminen koskettaa aina muitakin kuin vain
kiusaajaa ja kiusattua, uhria
• Kiusaajalla voi apuri, joka ei aloita kiusaamista
mutta menee helposti mukaan
• Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa
kiusaajaa
• Uhrilla voi olla puolestaan puolustaja, joka yrittää
lopettaa kiusaamisen
• Ulkopuolinen näkee kaiken, mutta pysyttelee
taustalla ja vaikenee. Samalla hän kuitenkin
huomaamattaan hyväksyy kiusaamisen.
6. www.helsinki.fi/yliopisto
MITEN LOPETTAA
KIUSAAMINEN?
• Jos kukaan ei toimi kiusaajan apurina, eikä kukaan vahvista
kiusaajan toimintaa, loppuu kiusaaminen hyvin äkkiä
• Kiusaaminen on siis monimutkainen ryhmäilmiö, jossa
kaikilla on jokin rooli
• Usein ongelmana on, että muut eivät uskalla puuttua asiaan,
koska pelkäävät itse vuorostaan joutuvansa kiusaamisen
kohteiksi
• Opettajan on tärkeää olla tietoinen näistä mekanismeista ja
puhua asiasta luokassa
• Jos koulutoverit kieltäytyvät olemasta ulkopuolisia ja
puuttuvat asiaan, ei kiusaamisen jatkumisella juuri ole
mahdollisuuksia – Kiva Koulu ja VerSo toimivia tapoja, jotka
kehittävät koko yhteisöä
9. www.helsinki.fi/yliopisto
TUNTEIDEN PEILAUTUMINEN
• Vauvasta asti ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten
kanssa. Äiti, isä tai muu hoitava aikuinen toimii lapselle ikään kuin
peilinä, josta hän havaitsee omien tunnekokemuksiensa heijastumia
• Onnistunut vuorovaikutus antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän
pystyy muiden avulla säätelemään omaa toimintaansa ja
hallitsemaan tunteitaan
• Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksellinen säätely muuttuu
asteittain lapsen omaksi psyykkiseksi itsesäätelyksi
• Peilautumisilmiöitä tapahtuu kuitenkin läpi koko elämän
• Jos ihmisen eheys tai itsetunto on uhattuna ja jos hänen aikaisempi
vuorovaikutushistoriansa ei ole kovin onnistunutta, saattaa hän eri
tavalla reagoida ali tai yli.
9
10. www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä
• Ihmisen aivot eivät toimi
kuin mikroprosessori, vaan
tunteet ja motivaatio
vaikuttavat!
• Aivot muotoutuvat koko
eliniän ja kehittyvät siihen,
mihin niitä käytetään
• On vaikeaa tietää, mikä on
oppimisen seurausta ja
mikä sen edellytys!
• Peilautuminen ja
vuorovaikutus tärkeitä 10
11. www.helsinki.fi/yliopisto
VUOROVAIKUTUKSEN BIOLOGISTA
TAUSTAA: PEILISOLUT
Apinan otsalohkoalueella F5
sijaitseva peilisolu reagoi sekä
apinan ottaessa itse rusinan
tarjottimelta että nähdessä
ihmisen tekevän saman.
Mukailtu Rizzolattin ym. (1996)
artikkelista.
Lähde: Hari, R (2007)
Ihmisaivojen
peilautumisjärjestelmät.
Duodecim 123:1565–73
11
13. www.helsinki.fi/yliopisto
J.T. BERGQVISTIN KAAVA
Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!
• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”
• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”
• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisvirtaus”
• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”hapantuminen tarttuu”
• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”
13
14. www.helsinki.fi/yliopisto
Kaverit vaikuttavat paljon nuorten
opiskelusuunnitelmiin ja kouluun
sopeutumiseen
• Psykologian tohtori Noona Kiurun väitöstutkimuksen
mukaan sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin.
Heikosti kouluun sopeutuneissa kaveriporukoissa
koulutukselta ei odoteta kummoisia.
• Kaveriporukan nuorilla on usein samankaltainen
koulumenestys, koulutussuunnitelmat ja sosiaalisen tausta.
• Kouluväsymys on kaveriporukassa tarttuvaa, mutta samalla
tiivis kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan.
• Tytöillä ystäväpiiri vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin
poikia enemmän. Tytöt myös pärjäävät koulussa paremmin,
mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta.
14
16. www.helsinki.fi/yliopisto
• Monikulttuurisuuden haaste, maahanmuutto
• Teknologia, sosiaalinen media, diginatiivit vs –siirtolaiset, kaikki
näprää kännyä, motivoinnin haasteellisuus
• Rajalliset resurssit, suuret ryhmäkoot
• Erilaiset oppijat, perheiden pahoinvointi, aika ajaa peruskoulun ohi?
• Yhteiskunnan rakennemuutos, oppilaat käyttäytyvät kuin asiakkaat,
sosiaalinen muutos
• Vaikeus puuttua erilaisiin ongelmiin
• Vanhemmat, wilma, leipääntyminen, onko koulu ”cool”
• Kiitoksen antaminen ja saaminen
Mieti, millaisia erilaisia haasteita
on opettajilla nykyään?
19.09.13 16
17. www.helsinki.fi/yliopisto
• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla
• On muodostumassa kuilu koulun
tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan
käytäntöjen välillä
• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto, yhä
enemmän nuoria maahanmuuttajia
kouluissamme
• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele
yhteiskuntaa
• Paljon erilaisia projekteja ja hankkeita, jotka
vievät opettajien aikaa
Miksi opettajan toimenkuva
jatkuvasti muuttuu?
19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 17
18. www.helsinki.fi/yliopisto
• Yritys pitää yllä vanhoja
käytäntöjä ja samanaikaisesti
toteuttaa kaikki uudet
velvollisuudet!
• Jostain on pakko luopua tai jotain
on pakko muuttaa
• Velvollisuudentunto uuvuttaa sitä
enemmän, mitä monimutkaisempi
toimintaympäristö (Hakanen)
• Saat sen, mistä luovut?
Opettajan kaksoiskierre
19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 18
19. www.helsinki.fi/yliopisto
KOULUTYÖ
• Yksinkertaiset, suljetut
oppikirjaongelmat
• Muutaman oppitunnin
pituiset prosessit
• Tietoa toistavat,
pelkistetyt tehtävät
• Yksilötehtävät, yksilön
arviointi
• Paperi ja kynä
TIETOTYÖ
• Monimutkaiset, avoimet
ongelmat
• Pitkäaikainen ponnistelu
• Tiedon luominen ja
kehittely
• Yhteisöllinen
tiedonluominen
• Teknologian välittämät
tehtävät
OPPIMISEN KOHTEET?
(Hakkarainen, 2012)
19.09.13Professori Kirsti Lonka, OKL 19
22. www.helsinki.fi/yliopisto
Luomme uudenlaisia
tietokäytäntöjä
• Kollektiiviset tietokäytännöt, enemmän kuin henkilökohtaiset
uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Lonka, 2012)
• Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia,
sosiaalisia ja institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja
sen luomiseen. Niihin liittyy tietoista pyrkimystä laajentaa
ihmisen älyllisiä resursseja. Tämä tapahtuu kehittämällä
käsitteellisiä luomuksia (epistemic artifacts), kuten
käsitekarttoja tai oppimistöitä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen,
2004; Hakkarainen, 2009)
19.09.13
ProfKirstiLonka,OKL
22
26. KOLLEKTIIVISTA
LUOVUUTTA
ISOSSA RYHMÄSSÄ
• Flinga-sovelluksen avulla osallistujat voivat
osallistua yhteisölliseen tiedon luomiseen
• e-oppimista voidaan jatkaa tai käynnistää
kasvokkain
• tärkeää rytmittää oppitunti tai kurssi siten,
että tilaa on sekä uudelle tiedolle että
reflektiolle ja vuorovaikutukselle
•Tärkeintä on pedagoginen suunnitelma!
SMART podium
26
Prof Kirsti
Lonka,
OKL19.09.13
27. www.helsinki.fi/yliopisto
Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm:
Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista,
kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista
mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista
(tai –seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista,
sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista,
videoista, äänitallenteista jne.
- Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on
suunniteltu tukemaan oppimista
- Keskeistä ei ole teknologia, vaan pedagogisesti
pätevä opettaja, joka osaa tukea oppimista ja
onnistumista.
TULEVAISUUDEN
OPPIMISYMPÄRISTÖT?
19.09.13 27
28. www.helsinki.fi/yliopisto
Oppilaan pedagoginen
hyvinvointi?
• Oppilaan pedagoginen hyvinvointi rakentuu koulun arjen
vuorovaikutustilanteissa, kohtaamisissa kavereiden ja opettajien
kanssa.
• Merkityksellistä oli kokemus itsestä hyväksyttynä ja osaavana
koululaisena.
• Hyvinvointia rakentaville tapahtumille tyypillistä oli osallisuuden,
kuulumisen ja pystyvyyden kokemus sekä aktiivisen toimijuuden
mahdollistuminen.
• Koko peruskouluaika on oppilaiden pedagogisen hyvinvoinnin
rakentumista ajatellen keskeinen.
Pyhältö, K., Soini, T., & Pietarinen, J. (2010) Pupils’ pedagogical well-
being in comprehensive school – Significant positive and negative
school experiences of Finnish nine graders’ European Journal of
Psychology of Education 24, 447-463
Prof Kirsti Lonka, OKL 19.09.13 28
29. www.helsinki.fi/yliopisto
Älylliset hyveet, joita kuka tahansa voi
kehittää
http://www.lucifereffect.com/heroism.htm
• Oman asiantuntijuuden syventäminen ja laajentaminen,
ponnistelu oman suorituskyvyn ylärajalla (muiden tuella)
• Sisu, sinnikkyys, sitkeys, peräänantamattomuus
(korvaamatonta)
• Optimismi, toivo, huumori
• Altruismi, myötäeläminen, empatia, rakkaus
• Tiedonrakkaus, viisaus, virtaus
• Nöyryys, autenttisuus, hyvälaatuinen täydellisyyden
tavoittelu (vrt. hyvä perfektionismi)
• Itseluottamus, minäpystyvyys
• Tulevien sukupolvien hyvinvointiin suuntautuva viisaus
19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 29
31. www.helsinki.fi/yliopisto
OPETTAJAN VIISAUS
”Että nauraa usein ja paljon;
että voittaa osakseen ajattelevien ihmisten arvostuksen
ja lasten kiintymyksen;
että osaa vilpittömästi arvostaa rehellistä kritiikkiä
ja kestää valheellisten ystävien petoksen;
että arvostaa kauneutta ja löytää toisista parhaat puolet;
että jättää maailman vähän paremmaksi
terveen lapsen kautta
tai puutarhatilkun kautta
tai parantuneen yhteisötekijän kautta;
että tietää että ainakin yksi elämä on hengittänyt helpommin
sen vuoksi että on elänyt –
sitä tarkoittaa onnistuminen.”
(Ralph Waldo Emerson) Teoksessa: E. Saarinen – K. Lonka (2000) MUODONMUUTOS.
Avauksia henkiseen kasvuun. WSOY
19.09.13Prof Kirsti Lonka, OKL 31