Esitelmä Hararin kirjasta Sapiens . Ihmisen lyhyt historia. Kirjan teemojen esittely ja kritiikkiä.

1. Miten ihmisestä tuli
ihminen?
Alustus ihmisen lyhyt historia –seminaarissa Kulttuurikeskus Sofiassa 17.9.2016
FT Antti Hautamäki
Professori (emeritus)

2. Mistä puhumme?
• Yuval Noah Harari: Sapiens – Ihmisen lyhyt historia
• Suuri kertomus
• Homo ja Sapiens
• Ihmisen kehitystä muokanneet vallankumoukset
• Maailman yhdentyminen
• Uskonnot ja ideologiat
• Tekniikka ja kapitalismi
• Humanismi
• Hararin kritiikkiä

3. Ihmisen historiaa
• 2,5 miljoonaa vuotta sitten Homo-suku kehittyy Afrikassa
• 2 miljoonaa vuotta sitten ihmiset levittäytyvät Afrikasta Euraasiaan
• Eri ihmislajit kehittyvät (Homo Erectus, Neandertalinihminen)
• 200.000 vuotta sitten Homo Sapiens kehittyy Itä-Afrikassa
• 30.000 vuotta sitten Neandertalinihmiset kuolevat sukupuuttoon
• 13.000 vuotta sitten Homo Sapiens on ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji
• Tulevaisuudessa Superihmiset ottavat Homo Sapiensin paikan?

4. Suuret vallankumoukset
• Merkittävimmät vallankumoukset
1. 70.000 vuotta sitten kognitiivinen vallankumous
2. 12.000 vuotta sitten maanviljelyn vallankumous
3. 500 vuotta sitten tieteellinen vallankumous
Tieteellisen vallankumouksen seuraukset
• 200 vuotta sitten teollinen vallankumous
• Tulevaisuudessa älykkään suunnittelun vallankumous

5. Kognitiivinen vallankumous 70.000 vuotta
sitten
• ”Tiedon puu –mutaatio”
• Kehittyi uudenlainen ajattelu- ja kommunikaatiokyky
• Ihmisen kieli on monikäyttöinen
• Kieli loi pohjan yhteistyölle ja yhteisön rakentamiselle
• Ihmisellä on mielikuvitus, jonka asioista pystymme puhumaan asioista, joita
ei ole läsnä tai olemassa
• Mielikuvitus mahdollisti kuvitteellisten yhteisöjen syntymisen
• Kognitiivinen vallankumous teki nopeat ja jatkuvat muutokset mahdollisiksi
ja vapautti ihmisen biologian rajoitteista
• Kirjoitus synty 5000 vuotta sitten ja vapautti muistin rajoituksista

6. Hyvin vanhaa alkeellista kirjoitusta 10.000 vuoden takaa

7. Maatalouden vallankumous
• Metsästäjä-keräilijöiden elämä oli lyhyttä ja vaaroja täynnä mutta
elämäntapansa mukavampaa ja palkitsevampaa kuin talonpoikien,
työläisten tai toimistovirkailijoiden elämäntapa
• Maanviljely lisäsi ravinnon saatavuutta ja mahdollisti väestön kasvun ja
suurien yhteisöjen synnyn
• Muutamat ruokakasvit (riisi, vehnä) ja hyödylliset eläimet (kana, sika,
hevonen, lammas) domestikoitiin
• Nämä demestikoivatkin ihmisen
• Eläinten domestikaatio perustuu raaoille menettelytavoille, jotka
aiheuttavat eläimille kärsimyksiä
• ”Moderni teollinen maatalous on historian suurin rikos”

9. Tieteellinen vallankumous 500 vuotta sitten
• Sen taustalla on kolme tärkeää tekijää
1. Halukkuus tunnustaa tietämättömyys (epäily ja uteliaisuus)
2. Havaintojen tekeminen ja matematiikan keskeinen asema
(havainnot ja kokeellinen menetelmä, matematiikan soveltaminen
ja käyttö teorioissa, tilastotiede jne.)
3. Uusien kykyjen hankkiminen (uusien taitojen ja tekniikkojen
kehittäminen)
• Usko tieteen hyödyllisyyteen on ohjannut siihen varoja

10. Historian suunta kohti yhdentymistä
• Yhdentymistä ovat edistäneet ja ilmentäneet kolme universaalia
järjestelmää:
• Taloudellinen järjestelmä; ennen kaikkea rahajärjestelmä
• ”Raha on universaalein ja tehokkain koskaan kehitetty keskinäiseen
luottamukseen perustuva järjestelmä.”
• Rahan tärkein ominaisuus on universaali vaihdettavuus
• Poliittinen järjestelmä: imperiumit ja suurvallat
• Imperiumit ovat monikansallisia ja laajentumishaluisia
• Imperiumit ovat raakoja mutta luovat vakautta ja vaurautta
• Uskonnollinen järjestelmä: buddhalaisuus, kristinusko ja islam

11. Uskonnot
• Uskonto on inhimillisten normien ja arvojen järjestelmä, joka perustuu
uskolle yli-inhimilliseen järjestykseen
• Monoteistiset uskonnot kehittyivät polyteismistä, joka oli
suvaitsevaista ja lokaalia
• Monoteistiset uskonnot pitävät omaa Jumalaansa/oppiansa ainoana
oikeana ja ovat lähetysintoisia
• Uskonnon ratkaisevana yhteiskunnallisena tehtävänä on ollut antaa
yli-inhimillinen oikeutus yhteiskunnan hauraille rakenteille, jotka ovat
”kuvitteellisia järjestyksiä”

13. Teollinen vallankumous 200 vuotta sitten
• Teollisen vallankumouksen merkittävin seuraus oli energian saatavuus
• Teknologian kehitys on tuonut jatkuvasti käyttöömme uusia energialähteitä
(atomienergia, tuulivoima, bioenergia, maalämpö, aurinkokennot jne.)
• Energiaa tulee olemaan loputtomasti
• Energian saatavuus avasi käyttöön uusia raaka-aine-esiintymiä ja
mahdollisti niiden edullisen kuljetuksen
• Teollinen vallankumous johti perheinstituution ja paikallisyhteisön
romahtamiseen ja niiden korvautumiseen valtiolla ja markkinoilla
• ”Valtio ja markkinat ovat yksilön isä ja äiti”
• Tiede ja teknologia luovat Superihmisen
• Ihmisen ”kuolemattomuuden” tavoittelu: Gilgames-projekti

14. Kapitalismi ja konsumerismi
• Kapitalismi perustuu uskoon siitä että talous kasvaa tulevaisuudessa
• Kun tulevaisuuteen uskotaan, uskalletaan antaa luottoa uuden
tuotannon rahoittamiseksi
• Jatkuvan kasvun turvaamiseksi voitot on sijoitettava takaisin
tuotantoon
• Uudelle tuotannolle tarvitaan kysyntää ja tätä luodaan
markkinoinnilla ja kulutusideologioilla: ”itsensä hemmottelu on
hyväksi ja säästäväisyys on itsensä sortamista”
• Rikkaiden ylin käsky on Sijoita! ja muiden Osta!

15. Onko onnellisuus lisääntynyt historiassa?
• Metsästäjä-keräilijät elivät ehkä tyydyttävämpää elämää kuin nykyään
• Tuotantoeläinten kärsimykset ovat suunnattomia
• Raha tuo onnea, mutta sen onnellisuutta lisäävä vaikutus vähenee tietyn
rajan jälkeen
• Perheellä ja ystävillä on suurempi vaikutus onnellisuuteen kuin rahalla ja
terveydellä
• Onnellisuus riippuu odotuksista ja vertailusta
• ”Onnellisuus” on kemiallinen prosessi, joka riippuu hormoneista
• Onnellisuus syntyy siitä että kokee elämänsä merkityksellisenä (uskonto)
• ”Mutta koska elämällä ei oikeasti ole merkitystä, onnellisuus perustuu itsepetokseen
ja ryhmäpetokseen”

16. Hararin naturalismi ja evolutionismi
• ”Tieteellisen biologian mukaan ihmisiä ei ole ’luotu’, … eikä ole
olemassa ’luojaa’, joka ’antaa’ ihmisille jotakin. On vain ilman
minkäänlaista tarkoitusta etenevä sokea evoluutioprosessi, joka
johtaa yksilöiden syntymään” (s. 129)
• Ihmiset eivät ole kehittyneet ”tasavertaisiksi”
• ”Evoluutio perustuu erilaisuudelle, eikä tasavertaisuudelle.”
• ”Homo Sapiensilla ei ole luonnollisia oikeuksia sen paremmin kuin
hämähäkeillä, hyeenoilla tai simpansseillakaan.” (s. 131).
• Vrt. Jari Ehrnrooth vs. T. Nagel (Mind and Cosmos)

17. Kuvitteelliset järjestykset
• Hararin peruskäsitteitä on ”kuvitteellinen järjestys”, jonka perustuu ihmisen
mielivitukseen
• Hararin mukaan demokratia, oikeusjärjestys, talous ja uskonto ovat kaikki
kuvitteellisia järjestyksiä ja sellaisena ”epätodellisia”
• Harari yrittää selittää miksi uskomme tällaisiin järjestyksiin:
• Järjestys ei itse koskaan myönnä olevansa kuvitteellinen
• Ihmiset kasvatetaan uskomaan niihin (uskonto, koululaitos jne.)
• Kuvitteelliset järjestykset on upotettu osaksi aineellista maailmaa (temppelit ja palatsit)
• Filosofi John Searle argumentoi yhteiskunnallisen ontologian puolesta, joka
perustuu yhteistyön biologiseen perustaan ja kollektiiviseen intentionaalisuuteen
• Yhteiskunnallinen järjestys on todellinen erityisesti sen takia, että se vaikuttaa
toimintaamme ja tahtotilaamme (vrt. Emil Durkheim)

18. Humanismi on ”uskonto”
• Humanismikin on Hararin mukaan uskonto (tai ideologia), jonka mukaan
”Homo Sapensilla on ainutlaatuinen ja pyhä luonto, joka eroaa perustavalla
tavalla kaikkien muiden eläinten ja ilmiöiden luonnosta”: ”Ylin hyvä on se,
mikä on hyväksi Homo Sapiensille.” (259)
• Humanismilla on kolme pääsuuntausta: liberaali, sosialistinen ja
evolutionaarinen humanismi
• Liberaalin humanismin mukaan ihmisyys on yksilöllistä
• Sosialistisen humanismin mukaan ihmisyys on kollektiivista
• Evolutionaarinen humanismin mukaan ihmiskunta on muuttuva laji
• Hararin mukaan liberaali humanismi on ”suoraa perintöä kristillisestä
uskosta vapaisiin ja ikuisesti eläviin yksilöllisiin sieluihin”
• Harari on saanut posthumanismista (T. Morton) kannattajan itselleen

19. Humanismin merkitys (G.H. von Wright)
• Humanismin tärkein tunnusmerkki on ihmisen kunnioitus ja arvokkuus
• J.S.Mill: ihmisen luomuksista tärkein on ihminen itse
• Humanismiin kuuluu sivistys, yksilön vapaus ja kehitys täydellisyyteen
• Humanismi taistelee eriarvoisuutta vastaan; eriarvoisuus on vain
kuvitteellinen järjestys (vrt. naisten asema yhteiskunnassa)
• Tieteen kannalta humanismi tarkoittaa tieteitä jotka tutkivat ihmistä
kulttuuriolentona; Harari tutkii ihmistä biologisena olentona
• Humanismiin kuuluu luonnon kunnioittaminen, kun taas luonnon
yläpuolelle asettuminen on kohtalokasta hybristä
• Superihminen ja Gilgames-projekti ovat aikamme vaarallisin hybris

20. Hararin kritiikkiä
• Naturalismi: Näkökulmana on biologia ja biohistoria ja ihmistä tutkitaan
biologisena olentona
• Ihminen on kuitenkin vahvasti kulttuuriolento
• Darwinismi: ihmiset ovat jo syntyessään erilaisia, siksi puhe ihmisten tasa-
arvosta ja oikeuksista on fiktiota
• Harari ei tee eroa arvojen ja tosia-asioiden välillä; tasa-arvo on nimenomaan arvo,
jota tulee tavoitella
• Humanismi on uskonto, ideologia ja fiktio; posthumanismi
• Kuitenkin humanismi on ilmaus ihmisen hyvästä, kunnioituksesta ja arvokkuudesta
• Yhteiskunta: Käsitteelliset järjestykset ovat mielikuvituksen perustuvia,
”huojuvia” rakennelmia
• Ihmisen luomat rakenteet ovat todella olemassa sosiaalisessa ontologiassa ja
vaikuttavat ihmisten toimintaan yhtä rautaisesti kuin luonnon lait

21. Taustalukemistoa
• Luonnolliset oikeudet: Ehrnrooth, J. (2016). Hyvintoimintayhteiskunta.
Miten Aikamme Kriisi Ratkeaa. Kirjapaja.
• Posthumanismi: Morton, T. (2010). The Ecological Thought. Cambridge,
Mass., London: Harvard University Press.
• Naturalismin kritiikkiä: Nagel, T. (2012). Mind and cosmos. Why the
materialist Neo-Darwinian conception of nature is almost certainly false.
Oxford: Oxford University Press.
• Yhteiskunta: Searle, J. (1995). The Construction of Social Reality.
• Humanismi: von Wright, G.H. (1981). Humanismi elämänasenteena. Otava