Psykiatria ja psykoterapia 2021
•
0 likes•48 views
Mielenterveyspalvelujärjestelmän historiaa, rakennetta, ohjausta ja kehittämistä, sekä psykoterapioiden järjestämistä käsittelevää asiaa
Recommended
More Related Content
Similar to Psykiatria ja psykoterapia 2021
Similar to Psykiatria ja psykoterapia 2021 (20)
More from Sami Pirkola
Psykiatria ja psykoterapia 2021
- 1. Mielenterveyden palvelujärjestelmä Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto
- 2. Sosiaalipsykiatrinen näkökulma • Mielenterveyden häiriöiden yhteiskunnallinen ulottuvuus: • Alexander Leighton, 1960: ”Sosiaalipsykiatria tarkastelee mielenterveyshäiriöiden ja sosiokulturaalisten prosessien yhteyksiä” • Julian Leff, 1993: ”Sosiaalipsykiatria tarkastelee sosiaalisen ympäristön vaikutuksia yksilön mielenterveyteen ja mielenterveyshäiriöstä kärsivän vaikutuksia hänen sosiaaliseen ympäristöönsä”
- 4. Suomalaisen psykiatrian matka • Säilyttämisestä ja eristämisestä kuntouttamiseen ja integraatioon • Aina mukana: vaikeasti hoidettavien potilaiden taakka ja julkinen paine • Ikuiset kisaajat: kuntien ja keskushallinnon vastuunjako • Tieteeseen kohdistunut toivo • Palvelujärjestelmän jatkuvan kehittämisen tärkeys!
- 5. Suomalaisen psykiatrian historiaa 1300-1700 1800 1900-1920 1930-1940 1950 1960 1980 1990 2000 2010 2020 Hospitaali, houruinhuone Valtion mielisairaala Kunnallinen mielisairaala Laajeneva mielisairaala Mielisairaanhu oltopiirit Laitostava mielisairaala Psykiatrinen avohoito kasvaa Sairaanhoitopiirit ja kunnat Sairaanhoitopiirit ja kunnat Uusi alueellinen rakenne? Psykiatrinen hoitojärjestelmä Kirkon vastuu. Pyhänhengen huoneet. Hospitaalit, houruinhuoneet Valtion vastuu. Lääkintäviranomais et valvovat. Lapinlahden sairaala 1841, Turvalaitokset Kunnan vastuu kasvaa Kaikki hoitopaikat lääkärin valvontaan A- ja B-sairaala. Huoltotoimisto t. 1957 alkaen väestövastuu Psykiatria ja neurologia erilleen Vapaaehtoinen yhdentyminen. Kuntien asumispalvelut Lakisääteinen yhdentyminen. Psykiatriaa terveyskeskuksiin, yksityisiin hoitokoteihin, yleissairaalaan Kliinisiin tiloihin liittyvät prosessiorganisaati ot: psykoosi- ja mielialalinjat Päivystys ja akuuttipalvelut; palvelujen keskittäminen, psykiatrista sairaalatoimintaa somaattisen sairaalan Säädökset, komiteat ja asiakirjat Kirkkolaki. Collegium Medicum 1700- luvulla Keisarillinen asetus 1840 ja 1889. Elinikäisen lunastamisen pakko kumottiin 1868 Mielisairaanhoitoko miteat 1908 ja 1923. Valtionapu vakinaistetaan 1929 Mielisairasla ki 1937. Terveydenho ito-oloja selvittävä komitea 1939. Valtionapuko mitea 1943 Mielisairaslaki 1952 Sairausvakuu tuslaki 1963 Mielenterveystyön komitea 1984, Skitsofreniaprojekti 1981, Itsemurhien ehkäisyprojekti 1986- 96, Lääkintöhallituksen pääjohtajan tarkastukset 1981, 1987 Sairaalahallintotoimik unta 1981-83 Erikoissairaanhoitolaki 1991, Mielenterveyslaki 1991, Kansanterveyslain uudistus 1991, Valtionosuusuudistus 1993, Potilaslaki 1993, Kuntalaki 1995, selvityksiä psykiatrian tilanteesta Terveydenhuoltola ki 2010, Päivystysasetus 2017, Kekittämisasetus 2017, lakiesitys sote-alueista 2020-luku Lakiesitys hyvinvointialueista eduskunnalle (12/2020) Psykiatrian hoitomenetelmät Rankaiseminen, eritäminen, pakkohoito, elinikäinen hoito Tieteellinen psykiatria alkaa. Akuutti ja pitkäaikaishoitoerill een Diagnostiikka kehittyy. Vuodelepo, kylvyt, kestounihoito Insuliinishoki t ja sähköhoito, lobotomia Neuroleptit, masennuslääkk eet, anksiolyytit Psykoterapeu ttiset hoidot, sosiaalipsykia tria Psykiatrinen kuntoutus Kriisihoidot, yleissairaala psykiatria Aluepsykiatria Uudet psyykenlääkkeet ja psykoterapiamenetel mät, kuvantamismenetelmä t, hoitomenetelmien Käypä Hoito- ohjelmat, hoitojen vaikuttavuus ja kustannustehokkuu s It -psykiatria, nettiterapia Etähoidot Psykiatrisen potilaan asema Huono asema. Potilaat pahan hengen riivaamia Potilas sairas, vastuu omaisilla ja srk:lla.Eliniäksi lunastaminen Holhottu ja parantumaton Potilaan ymmärtämin en Potilas tasa- arvoisemmaksi. Omaisten vastuu lisääntyy. Heitteillejättö? Potilaan perusoikeuksia psykiatrisessa sairaalassa vahvistetaan (MTL 4a-luku 21.12.2001/1423) Yhteiskunnallinen tilanne Ruotsin valtakunta Venäjän suuriruhtinaskunta 1809-1917 Itsenäistyminen 1917 Sodat 1939- 44 Jälleenrakenta minen Jälleenrakent aminen, muuttoliike Nousukausi Lama 1990-92, EU 1995, talouskasvu > erot kuntien Taloustaantuma 2008-2009 Hitaan talouskasvun aika Valtion velka kasvaa Laskusuhdanne Sairaansijat vähenevät Potilaan asema heikko Potilaan asema paranee Laitoskeskeinen hoito 1970 Yleissairaalapsykiatria kehittyy Mielenterveystoimistot. Sairaansijoja 4.3 promillea Mielisairalain uudistus 1977. Lex Satakunta 1979. Kansanterveyslaki 1972. Lääkintöhallituksen psyk kehittämisohjelmat 77-86. 5-vuotissuunnitelmat "normeja" Potilaan vastuu kasvaa Biolääketieteellinen lähestymistapa Psykososiaalinen lähestymistapa Lääninlasarettien mielisairasosastot Kunnalliskotien mielisairasosastot Sairaalaverkko laajenee Yleissairaalapsykiatria kehittyy Yhdentyminen muuhun terveydenhuoltoon
- 6. Mielenterveyspalveluiden trendit • Kansainvälisesti katsoen jyrkkä laitoshoidon alasajo, deinstitutinalisaatio • Hallinnollinen desentralisaatio 1991 • Kunnalliseen järjestämisvastuuseen pohjautuva palvelujärjestelmä • 1990 –luvun lamassa julkisten palveluiden supistukset • Deinstitutinalisaation kompensaatio avohoitoa kehittämällä jäi puutteelliseksi • 2000 palvelurakenteiden uudistaminen • Tavoitteina mm. esteettömät palveluketjut, yhden luukun periaate, peruspalveluiden roolin korostaminen… SOTE?
- 7. Psykiatrian rakenteen ja toiminnan muutos • Sairaanhoitopiireissä reformeja, joissa laitoshoidon purkuun on liittynyt suunnitelmallinen avohoidon sisällöllinen kehittäminen • Tavoitteellisia uudistuksia muun muassa HUS:ssa, Varsinais-Suomessa, Keski- Suomessa, Etelä- Pohjanmaalla ja Lapissa • Muun muassa HUS:ssa myös kattavuuden, eli hoidettujen eri potilaiden määrän kasvu
- 9. Ulottuvuudet: Ajallinen Maantieteel- linen Panos (input) Prosessit Tulos (outcome) Maan/alueen taso Palveluiden rahoittaminen Tiedonvälitys Mielenterveyslaki Asetukset Direktiivit Erityisryhmät Toiminnan/aktiivisuuden mittarit (srlaan otot, os.kuormitus, tahdonvastainen hoito) Itsemurhien esiintyvyys Kuolleisuus (SMR) Kodittomuus Erityiskyselyt Paikallistaso Väestön palvelutarpeiden arviointi Väestön piirteet Budjetti Henkilökunta Sovitut kustannukset Asiakaslähtöisyys Toimintakäytännöt Hoitopolut Hoito/palvelumallit Potilasmäärät Vastaanottokäynnit Erityisryhmien huomioiminen Ryhmätason tuloksellisuustutkimukset Sekundaari- ja tertiääripreventio Paikallinen stigmatisaation väheneminen Parempi pääsy palveluihin Yksilötaso Yksilön palvelutarpeiden arviointi Potilaan vaatimukset/toiveet Perheiden vaatimukset/toiveet Hoidon laatu Hoidon tiheys ja kesto Hoidon jatkuvuus Taloudellinen tuki Ammatilliset palvelut Oireiden väheneminen Tyytyväisyys Elämän/asumisenlaatu Ammatillinen ja toiminnallinen kuntoutuminen Työntekijöiden jaksaminen ”Matriisimalli” (Tansella & Thornicroft 1998)
- 10. Mielenterveystyön ohjausjärjestelmät • Lainsäädäntö – Sosiaali- ja terveydenhuollon lait ja asetukset – Mitä palveluita ihmisille kuuluu, ja miten niitä annetaan • Monikanavainen rahoitus – Järjestämisvastuiset, verotusoikeudelliset kunnat -> Kompensaatiot verotusoikeudelliselta valtiolta – Kelan tukijärjestelmät – Yksityiset vakuutukset ja työnantajat • Informaatio-ohjaus ₋ Vaikuttavuusnäyttö, laatukriteerit, suositukset, ohjeistukset
- 11. Organisaatiot pelinrakentajina ja linnoittautujina • Yhteisistä ohjausjärjestelmistä huolimatta toimintamallit vaihtelevat alueittain – Tilaaja- tuottajamallinnukset – Lähete- ja konsultaatiokäytännöt – Asiantuntijuuteen tai muihin resursseihin liittyvät tehtävät ja roolit • Eri toimijat huolehtivat sovituista omista vastuistaan, mutta jos kokonaisuutta ei hallita, syntyy osaoptimointia • Päällekkäisiä tehtäviä • Tiedonkulun ongelmia • Rajapintaongelmia VS.
- 12. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksen vaikuttavuus sairaalahoidon jälkeisiin itsemurhiin • Kaikista itsemurhista 1985-2001 (22 171), viidenneksellä edeltävän vuoden aikana psykiatrinen sairaalahoito • Hoidonjälkeisten itsemurhien kohortit 1985- 1991 ja 1995-2001 suhteutettuna yleiseen psykiatrisen sairaalahoidon käyttöön vastaavina ajankohtina • Hoidonjälkeisen itsemurhan suhteellinen riski laski sairaalahoitojen lyhenemisestä huolimatta – tai siitä johtuen Pirkola et al 2006, Psych Serv
- 13. Hoitojärjestelmä ja itsemurhakuolleisuus • Erikseen kerättyä tietoa suomalaisten kuntien mielenterveyshoidon rakenteista verrattiin niiden viiden vuoden suhteelliseen itsemurhariskiin • Avohoitopainotteisuus ja palveluiden monimuotoisuus ja päivystyksellisyys alensivat im- riskiä
- 14. Suurempi väestöpohja tuottaa monipuolisemman palvelurakenteen (Refinement –hanke) • ”Suuremmat hartiat” ja laveampi osaajien kirjo näkyy tarjolla olevien palvelutyyppien määrässä • Perus- ja erikoistason samanaikainen mielenterveystyö lisää sairaalahoitoa ja kustannuksia (Sadenniemi et al, 2014) • Suurempi väestömäärä monipuolistaa erityisesti järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden eli kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdepalveluita (Ala- Nikkola et al. 2016)
- 15. Kohti uutta
- 16. Kohti mielenterveystyön strategista suunnittelua • Nykyinen osaamisresurssipohjainen primaari-, sekundaari- ja tertiääripalveluiden porrastus • Organisaatiokeskeisyys ei palvele väestön hyvinvointia ja varhaista puuttumista korostavia strategioita • Tulevaisuuden kehitystyössä kollaboraatio ja integraatio ovat keskeisemmässä roolissa • Pohditaan uudenlaisiin tavoitteisiin ja kustannusvastuujakoon liittyviä mallinnuksia: mutuality, pooled budgets, ym. • Integraatiosta kustannusvaikuttavuutta ja laatua, osaamisen ja oikea-aikaisuuden kautta!
- 17. Tulevaisuuden integroitunut mielenterveyden palvelujärjestelmä? • Perustasolle psykiatrinen tuki yksiköihin sijoittuneiden tukihenkilöiden, konsultaatioiden ja toimintaohjeiden kautta • Joustava, usein kiireellinen tilanne- ja diagnostinen arvio • Jatkuva, esteetön yhteys • Sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen • Perinteisestä perus- ja erikoistason rajapinnasta luovutaan • Lähetteistä ja jonoista luopuminen • Integroimalla vältytään haavoittuvilta, laadultaan vaihtelevilta ja päällekkäisiltä toiminnoilta • Varhainen, osaava puuttuminen vähentää kalliin sairaalahoidon ja muun korjaavan erikoissairaanhoidon tarvetta Patel, ym. 2015
- 18. Integroitu järjestämismalli Pirkola S, Holi M, Kekki T, Alanen HM, Tiihonen E: Hoidon saatavuus ja yhtenäisen hoidon kriteerit, 2018
- 20. Strategioita ja ohjelmia • Mielenterveystyön strategisia tavoitteita ja niihin liittyviä valintoja • Perustuvat arvopohjaisiin näkemyksiin • Strategisia painopisteitä toimenpiteiden ja ohjelmien perusteiksi • Tavoitellaan ohjausvaikutusta sosiaali- ja terveyspolitiikkaan
- 21. Muiden maiden strategioita • Skotlanti (2017–2027) • Ruotsi (2016–2020) • Kanada (2012-) • Australia (2017–2022) • Englanti (2017–2020/21) • Norja (2017–2022) Leena Kurki-Kangas 2019
- 22. Strategisten painopistealueiden teemat Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Palvelut ja hoito Psykiatrisia häiriöitä sairastavien somaattinen terveys, hyvinvointi ja osallisuus Alkuperäiskansat ja haavoittuvat ryhmät Organisaatiot, hallinto ja johtajuus Tieto ja mittaaminen
- 23. Mielenterveysstrategia 2020 – 2030?
- 24. UUSI MIELENTERVEYSSTRATEGIA • Mielenterveysstrategia on pitkän aikavälin strategisen ohjauksen väline vuoteen 2030 saakka. • Strategian tueksi kukin hallitus laatii oman mielenterveysohjelmansa, jossa määritellään hallituskauden mielenterveyspoliittiset painopisteet, toimeenpanon keinot ja välineet sekä toimenpiteiden seuranta. • Mielenterveyspolitiikassa turvataan jatkuvuus, tavoitteellisuus ja ajantasaisuus. • Mielenterveys- ja päihdetyön ja -politiikan asema olisi vastaava kuin esimerkiksi nuorisotyön ja - politiikan tai tasa-arvotyön ja -politiikan.
- 25. Strategiatyön asiantuntijaryhmä • Asetettu 9.8.2018, toimikausi 10.8.2018 – 31.12.2019 • Monialaista asiantuntijuutta ja eri organisaatioiden edustajia
- 26. Mielenterveysstrategian laatiminen 2018-19 • Aktiivinen ja hyvin virittynyt keskustelu tuotti strategista pohdintaa ja ajan ilmiöiden tunnistamista • Temaattiset nostot edustivat laaja- alaista kokemusta ja kentän tuntemusta • Fasilitoidut seminaarit • Tavoitteena toimenpiteitä suuntaavien strategisten painopisteiden nimeäminen • Työryhmän sitoutuminen valittuihin teemoihin ja sidosryhmätyöskentelyyn • Laaja-alainen kuulemiskierros ”Varhainen vaikuttaminen, työelämä, perheet, arkiympäristöt, globaalit näkymät, palvelujärjestelmä, elämänkaari, toipumisorientaatio, yhteisöllisyys, tietopohja, itsemurhien ehkäisy, sähköiset- ja tietojärjestelmät, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, ihmisoikeudet,…”
- 28. Toteutus Vuosina 2020-22 strategian toimeenpanon rahoitus kanavoidaan seuraavien hankkeiden kautta: Tulevaisuuden sote-keskusohjelman nuorten mielenterveyttä, osa-alueina mielenterveyden edistäminen, psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja matalan kynnyksen palvelupisteet. Valtionavustukset (Sote-uudistus) Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -valtionavustuksilla rahoitetaan mielenterveysstrategian painopisteitä ”mielenterveys pääomana” ja ”hyvä mielenterveysjohtaminen”. Työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen ”IPS - sijoita ja valmenna!” -kehittämistä toteuttavissa hankkeissa käytännöt, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS- työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. Itsemurhien ehkäisyn valtionavustuksella tuetaan ohjelmaa toimeenpanevia hankkeita.
- 29. Näkymiä vuonna 2021 • Sote -uudistuksen askelmerkit vielä avoimet • Laajempien hallintoalueiden koordinaatiopotentiaali ja selkeä palveluohjaus tarjoavat hyvän pohjan laaja-alaisille, yhteensovitetuille palveluille • Johtaako sote-alueiden kehittäminen sirpaloitumiseen entisestään vai monipuolisempiin, räätälöidympiin palveluihin • Perus- ja erityistason integraatio • Tuore mielenterveysstrategia tarjoaa suuntaviivoja kehittämiselle • Psykiatrian otettava vastuullinen rooli
- 30. Mitä on psykoterapia? • Jäsennelty vuorovaikutuksellinen prosessi • Terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa ➢Tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen ➢Asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet • Monet psykoterapeuttiset menetelmät eivät suppeutensa vuoksi ole itsenäisiä psykoterapioita, mutta niitä voidaan kuitenkin käyttää osana eri psykoterapioita. • Asiakkaille annettava neuvonta ja ohjaus sekä monet kuntouttavat ja muut toiminnat voivat myös vaikuttaa psykoterapeuttisesti. KONSENSUSLAUSUMA Psykoterapia 2006
- 31. 31 Mielenterveyshäiriöt ja psykoterapia? • Työikäisistä suomalaisista 3-4 % hakee apua terveydenhuollosta sellaisen depression tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi, jossa psykoterapia on tutkimusten perusteella mahdollinen hoitovaihtoehto. • Psykoterapiasta voi olla hyötyä myös persoonallisuushäiriöistä kärsiville ihmisille, joita väestötasolla arvioidaan olevan 6-15%. • Psykoterapia voi lisäksi olla osa muidenkin häiriöiden, kuten kaksisuuntaisen mielialahäiriön, päihdeongelmien tai psykoosien hoitoa. KONSENSUSLAUSUMA Psykoterapia 2006 0 1 2 3 4 5 6 7 Vakavamasennustila Dystymia Paniikkihäiriö Sosiaalinenfobia Julkistenpaikkojenpelko Yleistynytahdistuneisuushäiriö Alkoholiriippuvuus Alkoholinväärinkäyttö %tutkituista DSM-IVpsykiatrisethäiriöt30vjavanhemmillasuomalaisilla Naiset(n=3257) Pirkola, ym 2005
- 32. Psykoterapian uusi aika? • Psykoterapioiden rooli uuden tarkastelun kohteena: ➢Mielenterveyshäiriöiden geneettisten ja ympäristöllisten riskitekijöiden monimutkaisen yhteispelin ymmärtäminen on vahvistanut myös psykososiaalisen hoitamisen teoreettista pohjaa. ➢Psykologisten ja biologisten näkökulmien dikotomia on väistynyt: psykososiaalinen- ja aivojen hoito ovat samaa kokonaisuutta. • Laajeneva terapiamuotojen kirjo
- 33. Kehittyvä mielenterveyspalvelujärjestelmä • Psykoterapiat kuuluvat nykyaikaisen psykiatrisen avohoidon välineistöön. • Monipuolistuva avohoito tarkoittaa myös psykososiaalisen osaamisen laajentamista hyvästä tilannearviosta ja tuesta pitkälle koulutettuun psykoterapiaosaamiseen. • Psykoterapioiden integroimista mielenterveyspalvelujärjestelmään ovat hidastaneet: ➢ Psykoterapiasuuntausten väliset ideologiset erot ➢ Toiminnan hajaantuminen yksittäisten toimijoiden varaan ➢ Rahoitusjärjestelmän monikanavaisuus
- 34. Mitä psykoterapia tekee? 1. Psykoterapialla hoidetaan henkilöitä, joilla on psyykkinen häiriö tai psykoterapian keinoin autettavissa oleva muu ongelma. 2. Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. 3. Psykoterapiasuuntauksen tulee perustua tieteellisesti tutkittuun yhtenäiseen psykologiseen teoriaan, joka auttaa ymmärtämään sekä ihmisen normaalia kehitystä että psyykkisten häiriöiden eri muotoja. Valvira: ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavan koulutuksen yleiset hyväksymisperusteet
- 35. Kyllin hyvä psykoterapeutti? - psykoterapiakoulutus • Perinteisesti koulutuksia tuottaneet kansainvälisiä linjauksia myötäilevät yksityiset kouluttajayhteisöt • Vuoden 2012 alusta psykoterapiakoulutuksien järjestäminen sellaisten yliopistojen vastuulle, joissa on joko lääke- tai käyttäytymistieteellinen tiedekunta. • Yhteistyömalleja koulutusyhteisöjen ja yliopistojen kanssa luotu. • ERVA –tasoiset psykoterapiakoulutuksen johtoryhmät ➢ Koulutusyhteisöjen tarjoamien terapiakoulutusten evaluointi sekä koordinoinnista ja kustannusvastuista sopiminen Stm: ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavan koulutuksen sisältö
- 36. Kolmen linjan psykoterapiaa 1. Perus- ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden virkatyönään tarjoama psykoterapia 2. Sairaanhoitopiirien tai suurten kaupunkien psykiatrisella erikoissairaanhoidolla käytössään ulkopuolisiin psykoterapiahankintoihin tarkoitettuja varoja (mm. lääkinnällisen kuntoutuksen varat eli ns. VALTAVA – rahoitus) 3. Toistakymmentätuhatta henkilöä kulloisenakin vuonna saa Kansaneläkelaitoksen (KELA) kuntoutuspsykoterapiaa, ja määrä on ollut kasvussa (vuonna 2009 aikuisia 10227, nuoria 4476, vuodesta 2011 alkaen nousua 10%/ vuosi). ”Kunta tekee” ”Kunta hankkii” ”Valtio kuntouttaa” Lisäksi: vakuutusyhtiöt, työterveyshuolto, kolmas sektori, sosiaalitoimi, oma hankinta…
- 37. Hoitaa vai kuntouttaa? • Hoitava psykoterapia on hoitotakuulain mukaista erikoissairaanhoitoa, jonka järjestämiseen kunta tai sairaanhoitopiiri voidaan velvoittaa (AVI 2010). PALKO:n suositus 2018 • KELA kuntouttaa, korvaamalla yksityisterapian käyntikustannuksia. ➢ ”…tavoitteena tukea ja parantaa kuntoutujan työ- tai opiskelukykyä. Tällä pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen.” ➢ KELA ylläpitää pätevien kuntoutuspsykoterapeuttien listaa.
- 38. STM Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) • Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti järjestetyn tai rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan. • Esim. mitkä kalliit lääkkeet kuuluvat julkisten palveluiden piiriin, tai missä määrin esteettinen kirurgia kuuluu julkisesti kustannettuun terveydenhuoltoon • Eksklusiiviset ja inklusiiviset kannanotot • Ennen julkaisua kommentointi Ota kantaa -palvelussa
- 39. ”Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa” • PALKO hyväksyi 1.11.2018 suosituksen psykoterapioiden ja psykososiaalisten hoitojen kuulumisesta terveydenhuollon normaaliin palveluvalikoimaan • Merkittävä periaatteellinen kannanotto vaikuttavan hoidon puolesta • ”Vaikuttaviksi todetut psykoterapiat ja psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon palveluvalikoimaan osana tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta niiden kaikissa vaiheissa.” • Lausuntokierroksella runsaasti palautetta eri perustelumuistiossa läpi käytyjen terapiamuotojen puolesta tai vastaan
- 40. STM keskittämisasetus • Pyritty ohjaamaan mm. päivystysten ja leikkausten keskittämistä • Vuoden 2017 asetuksessa määritelty psykoterapioiden järjestämisen koordinaatiovastuu ERVA –sairaanhoitopiireille • ”Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito. Tällä tarkoitetaan psykososiaalisia ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja ja ehkäisevän työn menetelmiä. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri huolehtii alueellisesti, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytössä on vaikuttavaksi osoitettuja psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä väestön tarpeen mukaisesti sekä niihin liittyvää koulutusta ja työnohjausta.” • Yo-sairaaloilla psykoterapiakoulutusta koordinoivia työryhmiä • Uutena välineenä psykoterapioiden laaturekisteri ja psykoterapeuttirekisteri
- 41. Psykoterapian järjestämisen prosessimalli • Tunnistettaessa psykoterapiasta hyötyvä mielenterveysongelma arvioidaan järjestämisen tapa ja taho • Jo nykyään ja jatkossa yhä enemmän, arviointi ja järjestäminen voi tapahtua erikoissairaanhoidon tukemana jo perustasolla
- 42. Psykoterapiaohjauksen kehittäminen • Laadukas ja kattava psykoterapiatoiminta edellyttää valtakunnan tasolla ainakin: 1) Psykoterapioiden järjestämis- ja kustannusvastuiden selkiyttämistä 2) Psykoterapeuttikoulutuksen hallittua ja keskitettyä kehittämistä 3) Psykoterapiaan ohjautumisen organisoimista entistä joustavammaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja systemaattisemmaksi. 4) Sote perus- ja erityistason integraatiota • Psykososiaalisen hoidon osaamiskeskukset? • Psykoterapian ja psykoterapeuttien laaturekisterit
- 43. Psykoterapiateesit Psykoterapiat tarjoavat tulevaisuudessa yhä monipuolisempia hoitokeinoja mielenterveyden ongelmiin. Siksi niiden saatavuutta pitää parantaa vähintään tarpeenmukaiselle tasolle. Psykoterapeuttiseen työskentelyyn on varauduttava jo peruspalvelutasolla – pth/esh integraatio! Kehittämistyön pohjaksi tarvitaan seuranta- ja ohjausjärjestelmä Koulutusta on kehitettävä keskitetysti ja parhaan osaamisen mukaisesti Psykoterapiatoiminnan on oltava mukana mielenterveyspalveluiden toimintamalleissa