Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä, Huoltaja-‐säätiö, Helsinki
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa.
Esitelmä pidettiin SDP:n tulevaisuusfoorumilla 6.10.2019. Siinä peräänkuulutetaan hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen ajattelua. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on kehitetty palkkatyöyhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa palkkatyötä on yhä vähemmän tarjolla, joten työ ei tuo toimeentuloa. Ratkaisuksi esitetään perustuloa ja perusvaraa eli työn välineiden yleistä saatavuutta. Niiden varassa voidaan tehdä vapaata työtä, joka on itseilmaisua mutta luo myös uutta yhteiskunnallista arvoa.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaTHL
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Lapinjärvi on linjannut Lapinjärven laatu 2020 -asiakirjassa laatutyön kantaviksi teemoiksi osallisuuden ja ihmislähtöisyyden. Kunnan palveluiden suunnittelu ja tuotanto toteutetaan ihmislähtöisesti.
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa.
Esitelmä pidettiin SDP:n tulevaisuusfoorumilla 6.10.2019. Siinä peräänkuulutetaan hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen ajattelua. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on kehitetty palkkatyöyhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa palkkatyötä on yhä vähemmän tarjolla, joten työ ei tuo toimeentuloa. Ratkaisuksi esitetään perustuloa ja perusvaraa eli työn välineiden yleistä saatavuutta. Niiden varassa voidaan tehdä vapaata työtä, joka on itseilmaisua mutta luo myös uutta yhteiskunnallista arvoa.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty syksyllä 2019. Ensimmäinen versio ratkaisukorteista julakistiin helmikuussa 2019 strategisen tutkimuksen Ratkaisuja tieteestä -tapahtumassa.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
Instagram: stn_akatemia
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Eeva Nykänen: sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Kumppanuuspäivä 2017 kannusti rohkeuteen, uusiin ideoihin ja konkretiaan
Kumppanuuspäivä 2017 kokosi reilut 80 osallistujaa ympäri Suomen. Kumppanuuspäivän avasi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ja pääpuhujana toimi professori emerita Briitta Koskiaho.
Järjestöjen ja yrittäjien näkökulmaa keskusteluun toivat Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Yrittäjien puheenvuorot.
Lisäksi päivän aikana kuultiin konkreettisia esimerkkejä kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta Lapin liitolta (tämä esitys), 4H-liitolta, Rikoksentorjuntaneuvostolta, sekä Eskolan kylästä.
Maakuntajohtaja Asko Peltola sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esittelivät kumppanuutta tulevaisuuden hallinnossa.
Kumppanuuspäivän juontajana toimi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
Esitys on Asko Peltolan, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kumppanuuspäivässä 2017.
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessaTHL
Competent workforce for the future -COPE. Suomen Akatemian/Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke 1.4.2016–31.3.2019. Mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoimintaTHL
Eveliina Pöyhönen: TEOS ja kuntouttava työtoiminta. Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Lapinjärvi on linjannut Lapinjärven laatu 2020 -asiakirjassa laatutyön kantaviksi teemoiksi osallisuuden ja ihmislähtöisyyden. Kunnan palveluiden suunnittelu ja tuotanto toteutetaan ihmislähtöisesti.
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Similar to Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä, Huoltaja-‐säätiö, Helsinki
Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.
Alueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden e...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Alueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen strategisen johtamisen työvälineenä. Kauppinen Tapani, kehittämispäällikkö, THL.
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
Turun kaupungin EViva-hanke: Toni Ekroos 12.5.2011Kolmas Lähde
Kolmas lähde järjesti 12.5.2011 Helsingin Kiltasalissa Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisen, jonka aiheena oli "Miten eri alojen hyvinvointipalvelut täydentävät toisiaan?" Koordinaattori Toni Ekroos esitteli tilaisuudessa Turun kaupungin EViva - Ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma -hankkeen, jota toteutetaan vuosina 2011-2015.
SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma vaatii ikääntyvän ihmisen ihmisarvon kunnioitusta yhteiskunnassa. Ohjelma korostaa, että ikääntyminen on normaali osa ihmisen elämää. Vanhuspolitiikan kaikki kysymykset kiertyvät ihmisarvoiseen kohteluun ja osallisuuteen.
Esitelmässä luodaan katsaus hyvinvointivaltion peruspiirteisiin ja erityisesti Pohjoismaiseen malliin. Referenssinä on tässä S. Kormanin mainio kirja "Talous ja utopia". Esitelmän loppupuolella tuodaan uusia ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämiseksi lähtien horisontaalisen yhteiskunnan ideasta. Hyvinvointivaltion "pelastaminen" vaatii hyvinvoinnin käsitteen uudelleenarviointia, universaalisuusperiaatteen tarkentamista mutta ennen kaikkea kansalaisten aktiiviisuutta ja elämänhallinnan voimistamista. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat voimaannuttaminen ja hyvään tuuppaaminen. Kuntien on myös arvioitava toimintaansa vaikuttavuuden näkökulmasta: kuinka ne edistävät kestävää hyvinvointia.
Kepan asiantuntuntija Auli Starck arvioi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntalinjauksen julkaisutilaisuudessa lopputulosta järjestöjen näkökulmasta. Esityksessään hän vertasi nyt julkaistua linjausta järjestöjen odotuksiin, joita Starck esitteli ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntaseminaarissa maaliskuuusa 2017.
Similar to Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä, Huoltaja-‐säätiö, Helsinki (20)
Kunnallisen sosiaalipolitiikan sisältö ja arvo, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmä, Huoltaja-‐säätiö, Helsinki
2. MIKÄ KUNTA ON ?
Asukkaiden itsehallinnon eli paikallisen
demokratian toteuttaja
Paikkakunta: maantieteellinen alue ja sen
sisällä asuvat ihmiset – ihmisten yhteisö
Palvelujen järjestäjä ja suurelta osin myös
niiden tuottaja
Viranomainen, joka hoitaa valtion sille
määräämiä tehtäviä
Kunta on yhteisvastuun organisaatio
3. MITÄ VARTEN KUNTA ON OLEMASSA?
Kuntalaki, 1 § 3 mom.:
−
” Kunta pyrkii edistämään
asukkaidensa hyvinvointia ja
kestävää kehitystä alueellaan.”
Kunta ei ole pieni valtio eikä valtiota varten,
vaan oma itsehallinnollinen toimija
asukkaitaan varten.
Kuntalakia uudistetaan lähivuosina.
4. ”KUNTA EDISTÄÄ ASUKKAIDEN
HYVINVOINTIA”
Mitä hyvinvointi pitää sisällään?
−
Hyvä, terveellinen, toimintakykyä edistävä
ympäristö
−
Taloudellinen toimeentulo
−
Terveys ja toimintakykyisyys
−
Tieto ja osaaminen, joka mahdollistaa työnteon
ja pärjäämisen yhteiskunnassa
−
Osallisuus, yhteisöön kuulumisen ja
vaikuttamisen mahdollisuus
−
Hyvät ja yhteistä vastuuta tuntevat yhteisöt,
luottamus yhteiskunnan ja kunnan toimintaan
−
Itsensä toteuttamisen mahdollisuus
5. SOSIAALIPOLITIIKAN KAKSI
LÄHESTYMISTAPAA
Valtiollinen
−
Lainsäädännöstä ja sen toteuttamisesta,
oikeuksista lähtevä
−
−
Kansallisia tavoitteita toteuttava
Valtakunnallisiin keskiarvoihin perustuva
Kunnallinen / paikallinen /alueellinen
−
Ihmisten elämäntilanteista lähtevä
−
Paikallisiin elinoloihin ja paikallisiin
tavoitteisiin räätälöity
−
Paikallisen väestön tarpeisiin ja
vahvuuksiin vastaava
6. VALTION JA KUNNAN NÄKÖKULMIEN
EROISTA
Valtion kohdealueena koko maa ja
kansallinen hyvinvointi
Kunnan kohdealueena oma kunta ja
tavoitteena sen asukkaiden hyvinvointi ja
kunnan elinvoima
Keskushallinnon (valtion) ja
paikallishallinnon (kuntien) välinen jännite on
yleismaailmallinen ilmiö
7. SOSIAALIPOLITIIKAN RAKENTUMINEN
Hyvinvointivaltion rakennusvaiheessa – 19601980-luvuilla – luotiin hyvinvoinnin kivijalaksi ns.
universaalit palvelut:
−
−
Peruskoulu
−
Kansanterveystyö
Lasten päivähoito
Koko väestölle suunnatuilla palveluilla haluttiin
turvata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet
hyvinvointiin
Tarvittiin tiukka lainsäädäntö huolehtimaan
yhtenäisestä palveluverkosta
8. TÄMÄN PÄIVÄN HAASTEISTA
Yleiset palvelut kattavat varsin hyvin
”keskivertokansalaisten” palvelutarpeita, vaikka
puutteitakin on
Ongelmia ehkäisevä toiminta puutteellista –
esim. syrjäytyneet nuoret käyneet läpi äitiys- ja
lastenneuvolat, lasten päivähoidon, peruskoulun
– miksi vasta nuoruusiässä havaitaan ongelmat?
Lakien mukaan siiloutunut palvelujärjestelmä ei
vastaa ihmisten monialaisiin ongelmiin
Ehkäisevää työtä ei voi pukea oikeuksien
muotoon – se kohdistuu myös yhteisöihin ja
ryhmiin
9. LÄHIVUOSIEN PAINOPISTEITÄ
Vahvistettava paikallisia ehkäiseviä ja
varhaisia toimia:
–
–
riskitilanteissa olevien aikuisten ja
–
nuorten,
–
Lasten ja perheiden,
ikäihmisten kohdalla
Vahvistettava yhteistyötä kasautuvista
ongelmista kärsivien kohdalla
Miten se on mahdollista – niukkenevassa
taloudessa?
10. TARPEIDEN JA VOIMAVAROJEN
RISTIRIITA (1)
Tarpeiden ja voimavarojen ristiriitaa esiintyy aina
– enemmän tai vähemmän.
Miten voimavaroja tulisi painottaa tarpeiden ja
voimavarojen ristiriidan vähentämiseksi?
Miten toimintaa tulisi uudistaa niin, että
sosiaalipolitiikka saisi aikaan myönteisiä
vaikutuksia ihmisten elämässä?
11. TARPEIDEN JA VOIMAVAROJEN
RISTIRIITA (2)
Miten suunnata niukkoja voimavaroja?
Vain palvelujen ja etuuksien antamiseen ?
Johtaako kasvavaan kysyntään?
Palvelujen ja etuuksien tarpeen
vähentämiseen ? Ehkäisevän työn keinojen
kehittäminen (lastensuojelu, päihdetyö)
Kunnan sisäisten voimavarojen vahvempi
yhdistäminen ? - sektorirajojen yli osaamisia
yhdistävään toimintaan (Ratamo, Imatra)
Kaikkia paikallisia voimavaroja –kolmatta
sektoria, asukastoimintaa, yksityisiä
toimijoita - yhdistävä toimintatapa.
12. KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN
TAVOITTEISTA
Lainsäädännön toteuttaminen
Palvelujen tuottaminen, mahdollisimman tuottavasti
ja tehokkaasti
Myönteinen muutos ihmisten elämäntilanteissa,
pärjäämisessä ja toimintaedellytyksissä = toiminnan
vaikuttavuus
Myönteinen muutos paikallisten yhteisöjen
toiminnassa, sosiaalisten erojen vähentäminen
Kunnan elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin
vahvistuminen
Kansalaisten luottamus palveluihin ja kuntaan
13. KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN
SISÄLLÖSTÄ (1)
Edistävä ja ehkäisevä toiminta:
Ylisektorinen yhteistoiminta terveyttä ja
toimintakykyä vahvistavan ja esteettömän
ympäristön luomiseksi
Ylisektorinen yhteistoiminta ja osaamisten
yhdistäminen sosiaalisten riskitilanteiden
tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi
Laaja-alainen yhteistyö kunnan sisällä –
sosiaalihuollosta elinkeinopolitiikkaan –
kaikki sektorit ”potkimaan” yhteiseen maaliin
14. KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN
SISÄLLÖSTÄ (2)
* Korjaava ja kuntouttava toiminta:
* Yleiset koko väestöön kohdistuvat palvelut ja
niiden täydentäminen riskejä tunnistavalla
osaamisella ja varhaisella tuella
* Sosiaalisiin ongelmiin ja monialaisiin
vaikeuksiin kohdistuvat palvelut, sosiaalinen
muutostyö ja kuntouttava toiminta
* Myönteisiä muutoksia ylläpitävä toiminta,
jälkihuolto
* Toiminnan vaikutusten seuranta ja arviointi;
vaikutuksia parantava uudistustyö
15. KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN
SISÄLLÖSTÄ (3)
* Osallisuutta ja luottamusta vahvistava työ
* Asukkaiden osallisuutta ja yhteistä toimintaa
rohkaisevien ja vahvistavien yhteisöjen ja
toiminta-areenojen luominen
* Asiakkaista kumppaneiksi – kokemuksia on
lastensuojelusta ja muistakin
asiakasryhmistä
* Miten vahvistaa asukkaiden luottamusta
omaan kuntaan ja sen toimintaan?
16. ONKO PALVELUJEN TUOTANTO JA
TUOTTAVUUS AINOA TIE?
Valtakunnalliset tavoitteet korostavat julkisten
palvelujen tuottavuuden lisäämistä
Sosiaalipolitiikassa toimenpiteiden määrä ja
niiden suhde kustannuksiin ei kerro
toimenpiteiden vaikutuksista
Jos halutaan lyhentää tuen tarpeen kestoa –
pitkäaikaista toimeentulotuen saantia tai muuta
pitkäaikaisen huollon tarvetta, on syytä panostaa
sekä vaikeuksien ehkäisyyn että toiminnan
vaikutusten seurantaan
Kunnat tarvitsevat liikkumatilaa uusien
lähestymistapojen käyttöön ottamiseen
17. VALTION JA KUNTIEN SUHDE
Valtion ja kuntien suhdetta leimaa epäluottamus.
Voiko hyvinvointi- tai sosiaalipolitiikkaa
toteuttaa epäluottamuksen ilmapiirissä?
Luottamus on todettu sosiaalisen pääoman
keskeiseksi osa-alueeksi.
Miten luoda vuoropuhelua paikallisista ja
alueellisista elinoloista ja ihmisten
elämäntilanteista lähtevän sosiaalipolitiikan ja
valtakunnallisen, normeista lähtevän ja
järjestelmäkeskeisen sosiaalipolitiikan välille?