Opetusvideon diat. Video linkitetään tänne sen valmistuttua.

1. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina, kehityksen
dokumenttina ja lapsituntemuksen
lähteenä
Käytännön esimerkkejä esi- ja alkuopetukseen
Pekka Mertala / pekka-oskari.mertala@oulu.fi

2. • Kirjoittaminen ei ole ”vain” tekstin tuottamista
• Kirjoittaminen on tarkoitushakuista sosiaalista
toimintaa, jaettavaan muotoon taltioituja ideoita,
näkemyksiä ja mielipiteitä
• Kirjoittaminen sekä tukee ei vielä lukutaitoisten lasten
lukemaan oppimista että kehittää jo lukutaitoisten
lasten ymmärtävää ja reflektoivaa lukemista
Miksi kirjoitetaan?

3. • Kehittyvä hienomotoriikka ei saa olla kielellisen
kehityksen haasteena
• Digitaalisen oppilastekstin monipuoliset
hyödyntämismahdollisuudet
• Mahdollistaa tutkimisen ja kokeilun
• Intuitiivinen  ”vihjeet” näppäimistöllä tai ruudulla
Miksi kirjoitetaan tietokoneella?

4. • Oma kokeilu antaa kirjoituksille merkityksen
• Tekstitapahtuminen monipuolistaminen ja
leikinomaistaminen
• Lapsi saa tuoda mukanaan sen, mikä on hänelle
merkityksellistä  kolmas tila
• Ei tarkoita pedagogista heitteillejättöä
Miksi kirjoitetaan vapaasti?

5. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina ja kehityksen
dokumenttina
Case 1: Ei vielä luku- ja kirjoitustaitoinen oppija

6. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina 1.1.

7. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina 1.2.

8. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina 1.3.
ME KÄYTIIN ISIN JA
ALLUN KANSSA
UIMAHALLISSA.
MULLA UNOHTU
UIKKARIT KOTIIN.
SIELTÄ SAI KUITENKI
LAINATA UIKKARIT.

9. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina 1.4.

10. Digitaalinen oppilasteksti kehityksen
dokumenttina
Tammikuu Helmikuu

11. Digitaalinen oppilasteksti
oppimateriaalina ja kehityksen
dokumenttina
Case 2: luku- ja kirjoitustaitoinen oppija

12. Digitaalinen oppilasteksti oppimateriaalina ja
kehityksen dokumenttina 2.1.

13. Digitaalinen oppilasteksti oppimateriaalina
kehityksen dokumenttina 2.2.

14. Digitaalinen oppilasteksti oppimateriaalina
kehityksen dokumenttina2.3.

15. Digitaalinen oppilasteksti oppimateriaalina
kehityksen dokumenttina 2.4.

16. Intertekstuaalisuuden muodot
Rakenteellinen
Pojat
Angry Birds, Aku
Ankka, Star Wars,
lelut (Lego, action
figuurit), urheilijat
ja joukkueet, minä
itse ja läheiset
Tytöt
Barbie, keijut, minä
itse ja läheiset, itse
keksityt hahmot,
prinsessat, eläimet,
Robin
Temaattinen
Käsitteellinen
Digitaalinen oppilasteksti
lapsituntemuksen lähteenä

17. Digitaalinen oppilasteksti oppimateriaalina,
kehityksen dokumenttina JA
lapsituntemuksen lähteenä
• Google Drive  mm. selainpohjainen
tekstinkäsittelyohjelma ja 15gb tallennustilaa
• Muokkaushistorian seuranta  voidaan palata mihin
versioon tahansa  ”käännekohtien” paikantaminen
• Muokkaushistorian läpikäynti yhdessä lapsen kanssa 
lapsen luovan prosessin ja / tai pedagogisen ajattelun
rekonstruointi
• Automaattinen pilvitallennus ja jakamismahdollisuus 
mitään ei katoa  työstäminen ei sidottu tiettyyn
laitteeseen tai kontekstiin = päiväkodin / koulun ja kodin
välisen rajan häivyttäminen

18.  Gerde, H.K; Bingham, G. E. & Wasik, B. A. (2012). Writing in early childhood classrooms : Guidance for best practices. Early Childhood
Education Journal. 40, 351–359
 Goodyear, P. & Retalis, S. (2010). Learning, Technology and Design. Teoksessa: Goodyear, P. & Retalis, S. Technology-Encahanced Learning.
Rotterdam: Sense Publishers. 1 – 28.
 Graham, L. (2001). From Tyrannosaurus to Pokemon : Autonomy in the teaching of writing. Reading 35, no. 1: 18, 18–26.
 Graham, S. & Hebert, M. (2010). Writing to read. Evidence how writing can improve reading. A Carnegie Corporation Time to Act Report.
Washington, DC: Alliance for Excellent Education.
 Harjunen, E. & Korhonen, R. (2011). Keksitään kirjoittamista alakoulussa : herutellaan perusteita. Virittäjä 115: 3, 395–405.
 Ivanic, R. (2004). Discourses of writing and learning to write. Language and Education 1: 3, 220–245.
 Jokinen, P. ym. (2013). Millaista on tulevaisuuden lukutaitojen pedagogiikka? – Tutkimus- ja kehittämistyötä perusopetukseen valmistavassa
opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9/2013
 Korkeamäki, R-L. (2011a). New literacies – Millaista on oppia lukemaan ja kirjoittamaan 2000-luvulla? Teoksessa: Mikkola, H.; Jokinen, P. &
Hytönen, M. (toim.). Tulevaisuuden koulua kehittämässä. Uusi teknologia haastaa ja inspiroi. Oulu: Uniprint Oy. 13–18
 Korkeamäki, R-L. (2011b). Kieli ja vuorovaikutus oppimisympäristöissä. Teoksessa: Nurmilaakso, M. & Välimäki, A-L-(toim.). Lapsi ja kieli.
Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Unigrafia Oy, 43–52
 Kupiainen, R. (2007). Pienten lasten medialukutaito. Teoksessa: Pentikäinen, L; Ruhala, A. & Niinistö, H. (toim.). Mediametkaa! Osa 2–
Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan. Jyväskylä: Gummerus Oy, 15–22
 Mertala, P. (2014). Kolmas tila 6–7 -vuotiaiden lasten vapaissa tietokonekirjoituksissa. Seminaariesitelmä Mediakasvatustutkimus.nyt.-
tutkijatapaamisessa. Helsinki 4/20014.
 Norman, D. (1988). The Design of Everyday Things. Ner York: Basic Books.
 Sinko, P.(2011). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000). Teoksessa: Nurmilaakso, M. & Välimäki, A-L-(toim.). Lapsi ja kieli.
Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Unigrafia Oy, 22–29.
 Trageton, A. (2007). Lukemaan oppiminen kirjoittamalla (Silvennoinen, E. suom.). Juva: WS Bookwell Oy.
 Vesterinen, O. & Kynäslahti, H. (2014). Mistä tulet, mihin menet mediakasvatus? Keynote- esitelmä Mediakasvatustutkimus.nyt.-
tutkijatapaamisessa. Helsinki 4/20014.
 Yost, N. (2003). Computers, Kids, and Crayons: A Comparative Study of Emergent Writing Behaviours. Konferenssiesitelmä IFIP Working
Group 3.5 Conference: Young Children and Learning Technologies . UWS Parramatta 7/20o3
Keskeisimmät lähteet