Haluatko tietää, osaako organisaatiosi hyötyntää intuitiota? Mitä hyötyä intuition käytöstä on? Miten intuitio, luovuus ja läpimurrot liittyvät toisiinsa? Mikä on intuition ja rationaalisen järkeilyn suhde?
Intuition hyödyt ja paljon muuta selviävät tästä lyhyestä esityksestä.
Haluatko tietää, osaako organisaatiosi hyötyntää intuitiota? Mitä hyötyä intuition käytöstä on? Miten intuitio, luovuus ja läpimurrot liittyvät toisiinsa? Mikä on intuition ja rationaalisen järkeilyn suhde?
Intuition hyödyt ja paljon muuta selviävät tästä lyhyestä esityksestä.
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Laita se käytäntöön! Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutukse...Mari Simola
Luentoni Koulutussosiologian ja -politiikan (www.helsinki.fi/ksp) maisteriohjelman 1. seminaarissa 28.11.2014. Luento käsittelee sosiologisen viitekehyksen ja tutkimusmenetelmien hyödyntämistä konkreettisessa koulujen ja koulutuksen kehittämistyössä.
Tekijänoikeudet ovat minun.
Ilmiöpohjainen oppiminen johdattaa tutkivaan opiskelutapaan. Kohteina ovat autenttisen maailman ilmiöt, joiden avulla opiskellaan useamman oppiaineen tavoitteiden mukaisesti. Tähän esitykseen on koottu vinkkejä lukioväelle ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelusta.
Laita se käytäntöön! Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutukse...Mari Simola
Luentoni Koulutussosiologian ja -politiikan (www.helsinki.fi/ksp) maisteriohjelman 1. seminaarissa 28.11.2014. Luento käsittelee sosiologisen viitekehyksen ja tutkimusmenetelmien hyödyntämistä konkreettisessa koulujen ja koulutuksen kehittämistyössä.
Tekijänoikeudet ovat minun.
1. Oppimisen asiantuntijA Pirkko Hyvönen, 2012 Tutkijatohtori Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) EDUTOOL -maisteriohjelma
2.
3.
4.
5.
6. [email_address] 3. Itsesäätelytieto (self-regulative knowledge) ” How to manage yourself” – lentokenttäesimerkki Ei ole alakohtaista tietoa, vaan opittavissa olevaa tietoa siitä miten toimia haastavissa tilanteissa, esim. opiskelussa.
7.
8.
9. Tehtävä: Lue seuraava artikkeli ja keskustele sen jälkeen parisi kanssa asiantuntijaopettajan ja noviisiopettajan keskeisistä eroista heidän toiminnassaan luokkahuoneopetuksessa. Pohtikaa perusteluja ja reflektoikaa tuloksia omiin kokemuksiinne. Qiong, L. & Yujing, N. (2009). Dialogue in the elementary school mathematics classroom: A comparative study between expert and novice teacher. Front. Educ China , 4(4), 526-540. .
10. References Barnett, S. M. & Koslowski, B. (2002). Adaptive expertise: Effects on type of experience and the level of theoretical understanding it generates. Thinking and Reasoning, 8(4), 237–267. Bereiter, C. (2002). Design research for sustained innovation. Retrieved from http://ikit.org/fulltext/2002Design_Research.pdf Bereiter, C., & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves. an inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago and La Salle, Illinois: Open Court Publishing Company. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2007). Toward research-based innovation. In models of learning and innovation: draft report. OECD. Retrieved from http://www.olis.oecd.org/olis/2007doc.nsf/3dce6d82b533cf6ec125685d005300b4/47769468f4f5abf5c125738d004123d8/$FILE/JT03235431.PDF Baroody, A. J. (2003). The development of adaptive expertise and flexibility: The integration of conceptual and procedural knowledge. In A. J. Baroody & A. Dowker (Eds.), The development of arithmetic concepts and skills (pp. 1- 33). LEA Publisher. Brophy, S., Hodge, L. & Bransford, J. (2004). Work in progress - Adaptive Expertise: Beyond Apply Academic Knowledge. Glaser, R. (1992). Expert knowledge and processes of thinking. In D. F. Halpern (Ed.), Enhancing thinking skills and the sciences and mathematics (pp. 63-75). Hillsdale, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Hatano, G., & Inagagi, K. (1986). Two courses of expertise. In H. Stevenson, K. Azuma & K. Hakuta (Eds.), Child development and education in Japan (pp. 262–272). New York (N.Y.): Freeman. Kuhn, J., & Holling, H. (2009). Exploring the nature of divergent thinking: A multilevel analysis. Thinking Skills and Creativity, 4 (2), 116-123.
11. Lin, X., Schwatz, D. L. & Hatano, G. (2005). Toward teachers ’ adaptive metacognition . Educational Psychologist, 40(4), 245–255. Ryle, G. (1990/1949). The concept of mind. Chicago: University of Chicago Press. Silvia, P. J., Martin, C., & Nusbaum, E. C. (2009). A snapshot of creativity: Evaluating a quick and simple method for assessing divergent thinking. Thinking Skills and Creativity, 4 (2), 79-85. doi:DOI: 10.1016/j.tsc.2009.06.005 Tynjälä, P. (2007). Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen & M. V . Volanen (Toim.), Taidon tieto (pp. 11–36). Helsinki: Edita. Weisberg, R. W. (2006). Modes of expertise in creative thinking: Evidence from case studies. In K. A. Ericsson, N. Charness, P. J. Feltovich & R. R. Hoffman (Eds.), The Cambridge handbook of expertise and expert performance (Eds.), (pp. 761-787). Cambridge: Cambridge University Press. Zimmerman, B. J. (2006). Development and adaptation of expertise: The role of self-regulatory processes and beliefs. In K. A. Ericsson, N. Charness, P. J. Feltovich & R. R. Hoffman (Eds.), The Cambridge handbook of expertise and expert performance (pp. 705-722). Cambridge: Cambridge University Press.
![[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]]()