Tässä esityksessä käydään tiiviisti läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään tiiviisti läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Tässä esityksessä käydään läpi THL:n asiantuntijaryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tällä hallituskaudella laajemmin, myös teemakohtaisia haasteita esitellen. Toimenpide-ehdotukset laadittiin Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona ja ne esitellään tarkemmin asiantuntijaryhmän raportissa (THL Työpaperi 15/2020, verkko-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-482-0).
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla:...DRIVERS
Finnish translation of the final recommendations produced by the DRIVERS project, which aimed to propose solutions to improve health equity across the life course.
Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palveluj...THL
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
More Related Content
Similar to Terveyden edistämisen suuntaviivat ja linjaukset, osa 2
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Terveyden oikeudenmukaisuuden lisääminen koko elinkaaren kattavilla toimilla:...DRIVERS
Finnish translation of the final recommendations produced by the DRIVERS project, which aimed to propose solutions to improve health equity across the life course.
Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palveluj...THL
FinTerveys-tutkimuksesta tietoa sote-uudistukseen: ennaltaehkäisy ja palvelujen tarve. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL. Kansanterveyspäivän 13.4.2018 esitys.
Similar to Terveyden edistämisen suuntaviivat ja linjaukset, osa 2 (20)
2. Sisältö II osa Suomalaisen terveyden edistämisen kehittyminen 1900-luvulta tähän päivään Uusimmat yhteiskuntapoliittiset linjaukset ja strategiat Suomessa
3. Terveyden edistämisen kehitysvaiheet Suomessa Vapaaehtoisjärjestöjen toimintavaihe 1900-1940 luvuilla Sosiaali- ja terveyspoliittisen lainsäädännön vaihe 1940-1960 luvuilla Lainsäädännön tehtävänä tukea väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä Kansanterveyslain vaihe 1970 –luku (perusterveydenhuollon vaihe) Kansanterveyslaki 1972: Laajensi vastuuta väestön terveyden edistämisestä Tehosti ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Vertaa Alma Ata 1978!
4. Terveyden edistämisen kehitysvaiheet Suomessa Elämäntyylivaihe 1980 -luvulla Valtakunnalliset suunnitelmat Terveyskasvatuksen yhdyshenkilöt Health for All –ohjelman mallimaa Uuden kansanterveyden vaihe 1980 –luvulta lähtien 1990 –luvulla sosiaalisen vastuun ja terveyden suojelun vaihe sekä yhteisöllisen terveyden edistämisen vaihe Uudistettu Terveyttä kaikille vuoteen 2000 –ohjelma Väestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen
5. Terveyden edistämisen kehitysvaiheet Suomessa Yhteiskuntapoliittisen terveyden edistämisen vaihe 2000 –luvulla Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
6. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Taustalla ajatus, että ihmisten terveyttä voidaan edistää arkielämän ympäristöissä, mutta myös vahingoittaa Yhteistyöohjelma, jossa painotetaan terveyden tukemista ja edistämistä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla Toimi kehyksenä hankkeille ja toiminnoille 8 tavoitetta, jotka kohdentuvat keskeisiin kansanterveyteen vaikuttaviin tekijöihin
7. Terveys 2015 –ohjelman tavoitteet Ikäryhmittäiset tavoitteet: Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.
8. Terveys 2015 –ohjelman tavoitteet Kaikille yhteiset tavoitteet: Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.
9. Terveyden edistämisen laatusuositus Tarkoituksena jäsentää terveyden edistämisen laajaa toimintakenttää sekä tukea kuntien omaa laadunhallintatyötä Tavoitteena väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nostaminen toiminnan painoalueeksi kaikissa kunnissa -> tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia.
10. Terveyden edistämisen laatusuositus Kuusi toimintalinjaa: Terveyden edistämisen toimintapolitiikka ja johtaminen Terveyttä edistävät elinympäristöt Terveyttä edistävä yhteistyö ja osallistuminen Terveyden edistämisen osaaminen Terveyttä edistävät palvelut Terveyden edistämisen seuranta ja arviointi
11. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Tavoitteena väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen Tehtävänä terveysnäkökohtien huomioonottaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmissä Linjaa terveyden edistämistä eri alueilla ja esittää konkreettisia toimenpiteitä Seuranta ja arviointi
12. Uusi terveydenhuoltolaki Voimaan 1.5.2011 Painotukset: Asiakaskeskeisyys Potilasturvallisuus ja laatu Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen Kustannusten kasvun hillitseminen Terveyden edistäminen keskeistä kustannusten hillitsemisessä
13. Muut ohjaavat asiakirjat KASTE –ohjelma (kts. erillinen video) Erilaiset suunnitelmat Oppaat ja suositukset Terveys kaikissa poliitikoissa
14. Linjauksissa painottuu Ihminen aktiivinen toimija ja osallistuja Laaja-alainen monien eri toimijoiden välinen yhteistyö Toiminta ihmisten arkielämässä Terveyspolitiikan merkitys terveyttä tuottavana tekijänä Ympäristö merkityksellinen terveydelle Linjaukset ohjaavat terveyden edistämistä ja antavat toiminnalle yhteiset tavoitteet
15. Lähteet; osa 1 Bhatti, T. & Hamilton, N. 2002. Health Promotion. What is it? Health PolicyResearch Bulletin, Vol. 1 (3), 5-7. Catford, J. 2006. Creatingpoliticalwill: movingfrom the science to the art of healthpromotion. Health Promotion International, Vol. 21(1), 1-4. De Leeuw, E., ChoTang, K. & Beaglehole, R. 2007. Ottawa to Bangkok – Health promotion’sjourneyfromprinciples to ”glocal” implementation. Health Promotion International, Vol. 21 (), 1-4. Nutbeam, D. 1998. Health promotionglossary. Health Promotion International, Vol. 13(4), 349-364. Poskiparta, M. 2002. Terveyden edistäjän ammatillisen orientoitumisen kehityskulut 1900- ja 2000-luvun Suomessa. Teoksessa Koivisto, T. ym. (toim) 2002. Hoitotyön vuosikirja. Terveyden edistäminen. Tammi. Helsinki, 159-170. Tuominen, P., Savola, E. & Koskinen-Ollonqvist, P. 2005. Terveyden edistämisen avainsisällöt. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja –sarja 5/2005. Vertio, H. 2003. Terveyden edistäminen. Tammi. Helsinki.
16. Lähteet; osa 1 WHO 2011. Health promotion. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.who.int/healthpromotion/en/ (18.2.2011) WHO 2009. Milestones in Health Promotion. StatementsfromGlobalConferences.
17. Lähteet; osa 2 Koivisto, T. 2002. Terveys 2015 –kansanterveysohjelma – terveyden edistäminen kaikkien yhteisenä asiana. Teoksessa Koivisto, T. ym. (toim) 2002. Hoitotyön vuosikirja. Terveyden edistäminen. Tammi. Helsinki, 25-34. Kauhanen, J., Myllykangas, M., Salonen, J. & Nissinen, A. 1998. Kansanterveystiede. WSOY. Juva. Poskiparta, M. 2002. Terveyden edistäjän ammatillisen orientoitumisen kehityskulut 1900- ja 2000-luvun Suomessa. Teoksessa Koivisto, T. ym. (toim) 2002. Hoitotyön vuosikirja. Terveyden edistäminen. Tammi. Helsinki, 159-170. Rimpelä, M. 2005. Kunnan kansanterveystyö terveyden edistäjänä. 1 Suomen Lääkärilehti 44/2005, 4523-4526. Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. KASTE-ohjelma . Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2006:19. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2001:4. Helsinki.
18. Lähteet; osa 2 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. 2007. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terveys/ohjelman-sisaeltoe/fi.pdf (18.2.2011) Vohlonen, I. 1998. Suomalainen terveyspolitiikka. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. KIITOS!