Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mihin menet oppilasarviointi

83 views

Published on

Mihin menet oppilasarviointi

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Mihin menet oppilasarviointi

  1. 1. Mihin menet oppilasarviointi? EDUCA 2019 Jaakko Salo, kehittämispäällikkö OAJ
  2. 2. Arviointi ja perusopetuksen OPS-uudistus • Normitasolla vain vähän on muuttunut (PoL, PoA, OPS-perusteet) -> Julkisessa keskustelussa vaikuttaa siltä, kuin kaikki olisi muuttunut. • OPS-uudistuksessa esiin nousseet kehittämistarpeet: • Palautteen antamisen kulttuuri • Arvioinnin yhdenvertaisuus
  3. 3. Onko arviointi yhdenvertaista? • Mitä sanovat tutkimukset? (mm. KARVI) • Suhtaudutaanko arviointiin huolettomasti vai onko ohjeistus toimimatonta? • Onko arviointiosaamisesta huolehdittu? • Onko arvioinnin yhdenvertaisuudella ja luotettavuudella merkitystä vain jatko-opintopaikkojen näkökulmasta?
  4. 4. Arvioinnista paikallisella tasolla • Arvioinnin käytännön toteutus ja arviointipalautteen antaminen päätetään paikallisesti (välitodistukset, tiedotteet, wilman käyttö…) • Paikallisissa malleissa kuitenkin epäselvyyksiä, mm: • Laaja-alaisen osaamisen ja MOKkien arviointi erillään oppiaineista • Tavoitteiden vuosiluokkaistamisen puutteet • Arviointikeskustelujen rooli • Jatkuva palaute: Pitikö lisätä vuorovaikutusta vai byrokratiaa? • Työmäärältään epärealistiset arvioinnin tavat romuttavat arvioinnin laadun • Niin pitäisi arvioida kuin opitaankin; Kuka arviointia kunnissa kehittää?
  5. 5. Opetushallituskin oikonut näitä ”harhaluuloja” (ks. www.oph.fi -> blogit)
  6. 6. Arviointi OPS-perusteissa • Osaamisen tason arviointi, edistymisen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, itsearviointi, jatkuva palaute; arvioinnin eri tehtävät sekoittuvat • Nykyiset arviointikriteerit ovat liian moniselitteisiä, laajoja ja niitä on liikaa. Esim.->
  7. 7. Esimerkki arviointikriteereistä Samanlaisia kriteerejä on äidinkielessä 17 kpl! Ratkaisu ei voi olla myöskään näiden kaikkien aukikirjoittaminen (K&A- taksonomian mukaan), mikä johtaisi vain kriteeristön moninkertaistumiseen.
  8. 8. Opetushallitus on jo tarttunut työhön • OPH laatii päättöarviointiin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 nykyisen 8:n lisäksi. • Nämä ovat käytössä jo keväällä 2020, joten valmista tulisi olla 8/2019. • Työtä tukee asiantuntijaryhmä ja asetettava ohjausryhmä. • Vielä on auki, kuinka laajasti arviointia tarkastellaan ja muuttaako tämä em. aikataulua.
  9. 9. OAJ:n esitys arviointikriteereihin Kriteerit laadittava vähintään arvosanoille 5 ja 8. Vähimmäisosaamisen kriteerit ovat perälauta oppilaan oppimisen tuelle.
  10. 10. Arvioinnin eri tehtävät selkeytettävä OPSissa • OPS-arviointiluku on kirjoitettava uusiksi ja arvioinnin eri tehtävät on selkeytettävä. • Pääpaino on oltava oppilaan osaamisen tason arvioinnin kuvauksessa, myös oppimisen edistymisen arviointi on perustuttava osaamisen arviointiin. • Oppilaalle annettava jatkuva palaute ja ohjaaminen itsearviointiin on erotettava selkeästi varsinaisesta arvioinnista. Palaute on osa laadukasta opetusta ja itsearvioinnin taitojen kehittyminen taasen yksi opsin tavoitteista.
  11. 11. Arviointikriteerien kehittäminen ja arvioinnin tukipankki • Arviointikriteerien määrää on karsittava, myös ”alakriteerien” osalta • Kriteerit oltava hyvin yksiselitteisiä, jotta niitä tulkitaan yhdenmukaisemmin • Myös numeroarvioinnin aloittamiseen linjaus • Arviointiin on luotava kansallinen arvioinnin tukipankki, josta opettajille käytettäväksi kriteereihin perustuvia monipuolisia arviointitehtäviä (kokeita, testejä yms.)
  12. 12. Opettajien arviointiosaamisesta on huolehdittava Arviointi on jokaisen opettajan ydinosaamista, josta on huolehdittava opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksessa. Yhtenä käytännön keinona osaamisen kehittämiseen olisivat ”arviointitutoropettajat”.

×