Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Tutkimusryhmä
– Suomen Lääkäriliitto: Jukka Vänskä, Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Han...
Tutkimuksen tavoite
• Saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta.
• Selvittää lääkärien kokemuksia jä...
Tutkimuksen toteutus
• Kohdejoukko: Suomessa asuvat (alle 65v.) potilastyötä tekevät lääkärit
• Sähköinen kyselytutkimus: ...
Tutkimuksen teemoja
• Potilastietojärjestelmien ja niiden keskeisten toiminnallisuuksien käytettävyys
(uutena sähköinen re...
Mikä on potilastietojärjestelmä?
1. Potilastietojen talletuspaikka
2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä
– P...
Taustaa
• Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa
tehdään kansainvälisestikin vähän
• Suomalaista yksityiss...
Kyselyt käytettävyystutkimuksessa
• Vakiintunut käytettävyyden arviointimenetelmä
• Erittäin hyvä keino mitata käyttäjän s...
Kouluarvosanat 2014
Potilastieto-
järjestelmä N Arvosana
95%
luottamusväli
arvosana
4 tai 5
arvosana
9 tai 10
arvosana
201...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Järjestelmä on tekniseltä
toimivuudeltaan vakaa (ei
kaatuile, ei käyttä...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Näkymissä (ikkunoissa)
kentät ja toiminnot on
sijoiteltu loogisesti
Acu...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Kirjatut tiedot häviävät
toisinaan tietojärjestelmästä
Acute 33 -15
Dyn...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Potilastietojärjestelmän
käyttö ei vaadi pitkää ja
perusteellista pereh...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Rutiinitehtävien
suorittaminen on
suoraviivaista ja onnistuu
ilman ylim...
2014 samaa
mieltä
(%)
Muutos vuodesta
2010
(%-yks)
Potilastietojärjestelmä tuottaa
sellaisen yhteenvetonäkymän
jonka perus...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Potilastietojen tilastointi vie
kohtuuttomasti aikaa
Acute 52 6
Dynamic...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta
2010 (%-yks)
Julkinen sektori
2014 (%)
Potilastietojen saaminen
toisesta organisaati...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta
2010 (%-yks)
Julkinen sektori
2014 (%)
Radiologiset tutkimustulokset
ovat alueellise...
2014 samaa
mieltä (%)
Muutos
vuodesta 2010
(%-yks)
Julk. sektori
2014 (%)
Tieto muista organisaatioista
määrätyistä lääkke...
2014 samaa mieltä
(%)
Muutos vuodesta 2010
(%-yks)
Järjestelmän virheellinen toiminta on
aiheuttanut tai ollut lähellä aih...
Hyviä toiminnallisuuksia
(yli 30% mainitsi, sai valita niin monta kuin halusi)
Acute
• Fraasien ja/tai suosikkireseptien/m...
Korjattavaa
(5 eniten mainintoja kerännyttä, sai valita 5 tärkeintä)
Medicus
• Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (8...
Yksi keskeisimmistä ongelmista: organisaatioiden välinen
tiedonvaihto
• Aluetietojärjestelmät käytännössä vain julkisen se...
• Potilaan sähköiset palvelut (ei pelkkä ajanvaraus)
– Yksityislääkärit pitivät tärkeämpänä kehittämiskohteena kuin julkis...
Kiitos!
Tinja Lääveri Tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä
Tinja Lääveri Tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä
Tinja Lääveri Tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tinja Lääveri Tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä

672 views

Published on

Tutkimustuloksia: yksityissektorin tuotemerkit
erikoislääkäri Tinja Lääveri, tutkimusryhmän jäsen

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tinja Lääveri Tutkimustuloksia yksityissektorin tuotemerkeistä

  1. 1. Tutkimusryhmä – Suomen Lääkäriliitto: Jukka Vänskä, Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hannele Hyppönen – Aalto-yliopisto: Johanna Kaipio – Oulun yliopisto: Jarmo Reponen – Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut tutkimuksen toteuttamista.
  2. 2. Tutkimuksen tavoite • Saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta. • Selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä. • Nostaa esiin tietojärjestelmien keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä.
  3. 3. Tutkimuksen toteutus • Kohdejoukko: Suomessa asuvat (alle 65v.) potilastyötä tekevät lääkärit • Sähköinen kyselytutkimus: kouluarvosanat ja väittämät • Kyselylomake ja muu tutkimusmateriaali verkossa: http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/ • Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta: http://www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt
  4. 4. Tutkimuksen teemoja • Potilastietojärjestelmien ja niiden keskeisten toiminnallisuuksien käytettävyys (uutena sähköinen resepti) • Järjestelmien keskeisimmät kehittämiskohteet ja hyvin toimivat ominaisuudet • Tiedonkulku eri henkilöstöryhmien ja organisaatioiden välillä • Lääkärien osallistuminen tietojärjestelmien kehitystyöhön • Työhyvinvointi • Tietojärjestelmät johtamisen tukena • Potilasturvallisuus • Erillisosio koskien radiologian järjestelmiä
  5. 5. Mikä on potilastietojärjestelmä? 1. Potilastietojen talletuspaikka 2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä – Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja ohjaus – Resurssien ohjaus – Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen (laatumittarit) – Toiminnan seuranta 3. Monipuolinen potilasportaali sähköistä asiointia ja palveluja varten
  6. 6. Taustaa • Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa tehdään kansainvälisestikin vähän • Suomalaista yksityissektoria vastaavaa vertailukohtaa ei potilastietojärjestelmänäkökulmasta löydettävissä • Ensimmäisen kerran tutkimus 2010, uusittiin helmi- maaliskuussa 2014 • Tulokset Suomen lääkärilehti 23/2015
  7. 7. Kyselyt käytettävyystutkimuksessa • Vakiintunut käytettävyyden arviointimenetelmä • Erittäin hyvä keino mitata käyttäjän subjektiivisia näkemyksiä ja kokemuksia • Saadaan selville objektiivisesti vaikeasti mitattavia asioita kuten käyttäjän tyytyväisyyttä ja mahdollista turhautumista • Luotettava menetelmä, kun se toistettaessa samanlaisessa ympäristössä samankaltaisten käyttäjien testaamana antaa samoja tuloksia (Nielsen, 1993; Kirakowski, 2000)
  8. 8. Kouluarvosanat 2014 Potilastieto- järjestelmä N Arvosana 95% luottamusväli arvosana 4 tai 5 arvosana 9 tai 10 arvosana 2010 Acute (ent. TT2000) 63 6,5 6,2-6,8 25 % 5 % 6,4 Dynamic Health (ent. Doctorex) 390 7,3 7,2-7,4 6 % 11 % 7,2 Medicus 25 8,1 7,7-8,5 0 % 25 % 8,3 Softmedic 95 7,0 6,7-7,3 15 % 10 % 7,3 Kaikki* 712 7,1 7,0-7,2 12 % 12 % 7,1
  9. 9. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttäkatkoksia) Acute 69 3 Dynamic Health 72 -3 Medicus 83 -11 Softmedic 75 5 Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin Acute 56 8 Dynamic Health 66 -7 Medicus 83 -11 Softmedic 79 -2 ”Tekninen” käytettävyys • ”Käytettävyyden ensimmäinen edellytys on, että järjestelmä on käytettävissä” • Hitaus ja käyttökatkot eivät nousseet minkään tuotemerkin keskeiseksi kehittämiskohteeksi, toisin kuin julkisella sektorilla
  10. 10. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti Acute 47 4 Dynamic Health 66 10 Medicus 86 1 Softmedic 59 -13 Järjestelmä kertoo minulle selkeästi mitä kulloinkin tapahtuu (esimerkiksi tietojen tallentuminen) Acute 28 0 Dynamic Health 50 4 Medicus 82 9 Softmedic 48 -6 Terminologia (esimerkiksi toimintojen nimet ja otsikointi) on selkeää ja ymmärrettävää Acute 41 -5 Dynamic Health 61 0 Medicus 86 -4 Softmedic 61 -4 Käyttöliittymäsuunnittelu
  11. 11. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä Acute 33 -15 Dynamic Health 20 -6 Medicus 4 -7 Softmedic 16 -1 Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä • Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee harvoin… • Tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää äärimmäisenä käytettävyysongelmana eli käyttäjä: • kirjaa väärään paikkaan • ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein • ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa • Ovatko käyttäjät oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virheansojen kanssa? • Tätä ”käytettävyysongelmien kanssa pärjäämään oppimista” tapahtunee niin paljon, että niin järjestelmätoimittajat, tietohallinnot kuin kouluttajatkin usein uskovat olevan kyseessä ”tyhmät ja laiskat käyttäjät”, vaikka kyseessä on edelleen käytettävyysongelma!
  12. 12. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä Acute 38 -9 Dynamic Health 53 -7 Medicus 88 -4 Softmedic 47 -28 Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä • Opittavuus! • Toiminnallisuuksien määrä on kasvanut, joten opittavaakin enemmän • Toisaalta perehdytykseen kuuluu yhä enemmän toiminta- ja käyttötapojen opettelua eli vaikka järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen, käyttäjien pitää käyttää sitä tietyllä tavalla. • On usein mahdotonta ja epätarkoituksenmukaistakin suunnitella ohjelmisto niin, että vain yksi toimintapolku on mahdollinen. • On kuitenkin mahdollista suunnitella ohjelmisto niin, että ”oikea ja tarkoituksenmukainen” toimintapolku on samalla myös helpoin • Toisaalta, jos pitää muistaa yhdeksän muistisääntöä e-reseptin kirjaamiseen…  Huonoa käytettävyyttä ei voi (eikä saisi edes yrittää) korjata muistisäännöillä!
  13. 13. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja Acute 31 6 Dynamic Health 57 -2 Medicus 73 -15 Softmedic 58 -16 Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja • Rutiinitehtävä= usein toistuva tehtävä. • Ei ole aina täsmälleen samanmuotoinen esim. lääkitys, diagnoosin kirjaaminen, jatkohoitomääräykset, kertomusmerkinnät, ajanvaraukset jne • Kuinka hyvin tietojärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettu keskeisimmät ja useimmin toistuvat tehtävät?
  14. 14. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta Acute 18 0 Dynamic Health 15 -1 Medicus 27 -26 Softmedic 21 1 Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta • Tilanne ei ole parantunut (oli 2010 yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista!) • 50% mielestä toiminnallisuus puuttuu kokonaan • Yhteenvetonäkymien muokattavuus ja tiedon aito rakenteisuus ovat avainelementtejä • Koopman ym (2011) diabeetikon yhteenvetonäkymä vähensi diabeteksen seurannassa tarvittavien tietojen hakuun kulunutta aikaa 5,5->1,3min ja klikkausten määrää 60-> 3
  15. 15. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Potilastietojen tilastointi vie kohtuuttomasti aikaa Acute 52 6 Dynamic Health 33 -6 Medicus 33 18 Softmedic 25 -6 Potilaan sähköisesti toimittamat mittaustulokset (potilas- tai omahoitoportaali) auttavat parantamaan hoidon laatua uusi Acute 40 n/a Dynamic Health 27 n/a Medicus 20 n/a Softmedic 12 n/a Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärin ja potilaiden välillä Acute 11 3 Dynamic Health 22 -2 Medicus 38 3 Softmedic 12 -2
  16. 16. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Julkinen sektori 2014 (%) Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa Acute 83 11 Sairaala: 81 Dynamic Health 79 6 Medicus 65 6 Tk 75 Softmedic 79 12 Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä Acute 10 7 Sairaala 18 Dynamic Health 10 4 Medicus 5 -5 Tk 19 Softmedic 4 0 Tietojärjestelmät auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden Acute 44 6 Sairaala 43 Dynamic Health 56 11 Medicus 64 -12 Tk 47 Softmedic 51 -5 Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (1)
  17. 17. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Julkinen sektori 2014 (%) Radiologiset tutkimustulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla Acute 19 n/a Sairaala 52 Dynamic Health 37 n/a Medicus 21 n/a Tk 57 Softmedic 30 n/a Laboratoriotulokset ovat alueellisesti helposti saatavilla ja loogisesti esitetty Acute 24 n/a Sairaala 59 Dynamic Health 41 n/a Medicus 35 n/a Tk 51 Softmedic 37 n/a Tietojärjestelmät auttavat välttämään päällekkäisten tutkimusten tekemistä Acute 38 3 Sairaala 42 Dynamic Health 47 6 Medicus 55 -15 Tk 37 Softmedic 51 5 Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (2)
  18. 18. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Julk. sektori 2014 (%) Tieto muista organisaatioista määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla Acute 10 5 Sairaala: 9 Dynamic Health 10 6 Medicus 0 -12 Tk: 11 Softmedic 6 2 Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa Acute 11 -7 Sairaala: 40 Dynamic Health 17 6 Medicus 25 -35 Tk: 39 Softmedic 24 21 Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä Acute 31 -5 Sairaala: 42 Dynamic Health 33 4 Medicus 33 -18 Tk: 51 Softmedic 37 9 Lääkitystieto
  19. 19. 2014 samaa mieltä (%) Muutos vuodesta 2010 (%-yks) Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle Acute 17 3 Dynamic Health 7 -6 Medicus 0 -2 Softmedic 4 -2 Potilasturvallisuuden vaarantuminen? • Selvästi harvinaisempaa kuin julkisella sektorilla! • Syitä analysoidaan jatkossa. Voisiko syynä olla: • Potilasmateriaali? • Paremmat tietojärjestelmät? • Tekninen vakaus ja nopeus? • Potilasturvallisuuskulttuuri julkisella puolella kehittyneempää eli tunnistetaan tilanteet herkemmin?
  20. 20. Hyviä toiminnallisuuksia (yli 30% mainitsi, sai valita niin monta kuin halusi) Acute • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus (45%) • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (42%) • Sähköinen resepti (e-resepti) (41%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (39%) Dynamic Health • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (60%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (47%) • Sähköinen resepti (e-resepti) (40%) • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus (38%) • Tulosposti/muistilista (esim. laboratoriotuloksille) (37%) Medicus • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (60%) • Fraasien ja/tai suosikkireseptien/määräyksien tallennus (44%) • Mahdollisuus kerätä eri erikoisalojen tekstejä kronologiseksi kertomukseksi (32%) Softmedic • Työ-, vastaanotto- tai ajanvarauslistojen hallinta (55%) • Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riipumatta (45%)
  21. 21. Korjattavaa (5 eniten mainintoja kerännyttä, sai valita 5 tärkeintä) Medicus • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (80%) • Sähköisen reseptin (e-resepti) toteutuksen huono käytettävyys (48%) • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (48%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista (32%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (32%) Acute • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (50%) • Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus (48%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (46%) • Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (42%), • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (huomautteet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (34%) Dynamic Health • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (61%) • Järjestelmät eivät auta estämään virheitä (38%) • Sähköisen päätöksenteon tuen puuttuminen (huomaut- teet, muistutteet ja linkit hoitosuosituksiin) (37%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista (34%) • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (34%) Softmedic • Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä (esim. lähetteet, todistukset) (46%) • Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys (41%) • Epäloogisuus (polkuja joutuu opettelemaan ulkoa) (40%) • Sähköinen kommunikointi potilaan kanssa puuttuu tai on vaivalloista (37%) • Yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai hoitotaulukon) puuttuminen (33%)
  22. 22. Yksi keskeisimmistä ongelmista: organisaatioiden välinen tiedonvaihto • Aluetietojärjestelmät käytännössä vain julkisen sektorin käytettävissä – Suurempi osa yksityislääkäreistä käytti paperia ja faksia • Terveydenhuoltolaki sallii yhteisrekisterin julkiselle sektorille, mutta yksityiselle tarvitaan nimenomainen potilaan lupa • Julkisella sektorilla sähköinen resepti ei näyttänyt ratkaisseen muissa organisaatioissa määrätyn lääkitystiedon ongelmaa • Edellisen tutkimuksen perusteella viitetietokanta- tyyppinen aluetietojärjestelmä oli käyttäjien mielestä selvästi huonompi kuin saman käyttöliittymän kautta tarkasteltavat toisten organisaatioiden tiedot • Alueellista tiedonhakua ei kansainvälistenkään tutkimusten mukaan käynnistetä erillisen käyttöliittymän kautta (Johnson ym. Am Med Inform Assoc. 2011, Ben-Assuli ym, BMC Med Inf Decis Mak.2013, Vest ym. J Med Syst 2012) – Yhteenvetonäkymät parantavat organisaatioiden välisen tiedonhaun käyttöastetta (Gadd ym. J Am Med Inform Assoc. 2011) • Potilastiedon sähköisen arkiston Tiedonhallintopalvelu pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen
  23. 23. • Potilaan sähköiset palvelut (ei pelkkä ajanvaraus) – Yksityislääkärit pitivät tärkeämpänä kehittämiskohteena kuin julkisen sektorin lääkärit – 19% mielestä tietojärjestelmät tukivat lääkärin ja potilaan välistä kommunikaatiota (julkisella 9%) • Potilastiedon arkiston hyödyntäminen – Julkisen sektorin merkintöjen saatavuus • Onko markkinarakoa ”second opinionia” hakeville? – Toisaalta potilaiden ”omistajuus” heikompaa, eli myös omat merkinnät muiden saatavissa Tulevaisuus?
  24. 24. Kiitos!

×