2. Tutkimusasetelma
• Lähtökohta:
työkykyongelmien hallinnan
ja ammatillisen
kuntoutuksen järjestelmä
on Suomessa pirstaleinen
• Kokonaishanke: Gould ym.
2014; Laaksonen ym. 2014
– Kaksi erityistekijää:
ammatillisten toimien
vähyys ja työttömyys
– Ks. myös Kerätär (2016)
Eläketurvakeskus 2
3. Tutkimuskysymys ja aineisto
• Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä työkykyongelmien
hallinnan ammattilaisilla on toimijoiden välisestä yhteistyöstä,
tiedonkulusta ja vastuunjaosta?
• Fokus: työhön paluun tukeminen ja ammatillinen kuntoutus
• 24 henkilön haastattelut pääkaupunkiseudulla ja Etelä-
Savossa (kestoltaan 1,5–2 tuntia)
– Ammattinimikkeitä: kuntoutusasiantuntija,
kuntoutussuunnittelija, eläkeasiantuntija, työkykyvalmentaja,
uravalmentaja, kuntoutuspäällikkö, sosiaalityöntekijä, psykologi,
vakuutussihteeri, työkykyneuvoja, työterveyslääkäri,
henkilöstökoordinaattori ja henkilöstöpäällikkö
Eläketurvakeskus 3
5. Kehittämisehdotuksia: 5 pääteemaa
• Asiakkaan ”rinnalla
kulkeminen” ja yksilöllisten
vastuuhenkilöiden lisääminen
• Vastuunjaon joustavoittaminen
ja palveluiden niveltäminen
yhteen
• Yhteydenpidon ja yhteisten
tietojärjestelmien kehittäminen
• Verkostoituminen
• Lisää koulutusta työhön paluun
tukemisesta terveydenhuoltoon
Eläketurvakeskus 5
6. Asiakkaan rinnalla kulkevat tukihenkilöt
• Pitkäkestoinen kokonaisvastuu työhön paluun
prosessissa yli organisaatiorajojen ja kuntoutuksen
yhteys työelämään
• Työkykykoordinaattorit (STM:n hanke), työvalmentajat
tms., Kelan työkykyneuvojat > case managers
• Sosiaalityöntekijät tärkeässä roolissa
erikoissairaanhoidossa (vrt. pth)
• Työelämäasioiden ja sosiaalialan osaamista lisää
Eläketurvakeskus 6
7. Vastuunjaon joustavoittaminen ja toimijoiden
raja-aitojen ylittäminen
• Miten saada palveluketjut sujuviksi ja saumattomiksi?
– Työterveyshuoltojen ja työnantajien yhteistyö parantunut, mutta erot
työnantajien välillä suuria
– 30–60–90-päivän sääntö on systematisoinut työterveyshuollon ja muun
terveydenhuollon yhteistyötä, aikaistanut (?) prosessia
» Tarvainen ym. 2015: ohjaus esh:sta tth:oon lisääntynyt
» Halonen ym. 2015: työhön paluu aikaistunut 60 svp:n jälkeen
– Mutta esim. kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 svp:n kohdalla
Kelassa on monille epäselvä ja toimii vaihtelevasti
• Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako parantunut
• TE-toimistojen ja työeläkelaitosten vastuunjako hyvin
epäselvä (kaksoisasiakkuus), yhteistyö heikentynyt
Eläketurvakeskus 7
9. Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien
kehittäminen
• Tieto eri organisaatioiden välillä
kulkee hyvin vaihtelevasti
• Tiedonkulku työterveyshuollon
päättyessä
perusterveydenhuoltoon ja TE-
toimistoille kehnoa
• Työhönkuntoutumisen
palveluverkoston KuntoutuNET
sai runsaasti kehuja
• Yhteisten tietojärjestelmien
laajentaminen
– Kuinka laajaa yhteistä
tietojärjestelmää on
mahdollista kehittää?
Eläketurvakeskus 9
10. (Alueelliset) erot kommunikaation
toimivuudessa suuria
• Pienemmillä paikkakunnilla
ammattilaisten
henkilökohtaiset verkostot
sujuvoittavat yhteydenpitoa
ja asioiden selvittämistä
• Pääkaupunkiseudulla
ammattilaiset ovat
enemmän virallisten
kanavien varassa
• Myös eläkelaitokset erilaisia
– ”joidenkin kanssa toimii
paremmin ja joidenkin
huonommin”
Eläketurvakeskus 10
11. Verkostoituminen
• Lisää hyvin suunniteltuja
mutta vapaamuotoisia
tapaamisia ja
yhteistyöfoorumeita
• Enemmän kahvia:
mahdollisuus säännölliseen
keskusteluun ja ajatusten
vaihtoon
• Pirstaleinen järjestelmä tullee
säilymään, joten
verkostoituminen ainoa
realistinen vaihtoehto
• Kuka organisoi
verkostoitumista?
Eläketurvakeskus 11
12. Lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta
• Terveydenhuollossa ei riittävästi osaamista työelämään ja
ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä asioista
– Esim. kuntoutussuunnitelmat (B-lausunnoissa) liian epätarkkoja
– Lääkärit saattavat liian herkästi ohjata kuntoutusasiat Kelaan (?)
• Lisäkoulutusta vaadittiin terveydenhuoltoon (erit. pth ja esh),
etenkin lääkäreille > toimijoiden tulisi tuntea paremmin
toistensa palvelut
• Miten paljon pitäisi panostaa työhön paluun tukemiseen
erikoistuneiden (sosiaalialan) ammattilaisten lisäämiseen?
Eläketurvakeskus 12
13. Yhteenveto
• Asiakkaan ”rinnalla kulkevien” yksilöllisten vastuuhenkilöiden
lisääminen
– Mahdollisuus toimia yli organisaatiorajojen > kokonaisvastuu
• Vastuunjaon joustavoittaminen ja palveluiden niveltäminen yhteen
– ”ettei olla siellä omissa poteroissa tai se että ei kauheen tarkkaan
määritellä, kenen asiakas tämä on ja kenen tämä.”
• Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen
• Verkostoituminen: lisää yhteistyöfoorumeja, joissa tavata
• Lisää koulutusta ammatillisesta kuntoutuksesta ja työelämäasioista
terveydenhuoltoon, erityisesti lääkäreille
Eläketurvakeskus 13
14. Johtopäätöksiä
• Erillisten osajärjestelmien
yhteistyöstä toimijaverkostoihin
– Sekä–että -ratkaisut: useiden
organisaatioiden asiakkuus,
osaetuudet
– Face-to-face -tapaamiset
– Tietojärjestelmät
• Asiantuntijuuden laajentaminen
– Työelämä- ja sosiaalialan
asiantuntemuksen lisääminen
– Merkkejä siirtymästä tähän
suuntaan
– Työkykykoordinaattorit,
työkykyneuvojat, työvalmentajat
yms.
Eläketurvakeskus 14
15. Kirjallisuutta
• Gould, Raija & Laaksonen, Mikko & Kivekäs, Jukka & Ropponen, Tapio & Kettunen, Seppo & Hannu, Timo
& Käppi, Ilkka & Ripatti, Pauliina & Rokkanen, Tanja & Turtiainen, Saija (2014) Työkyvyttömyyseläkettä
edeltävät vaiheet. Asiakirja-aineistoon perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2014:
Helsinki.
• Halonen, Jaana ym. (2015) Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged
sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a
natural experiment in Finland. Occupationial & Environmental Medicine. Online 13 October 2015.
• Kerätär, Raija (2016) Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja
kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
• Laaksonen, Mikko & Blomgren, Jenni & Gould, Raija (2014) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Rekisteripohjainen tarkastelu. Eläketurvakeskuksen
raportteja 5/2014: Helsinki.
• Liukko, Jyri & Kuuva, Niina (2015) Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa. Ammattilaisten
haastatteluihin perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015: Helsinki.
• Shemeikka, Riikka & Rinne, Hanna & Saares, Aurora & Parmanne, Piitu & Valkonen, Veli-Pekka &
Poutiainen, Erja (2013) Lääkäreiden näkemyksiä kuntoutuksen haasteista ja kehittämisideoista. Kuntoutus
36 (3), 20–30.
• Tarvainen, Kimmo & Pesonen, Sanna & Laaksonen, Maire (2015) Alueellisella yhteistyöllä tukea
työkykyyn. Helsinki: Työterveyslaitos.
Eläketurvakeskus 15