Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
tieteessä 
Vertaisarvioitu VV 
Terveydenhuoltotutkimus 
Potilastietojärjestelmät lääkärin 
työvälineenä 2014: 
käyttäjäkok...
Terveydenhuoltotutkimus 
käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän 
laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytet­tä...
tieteessä 
tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutki­mukseen 
vastasi 3 781 lääkäriä, joista lähes 
kaikki (99 %) ilmoi...
Terveydenhuoltotutkimus 
vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään 
­tasolle 
4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut). ...
tieteessä 
Kuvio 1. 
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien 
käyttämilleen potilastietojärjestelmill...
Terveydenhuoltotutkimus 
Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituu­della 
on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä 
kä...
tieteessä 
Taulukko 5. 
Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskoh-teet, 
valinnan tehneiden v...
Terveydenhuoltotutkimus 
nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintymi­nen 
tuloksissa sekä hyvin toimivien ominai­suu...
tieteessä 
Electronic Patient Record systems as 
physicians’ tools in 2014: 
no significant changes in user experience 
re...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Potilastietojarjestelmat laakarin tyovalineena 2014 -tutkimusartikkeli

1,329 views

Published on

Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Potilastietojarjestelmat laakarin tyovalineena 2014 -tutkimusartikkeli

  1. 1. tieteessä Vertaisarvioitu VV Terveydenhuoltotutkimus Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia Lähtökohdat Tietojärjestelmiä koskevia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti vuonna 2010. Tutkimuksessa lääkärit kritisoivat voimakkaasti järjestelmien käytettävyyttä ja toimi­vuutta. Tutkimus toistettiin alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa potilastieto­järjestelmien nykytilasta sekä seurata tietojärjestelmien käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksissa tapahtunutta kehitystä. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselytutkimuksella keväällä 2014. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilastyötä tekevät työikäiset lääkärit. Tutkimukseen vastasi 3 781 lääkäriä. Tutkimusaineisto on rakenteeltaan edustava näyte kohdejoukosta. Artikkelissa esitetään eri lääkäriryhmien potilastieto­järjestelmille antamia kouluarvosanoja sekä jakaumia valituista järjestelmien käyttöä ja toiminnalli­suuksia koskevista asenneväittämistä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 2010 tietoihin. Tulokset Yleinen potilastietojärjestelmille annettu kouluarvosana jäi alle seitsemään, kuten myös vuonna 2010. Kouluarvosanat olivat yhteydessä lääkärin toimipaikkaan, ikään, erikoisalaan, järjestelmän käyttö­kokemukseen ja tuotemerkkiin. Sairaaloiden lääkärit suhtautuivat edelleen tietojärjestelmiin kriitti­simmin. Kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilastiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Sairaaloiden lääkäreistä yli 40 % koki järjestelmän virheellisen toiminnan olleen yhteydessä potilaalle aiheutuvaan haittatapahtumaan. Puolet lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoitajien ja lääkärien välillä. Vain harva lääkäri näki tietojärjestelmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. Päätelmät Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat edelleen kriittisiä. Käyttäjäkokemuksissa ei ole keski­määrin tapahtunut muutosta vuodesta 2010. Yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin. Uudet toiminnallisuudet (esim. sähköinen resepti) on otettu vastaan ristiriitaisesti. Järjestelmäkehi­tyksessä on käyttäjäkokemukset huomioitava aiempaa paremmin. Kehittämistyön keskiöön on nostettava järjestelmien vakauden ja nopeuden parantaminen sekä tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Hyvin toimivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto jukka.vanska@laakariliitto.fi Suvi Vainiomäki LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun yliopisto Johanna Kaipio TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto ja käytettävyysasiantuntija, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Hannele Hyppönen FT, tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jarmo Reponen LT, radiologian ylilääkäri, Raahen sairaala ja professori, Oulun yliopisto, FinnTelemedicum Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri, infektiotauteihin erikoistuva lääkäri, HUS/HYKS Tulehduskeskus ja kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki, Apotti-hanke Tietojärjestelmien käyttö on vakiintunut osaksi lääkärin työtä. Niiden käytettävyyteen on havaittu liittyvän ongelmia, joiden on todettu olevan yhtey­dessä potilasturvallisuuden heikentymi­seen (1,2,3,4,5). Tehostamisodotusten vastaisesti potilastietojärjestelmien käytön on havaittu han­kaloittavan työnkulkuja ja vievän merkittävän osan lääkärien työajasta (6,7). Tietojärjestelmiin liittyvä rasittuneisuus on lisääntynyt ja erityisesti julkisessa terveydenhuollossa heikosti toimivat tietojärjestelmät aiheuttavat lääkäreille stressiä (8). Yksi keskeinen syy käyttäjien tyytymättömyy­teen on potilastietojärjestelmien heikko käytettä­vyys (9,10). Käyttäjien tyytyväisyys puolestaan liittyy järjestelmien mukautettavuuteen, käyttö­liittymiin, luotettavuuteen ja käyttöönottoon (10). Käytettävyys on keskeisessä roolissa onnistu­neen käyttöönoton ja tarkoituksenmukaisen LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 49/2014 LINKKI ­KYSELYLOMAKKEESEEN Liite 1 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3351
  2. 2. Terveydenhuoltotutkimus käytön saavuttamisessa sekä osana järjestelmän laadun arviointia. Tyytyväisyys on yksi käytet­tävyyden osa-alue (11). Edelleen tutkimusten pääpaino on järjestelmien käytön laajuuden tai kertaluontoisten käyttökokemusten selvittämi­sessä, ei pidempikestoisten käyttäjäkokemusten kartoittamisessa (2). ”Käyttäjäkokemus” viittaa määritelmän mukaisesti ennen käyttöä oleviin, käytön aikana syntyviin ja käytön jälkeisiin koke­muksiin (12). Yksittäisen tietojärjestelmän käytettävyyden arviointiin suunnattuja kysely­patteristoja (13,14) ei voitu käyttää sellaisenaan tutkimuksessamme, sillä ne eivät huomioi teh­tävien ja toimintaympäristöjen erilaisuutta. Tar­vitaan terveydenhuollon toimintaympäristöön sovitettua käyttäjäkokemusten kartoitusta. Käyt­täjäkokemusten kartoittaminen kyselyllä tuottaa erilaista, mutta yhtä validia tietoa tietojärjestel­mien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (15). Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojär­jestelmistä kartoitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Lääkärien kyselytutkimuk­sessa antamat arviot olivat kriittisiä. Tulokset osoittivat, että järjestelmät tukevat lääkärin ­työtä heikosti; negatiivisimmat arviot antoivat julkisella sektorilla, erityisesti sairaaloissa työs­kentelevät lääkärit (16,17,18). Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto toteutti­vat Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälinee­nä 2014 -tutkimuksen potilastyössä toimiville lääkäreille. Tutkimuksen tarkoituksena on kerä­tä ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta: selvittää lääkärien kokemuksia jär­jestelmien käytöstä ja käytettävyydestä, nostaa esiin keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toi­minnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä. Tutkimus on osa sosiaa­li- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelui­den arviointikokonaisuutta (19). Tutkimus­lomake on myös yhtenä lähtökohtana kansain­välisten eHealth-indikaattorien rakentamisessa (20). Tutkimus tehtiin keväällä 2014, jolloin tervey­denhuollon organisaatioissa oli toistakymmentä eri perusjärjestelmien tuotemerkkiä. Lisäksi oli käytössä satoja erillisjärjestelmiä (21). Valtakun­nallisista tietojärjestelmäpalveluista (Kanta-­palvelut) sähköinen resepti oli ollut käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1–3 vuoden ajan. Myös osa yksityisen terveydenhuollon toiminta­yksiköistä oli jo liittynyt sähköiseen reseptiin. Tutkimushetkellä ainoastaan Itä-Savon sairaan­hoitopiiri käytti potilastiedon arkistoa. Tutkimus raportoidaan erillisartikkeleina. Tässä ensimmäisessä artikkelissa kuvataan tut­kimusaineistoa, esitetään potilastietojärjestel­mille annetut kouluarvosanat ja keskeisimmik­si koetut kehittämiskohteet ja parhaat toimin­nallisuudet. Lisäksi kuvataan käyttäjäkokemuk­sia valikoitujen asenneväittämien valossa sekä tarkastellaan näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2010 ja 2014 välillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena olivat työikäiset (alle 65 v) ja potilastyötä tekevät lääkärit. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena hel­mi– maaliskuussa 2014. Suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli väittämiä, jotka esitettiin pääsääntöisesti saman tapaan kuin vuonna 2010. Vastaajat arvioivat niitä 5-luokkaisilla Likert-asteikoilla. Väittämät Kirjallisuutta 1 Kaipio J. Usability in healthcare: Overcoming the mismatch between information systems and clinical work. Department of Computer Science and Engineering. Aalto university, Helsinki 2011. 2 Kushniruk A, Kaipio J, Nieminen M ym. Human factors in the large: experiences from Denmark, Finland and Canada in moving towards regional and national evaluations of health information system usabili-ty. IMIA Yearbook 2014 (painossa). 3 McCoy AB, Wright A, Eysenbach G ym. State of the art in ­clinical ­informatics: evidence and ­examples. Yearb Med Inform 2013;13–19. 4 Magrabi F, Ong M-S, Runciman W, Coeira E. Using FDA reports to inform a classification for health information technology safety problems. J Am Med Inform Assoc 2012;19;45–53. 5 Beuscart-Zéphir MC, Borycki E, Carayon P, Jaspers MWM, Pelayo S. Evolution of human factors research and studies of health information technologies: The role of patient safety. Yearb Med Inform 2013;67–77. Taulukko 1. Tutkimuksen kohdejoukon ja tutkimukseen vastanneiden jakaumat taustamuuttujittain. Tutkimukseen vastanneet (n = 3 781) Potilastyössä olevat lääkärit (n = 16 350) Kaikki työikäiset lääkärit (n = 20 110) Sukupuoli, % miehiä 38,1 41,9 41,0 naisia 61,9 58,1 59,0 Ikäryhmä, % –34 19,3 21,1 21,7 35–44 21,3 24,9 24,4 45–54 29,2 29,0 26,9 55– 30,3 25,0 26,9 Keski-ikä, vuotta miehet 48,5 46,3 47,3 naiset 45,6 44,7 44,3 kaikki 46,7 45,4 45,5 Erikoistumisvaihe, % erikoistumaton 33,1 38,4 40,2 erikoistunut 66,9 61,6 59,8 Toimipaikka, % sairaala 46,4 45,3 – terveyskeskus 24,4 22,6 – yksityinen/muu 29,3 32,1 – 3352 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69
  3. 3. tieteessä tutkimuksen teoreettista kohdejoukkoa. Tutki­mukseen vastasi 3 781 lääkäriä, joista lähes kaikki (99 %) ilmoittivat tekevänsä potilastyötä. Tutkimukseen pystyi vastaamaan suomeksi tai ruotsiksi. Tutkimusaineisto edustaa vajaata neljännestä (23,1 %) potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2010 (27,2 %). Aineistoa arvioitiin vertaamalla kyse­lyyn vastanneita rekisteritietoihin ja vuoden 2014 Työmarkkinatutkimuksen tietoihin poti­lastyötä tekevistä lääkäreistä. Naisten osuus on tutkimusaineistossa suurempi kuin vertailuryh­missä. Nuorten ikäryhmien osuus oli hieman pienempi kuin vertailuryhmissä. Erikoistuneet lääkärit ovat hieman yliedustettuina tutkimus­aineistossa, samoin terveyskeskusten lääkärit. Sen sijaan ryhmä ’yksityinen/muu’ on vastan­neiden ryhmässä lievästi aliedustettuna. Tähän ryhmään kuuluvista 66 % työskenteli päätoimi­sesti yksityisen sektorin toimipaikoissa, 14 % kunnissa (pois lukien sairaalat ja terveyskes­kukset), 12 % yliopistolla ja 8 % valtiolla. Kerättyä aineistoa voidaan metodologisesti ­pitää taustaominaisuuksiltaan hyvin koko kohde­joukkoa edustavana satunnaisnäytteenä (23). Kouluarvosanoista raportoidaan keskiarvot, luottamusvälit ja arvosanojen prosenttijakau­mat. Väittämäkysymysten vastauksia tarkastel­laan kolmiluokkaisina. Lääkäriryhmien välis­ten erojen tilastollista merkitsevyyttä testataan khiin neliö -testillä. Ryhmittäisiä keskiarvoja ja jakaumia verrataan vuoden 2010 tilantee­seen. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 19 -ohjel­mistolla. Tulokset Neljännes vastaajista käytti työssään pääasialli­sesti Efficaa ja neljännes Uranusta (taulukko 2). Ryhmässä ’yksityinen/muu’ eniten käyttäjiä oli DynamicHealthilla. Yli 80 % terveyskeskusten lääkäreistä käytti Efficaa tai Pegasosta. Sairaa­loiden lääkäreistä lähes joka toisella oli potilas­tietojärjestelmänä Uranus. Joka viides kirjautuu vähintään neljään eri kliiniseen järjestelmään potilastyötä tehdessään. Yli 70 % oli käyttänyt potilastietojärjestelmää vähintään 3 vuotta, kymmenesosalla oli alle vuoden kokemus arvioimastaan järjestelmästä. Joka toinen vastaaja oli käyttänyt työssään sään­nöllisesti vähintään kolmea eri tuotemerkkiä, reilu viidennes vain yhtä tuotemerkkiä. Yli 70 % Taulukko 2. Pääasiallisesti käytössä olevat potilastietojärjestelmät. 6 Menachemi N, Collum TH. Benefits and drawbacks of electronic health record systems (viitattu 4.9.2014). Risk Manag Healthc Policy. 2011;4;47–55. www.ncbi.nlm.nih. gov/pmc/articles/PMC3270933/ 7 Winblad I, Hyppönen H, Salo S ym. Onko tietokone vastaan-oton aika­varas? Suom Lääkäril 2009;63;3956–9. 8 Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Elovainio M. Potilastyöhön ja tieto-järjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi: Kyselyt lääkäreille 2006–2010. Suom Lääkäril 2012;67;51–5. 9 Edsall RL, Adler KG. The 2011 EHR User Satisfaction Survey. Responses from 2719 family physicians. Family Practice Management 2011 (siteerattu 4.8.2014). www. praxisemr.com/SpecialDownloads/ AAFP_2011_Survey_of_User_­Satisfaction_ with_EHR.pdf. 10 Anon. 2013 State of the Ambulatory EHR Market. Black Book Rankings. Brown-Wilson Group, Inc. 11 ISO 9241-11/ISO 9241 Ergonomic requirements for office work with visual display terminals, Part 11: Guidance on Usability, 1998, International Organization for Standardization, Geneve. 12 ISO 9241-210, International Standard: Ergonomics of ­Human– System Interaction – Part 210: Human-­Centred Design for Interactive Systems, 1st edition 2010-03-15, Reference number ISO 9241-210:2010(E). 13 Brooke J. SUS: a ”quick and dirty” usability scale. Kirjassa: Jordan P, Thomas B, Weerdmeester T, ­McClelland A, toim. Usability ­Evaluation in Industry. Lontoo: Taylor and Francis 1996. Sairaala, % Terveyskeskus, % Yksityinen/ muu, % Kaikki, % Acute 10,0 3,3 DynamicHealth (Doctorex) 39,6 11,7 Effica 24,5 46,1 5,0 24,1 Esko 10,6 5,4 Graafinen Finstar 4,0 1,3 Mediatri 2,7 7,7 2,7 3,9 Medicus 2,3 0,7 Pegasos 6,0 37,0 5,2 13,4 Radiologien PACS/RIS 5,2 1,1 3,0 Softmedic 10,3 3,1 Uranus 46,0 9,4 24,1 Jokin muu 5,0 5,2 14,4 6,0 Kaikki, % 100 100 100 100 n 1 753 922 1 106 3 781 liittyivät muun muassa seuraaviin aihealueisiin: tekniset ominaisuudet, käytettävyys, potilastur­vallisuus ja hoidon laatu sekä yhteistyö ja tiedon­kulku. Vastaajat antoivat kouluarvosanan (4–10) käyttämälleen potilastietojärjestelmälle ja valitsivat sen hyvin toimivat ominaisuudet ja keskeisimmät kehityskohteet. Uutena asiana kysyttiin sähköisestä reseptistä. Tutkimuksessa oli kolme uutta erillisosiota: tietojärjestelmien tuki johtamiselle, radiologian erillisjärjestelmi­en ominaisuudet ja potilasturvallisuus (kysely­lomake artikkelin sähköisen version liitteenä: www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot 49/2014, liiteaineisto 1). Kyselylomake testattiin etukäteen. Testiryh­män muodostivat kahdeksan potilastyössä toi­mivaa lääkäriä eri erikoisaloilta ja toiminta­ympäristöistä. Testauksen perusteella lomak­keeseen tehtiin tyylillisiä tarkennuksia. Tutkimushenkilöiden osoitetiedot poimittiin Lääkäriliiton rekisteristä. Suomessa oli vuoden 2014 alussa 20 110 alle 65-vuotiasta lääkäriä (22), joista 91 %:lle (n = 18 257) lähetettiin tut­kimusviestit sähköpostitse. Rekisteritiedoista ei voitu eritellä potilastyötä tekeviä lääkäreitä (­taulukko 1). Lääkäriliiton Työmarkkinatutki­muksen mukaan (julkaisematon tieto) potilas­työssä on noin 16 350 lääkäriä, mikä edustaa Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3353
  4. 4. Terveydenhuoltotutkimus vastanneista arvioi kokemuksensa vähintään ­tasolle 4 (1 = aloittelija, 5 = erittäin kokenut). Terveyskeskusten lääkäreistä valtaosa (75 %) haki pääasiallisesti tietoja toiselta rekisterinpitä­jältä aluetietojärjestelmän tai muun vastaavaan järjestelmän avulla. Noin 21 % käytti paperia tai faksia. Sairaaloissa työskentelevillä vastaavat osuudet olivat 47 % ja 46 %. Vuonna 2010 vielä 40 % terveyskeskusten ja 67 % sairaaloiden lää­käreistä turvautui tiedon hakemisessa pääsään­töisesti paperiin tai faksiin. Potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat Keskimääräinen kouluarvosana pääasiallisesti käytetylle potilastietojärjestelmälle oli 7 ja ­joka viides lääkäri antoi kouluarvosanaksi kor­keintaan 5 (taulukko 3). Kiitettävät arvosanat erityisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ­olivat harvinaisia. Keskimäärin tilanne on pysy­nyt vuoden 2010 tasolla. Kuntasektorilla toimivat lääkärit antoivat jär­jestelmille heikommat kouluarvosanat (keski­arvo 6,5) kuin yksityisen sektorin lääkärit (kes­kiarvo 7,1). Kouluarvosanat olivat yhteydessä myös lääkä­rin ikään, järjestelmän käyttökokemukseen ja eri­koisalaan. Yli 55-vuotiaiden antama keskiarvo oli korkeampi kuin muissa ikäryhmissä. Pisimpään arvioitua järjestelmää käyttäneet antoivat kor­keimmat arvosanat, kun taas alle vuoden järjes­telmää käyttäneillä arvosanat olivat matalimmat. Erikoislääkäreistä kriittisimpiä olivat kirurgisten, psykiatristen ja sisätautialojen lääkärit. Radiologit olivat ainoa tarkasteltu erikoislääkäriryhmä, jon­ka kouluarvosanan keskiarvo oli yli seitsemän. Graafinen Finstar (GFS) ja Mediatri saivat terveyskeskusten lääkäreiltä keskimääräistä kor­keammat arvosanat, ne saivat myös eniten kii­tettäviä arvosanoja. Sairaaloissa käytetyistä tuote­merkeistä Eskon ja Mediatrin arvosanojen keskiarvot olivat korkeimmat, kun taas Uranuk­sen ja Pegasoksen käyttäjät antoivat keskiarvoa heikommat arvosanat. Sairaaloissa työskentele­vistä lääkäreistä eniten kiitettävän arvosanan antaneita oli Eskon, Mediatrin ja radiologian järjestelmien käyttäjissä. Terveyskeskusten tuotemerkeistä Effican kes­kiarvo laski ja GFS:n nousi vuodesta 2010. Sai­raaloiden tuotemerkeistä merkittävin muutos oli tapahtunut Mediatrin käyttäjien arvioissa: keskiarvo nousi erittäin heikosta (5,6) vuoden Taulukko 3. Kouluarvosanoja koskevat tunnusluvut taustamuuttujittain. % Keskiarvo 95 %:n LV Arvosanojen %-osuudet 9–10 4–5 Kaikki (n = 3 675) 100 6,6 6,6–6,7 5,7 19,6 Sukupuoli Miehet 38 6,6 6,5–6,7 7,8 22,8 Naiset 62 6,7 6,6–6,7 4,5 17,3 Ikäryhmä –34 19 6,6 6,5–6,6 3,0 19,9 35–44 22 6,6 6,5–6,7 5,0 17,9 45–54 30 6,6 6,5–6,7 6,2 21,6 55– 30 6,8 6,7–6,9 7,8 18,3 Käyttökokemus Alle puoli vuotta 4 6,4 6,2–6,6 3,3 27,3 Yli puoli vuotta, mutta 4 6,3 6,1–6,5 3,7 28,7 alle vuoden 1–3 vuotta 16 6,5 6,4–6,6 4,2 21,2 3–6 vuotta 25 6,6 6,5–6,7 4,9 20,3 Yli 6 vuotta 50 6,8 6,7–6,8 7,0 17,3 Erikoisala Anestesiologia ja 5 6,6 6,4–6,8 5,9 21,2 tehohoito Kirurgiset alat 7 6,3 6,2–6,5 9,0 31,1 Lastentaudit 3 6,7 6,5–7,0 7,2 19,8 Naistentaudit ja 4 6,8 6,6–7,0 3,1 18,5 synnytykset Psykiatriset alat 7 6,4 6,3–6,6 3,3 24,0 Radiologia 2 7,3 7,0–7,5 17,7 7,6 Sisätautien erikoisalat 7 6,4 6,2–6,6 4,1 25,7 Muut erikoisalat 34 6,8 6,7–6,8 6,1 16,7 Ei erikoistunut 33 6,6 6,6–6,7 4,8 19,0 Toimipaikka Sairaala 47 6,5 6,4–6,6 4,9 23,0 Terveyskeskus 25 6,6 6,5–6,7 3,0 17,2 Yksityinen/muu 29 6,9 6,8–7,0 9,5 16,2 Sairaala Effica 25 6,5 6,4–6,6 2,4 21,5 Esko 11 7,3 7,1–7,5 15,8 7,7 Mediatri 3 7,2 6,8–7,6 11,4 15,9 Pegasos 6 6,4 6,1–6,6 3,9 23,3 Radiologien PACS/RIS 5 7,0 6,7–7,3 17,6 15,4 Uranus 46 6,2 6,1–6,3 1,0 28,9 Terveyskeskus Effica 45 6,6 6,5–6,7 2,0 16,8 Graafinen Finstar 4 7,4 7,0–7,7 8,1 5,4 Mediatri 8 7,0 6,7–7,3 8,6 8,6 Pegasos 38 6,4 6,3–6,6 2,1 20,6 3354 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69
  5. 5. tieteessä Kuvio 1. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien käyttämilleen potilastietojärjestelmille antamat kouluarvosanat vuosina 2010 ja 2014. 4 5 6 7 8 9 10 Terveyskeskus, kaikki 1Effica Graafinen Finstar Mediatri Pegasos Sairaala, kaikki Effica Esko 1Mediatri Pegasos Uranus 2010 2014 1Tilastollisesti merkitsevä (p 0,05) muutos vuosien 2010 ja 2014 välillä. teella on helppo muodostaa kokonaiskuva poti­laan tilasta. Sairaalassa vastaava osuus oli nous­sut 14 %:ista 29 %:iin. Vain reilu neljännes terveyskeskusten ja sai­raaloiden lääkäreistä piti rutiinitehtävien suorit­tamista suoraviivaisena. Sen sijaan ryhmässä ’yksityinen/muu’ vastaava osuus on huomatta­vasti korkeampi eli lähes puolet. Terveyskeskus­ten lääkäreistä aiempaa harvempi koki rutiini­tehtävien suorittamisen suoraviivaiseksi (tau­lukko 4). Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) lääkäreistä ­koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua ja yhteistyötä samassa organisaatiossa toimivien lääkärien välillä. Puolet (50 %) lääkäreistä koki tietojärjestelmien tukevan tiedonkulkua hoita­jien ja lääkärien välillä (43 % vuonna 2010). Sen sijaan vain harva lääkäri (11 %) näki tietojärjes­telmien auttavan lääkärien ja potilaiden välistä yhteydenpitoa. Tässäkään suhteessa ei ollut ta­pahtunut muutosta (13 % vuonna 2010). Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien arvioissa viisi eniten mainintoja saaneet hyvät toiminnallisuudet ja viisi keskeisintä kehittä­miskohdetta esitetään taulukossa 5. Pohdinta Loppukäyttäjien kokemuksilla on suuri merki­tys, kun tavoitellaan tietojärjestelmien käyttöön­oton onnistumista tai tarkoituksenmukaista käyttötapaa (24). Tutkimuksemme vastaajat oli­vat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä. Vaikka lääkäri ei ole käytettävyysasiantuntija, hän pystyy kokemuksensa perusteella paikanta­maan järjestelmän ongelmakohtia. Käyttäjä­kokemukset toimivat hyvänä perustana sekä oh­jaavan normiston että yksittäisten tietojärjestel­mien kehittämiselle. Tutkimus kohdistettiin kaikkiin potilastyössä oleviin lääkäreihin. Puutteellisten rekisteritieto­jen takia kohdejoukkoa ei voitu tarkasti rajata. Vastaajakadon analyysia hankaloitti myös se, ­että käytettävissä ei ollut tietoa lähetettyjen tut­kimuskutsujen perillemenosta. Tämä on ylei­nen sähköisiä tiedonkeruita vaivaava ongelma (25). Suurempien ryhmien tarkasteluissa tulos­ten pohjalta tehtyjä johtopäätelmiä voidaan ­pitää koko kohdejoukkoa edustavina. Pienem­missä osajoukoissa tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina. Lähes 4 000 lääkärin vastauk­set antavat hyvän pohjan järjestelmien jatko­kehitykselle. 14 Kirakowski J. The use of ­questionnaire methods for usability assessment, Background Notes on the SUMI Questionnaire, 1994 (siteerattu 22.8.2014). sumi.ucc.ie/ index.html 15 Patrick JD. The validity of personal experiences in evaluating HIT. Appl Clin Inf 2010;1:462–5. 16 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastieto­järjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65;4177–83. 17 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu. Kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65;4185–94. 18 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastieto-järjestelmät arvioitu – kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66;1565–71. 19 THL. Sosiaali- ja terveyden­huollon tietojärjestelmäpalveluiden ­seuranta ja arviointi (siteerattu 1.9.2014). www.thl.fi/sotetieto­jarjestelmakyselyt. 20 Hyppönen H, Faxvaag A, Gilstad H ym. Nordic eHealth indicators: ­organisation of research, first results and plan for the future. Stud Health Technol Inform 2013;192;273–7. 2010 tasosta yli puolitoista arvosanaa (7,2). Myös Pegasoksen saama arvosana nousi (kuvio 1). Potilastietojärjestelmien käyttöä koskevat väittämät Kuten vuonna 2010, kolme neljästä lääkäristä koki toisessa organisaatiossa kirjatun potilas­tiedon saamiseen kuluvan liikaa aikaa. Lääkä­reistä edelleen lähes kolmannes ilmoitti järjes­telmän virheellisen toiminnan aiheuttaneen tai olleen lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtu­man potilaalle. Sairaaloiden lääkäreillä osuus oli keskiarvoa suurempi (41 %) ja ryhmässä ’yksi­tyinen/ muu’ selvästi keskiarvoa pienempi (14 %). Useam­pi kuin joka viides ei osannut ot­taa kantaa väittämään. Yhteenvetonäkymien suhteen on tapahtunut hieman kehitystä: Vuonna 2010 noin 44 % lää­käreistä ilmoitti, että ominaisuutta ei ole tieto­järjestelmässä lainkaan, kun nyt vastaava osuus oli pudonnut 29 %:iin. Niillä vastaajilla, joiden käyttämässä järjestelmässä on yhteenvetonäky­mä, vain neljännes (24 %) koki, että sen perus­Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3355
  6. 6. Terveydenhuoltotutkimus Tietojärjestelmien käyttökokemuksen pituu­della on merkitystä, yli kuusi vuotta järjestelmiä käyttäneet antoivat niille parhaat arvosanat. Mediat­rin sairaalaympäristössä saaman arvosa­nan huomattava paraneminen liittynee siihen, että vuonna 2010 järjestelmä oli käyttöönotto­vaiheessa, nyt vakiintuneessa käytössä. Eniten kiitettäviä arvosanoja oli radiologian järjestel­millä sekä Eskolla ja Mediatrilla. Tätä voi selit­tää se, että käyttäjät ovat voineet vaikuttaa järjes­telmien suunnitteluun ja prosessien hiomiseen (26). Lääkärien osallistumista järjestelmien ke­hittämiseen tulee edistää. Potilastietojen haku toisesta organisaatiosta koettiin edelleen ongelmalliseksi, vaikka alueel­listen järjestelmien käyttö oli selvästi lisäänty­nyt. Terveydenhuoltolaki on antanut alueelli­seen tiedonhallintaan perustan salliessaan re­kisterien yhteiskäytön terveydenhuollon sai­raanhoitopiirien alueella (27). Osa alueellisista tietojärjestelmistä tukee kuitenkin edelleen pa­remmin terveyskeskus- kuin sairaalalääkärien tiedonsaantia (28). Kanta-arkiston ja siihen liit­tyvän tiedonhallintapalvelun käytön sujuvuus on jatkossa avainasemassa, kun tehdään organi­saatiorajat ylittäviä tietohakuja. Kansallisessa ohjauksessa tulisi varmistaa arkityön sujuvuus. Edelleen erityisesti sairaaloiden lääkärit koki­vat tietojärjestelmien virheiden aiheuttavan tai olleen lähellä aiheuttaa vaaraa potilaalle. Koke­21 Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011: ­tilanne ja kehityksen suunta. Raportti no. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012 (siteerattu 26.8.2014). www.thl. fi/thl-client/pdfs/825d0af8-f97c- 4192-bf5b-ba5e1bf773aa 22 Suomen Lääkäriliitto. Vuositilasto 2014. Helsinki. 23 Tilastokeskus. Virsta Virtual ­Statistics. Satunnaisnäyte (siteerattu 5.9.2014). www.stat.fi/ virsta/­tkeruu/ 03/05/lt_01.html 24 Cresswell K, Morrison Z, Crowe S, Robertson A, Sheikh A. Anything but engaged: user involvement in the context of a national electronic health record implementation. Inform Prim Care 2011;19;191–206. 25 Ruskoaho J, Vänskä J, Heikkilä T ym. Postitse vai sähköisesti? Näke-myksiä tiedonkeruumenetelmän valintaan Lääkäri 2008 -tutkimuk-sen pohjalta. Soslääk Aikakausl 2010;47;279–85. 26 Alanko H, Leinonen T, Reponen J, Niinimäki T, Karhunen-Lappalainen P, Aura A. ESKO-verkkokertomus – sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen. Suom Lääkäril 1998;63;2590–2. 27 Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/ 2010/20101326 (siteerattu 26.8.2014). 28 Hyppönen H, Winblad I, Reponen J, Lääveri T, Vänskä J. Lääkä-rien ­kokemukset alueellisesta potilastiedon vaihdosta (siteerattu 26.8.2014). Raportti 5/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012. www.thl.fi/thl-client/ pdfs/f4191f01-b6f7-46c0-b0eb- 8358a66aca39 29 Hyppönen H, Hyry J, Kyrki A. Kansalaisten kokemukset sosiaali-ja terveydenhuollon sähköisistä asiointipalveluista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, raportin käsikirjoitus. 30 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J ym. Potilastietojärjestelmät ­tuotemerkeittäin arvioituna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361–71. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet ­sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Suvi Vainiomäki: korvaus ­käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Suomen Lääkäri­liitto). Hannele Hyppönen: muu (STM). Tinja Lääveri: johtokunnan/ hallituksen jäsenyys (Suomen Lääkäri­liitto, hallituksen jäsen 2007– 2013, valtuuskunnan, työryhmien ja jaoksien jäsen), luentopalkkiot (Talentum, Suomen Lääkäriliitto, GSK, Lääkäripäivät), muu (STM). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneiden lääkärien käyttäjäkokemuksia koskevat jakaumat toimipaikan mukaan vuonna 2014 ja muutos vuodesta 2010 niiden osuudessa, jotka vastasivat väittämiin ”samaa mieltä”. Eri mieltä, % Ei samaa eikä eri mieltä, % Samaa mieltä, % (muutos, %-yks.) Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa (n = 3 613, p 0,001) Sairaala 9 10 81 (+5) Terveyskeskus 16 10 74 (0) Yksityinen/muu 8 15 77 (+5) Kaikki 11 11 78 (+4) Järjestelmän virheellinen toiminta on aiheuttanut tai ollut lähellä aiheuttaa vakavan haittatapahtuman potilaalle (n = 3 684, p 0,001) Sairaala 37 22 41 (–1) Terveyskeskus 44 25 31 (+3) Yksityinen/muu 69 17 14 (–1) Kaikki 48 21 31 (–1) Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenveto­näkymän (esim. ’kuumekurvan’ tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta (n = 2 543, p 0,001). Sairaala 55 17 29 (+15) Terveyskeskus 64 19 17 (+3) Yksityinen/muu 57 25 19 (0) Kaikki 57 19 24 (+8) Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnis-tuu ilman ylimääräisiä valintoja (n = 3 674, p 0,001) Sairaala 62 10 28 (0) Terveyskeskus 64 10 26 (–11) Yksityinen/muu 40 12 48 (–5) Kaikki 56 11 33 (–3) 3356 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69
  7. 7. tieteessä Taulukko 5. Potilastietojärjestelmien hyvin toimivat ominaisuudet ja kehittämiskoh-teet, valinnan tehneiden vastaajien osuudet. Hyvin toimivat ominaisuudet % Kehittämiskohteet % TERVEYSKESKUS TERVEYSKESKUS Lääkityksen interaktiotarkistus 49 Järjestelmien hitaus tai yllättävät käyttökatkot 47 Digitaalinen sanelu 47 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys 42 Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta 46 Potilastiedon haun hitaus ja hankaluus 41 Työ-, vastaanotto- ja ­ajanvarauslistojen hallinta 41 Lomakkeet eivät ole älykkäitä ja itse täydentyviä 40 Sähköinen resepti 39 Sähköisen reseptin toteutus 37 SAIRAALA SAIRAALA Potilastiedon saatavuus lääkärin sijainnista riippumatta 60 Järjestelmien hitaus ja yllättävät käyttökatkot 57 Digitaalinen sanelu 52 Aluetietojärjestelmän huono käytettävyys 48 Sähköinen resepti 39 Saman asian kirjaaminen moneen paikkaan 40 Lääkityksen interaktiotarkistus 32 Rakenteinen hoitotyön kirjaaminen 38 Mahdollisuus kerätä eri ­erikoisalojen tekstejä ­kronologiseksi kertomukseksi 25 Epäloogisuus 32 muksen taustalla voi olla monia syitä lähtien teknisistä ominaisuuksista järjestelmän logiik­kaan, työprosesseihin ja koulutuksen määrään. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta. Yhteenvetonäkymien puute tai huono laatu nostettiin vuonna 2010 yhdeksi keskeiseksi ke­hittämiskohteeksi, niiden on tämän jälkeen koettu yleistyneen. Yhteenvetonäkymä on oleel­linen tiedon jäsentämisen kannalta. Jos järjes­telmän yhteenvetonäkymä ei palvele tarkoitus­taan, saattavat käyttäjät kokea sen puuttuvan koko­naan. Potilastietojärjestelmissä tiedon ra­kenteisuus ei ole edelleenkään riittävällä tasolla, jotta järjestelmät pystyisivät muodostamaan koko­naiskuvan automaattisesti. Tietojärjestelmien pitäisi säästää lääkäriä sel­laisen asian toistamiselta, joka on jo järjestel­män tiedossa. Tulosten perusteella rutiinitehtä­vien sujuvuudessa on tapahtunut jopa negatii­vista kehitystä. Erikseen olisi analysoitava, joh­tuuko tämä pelkästään järjestelmistä, onko hoito­tilanteeseen lisätty uusia tehtäviä, tai onko työprosessia osattu uudistaa sähköisen työväli­neen käyttöönoton yhteydessä. Tietojärjestelmät tukevat lääkärien välistä yh­teistyötä saman organisaation sisällä. Sen sijaan lääkärien ja hoitajien välisen yhteistyön tukemi­nen on jo vaikeampaa: se edellyttäisi prosessin ohjausta ja selkeää toimintojen ja toimintatilo­jen monitorointia. Lääkärien ja potilaiden väli­nen yhteistyö tietojärjestelmien avulla on vielä alkutekijöissään. Sähköinen asiointi ei toistai­seksi kata kuin pienen osan terveydenhuollon ja potilaan välisistä kontakteista (29). Jatkossa potilaan pääsy omiin terveystietoihinsa sekä po­tilaan itsestään kirjaamat tiedot lisäävät osal­taan tätä vuorovaikutusta. Hyvin toimivina ominaisuuksina mainittiin edelleen potilastiedon saatavuus lääkärin sijain­nista riippumatta ja digitaalinen sanelu. Uusina hyvinä ominaisuuksina nousivat esiin lääkkei­den interaktioiden tarkistus ja sähköinen resep­ti. Tämä on loogista, koska sähköisen reseptin käyttöönotto ja lääkitysosioiden uudistus on osu­Tärkeää on ­tiedonkulun ­parantaminen eri organisaatioiden välillä. Tästä asiasta tiedettiin • Potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa lääkärin työtä. • Lääkärit suhtautuivat tietojärjestelmiin kriittisesti, kun käyttäjäkokemuksia kartoitettiin vuonna 2010. • Käyttäjäkokemuksissa oli eroja eri lääkäriryhmien ja tuotemerkkien välillä. Tämä tutkimus opetti • Lääkärien käyttäjäkokemuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosien aikana. Havaitut muutokset ovat liittyneet yksittäisiin toiminnallisuuksiin ja tuotemerkkeihin. • Uusista toiminnallisuuksista sähköinen resepti on otettu vastaan ristiriitaisesti. • Jatkotutkimusta tarvitaan tietojärjestelmien yhteydestä potilasturvallisuuteen sekä akuutimpien kehittämiskohteiden – hitauden ja käyttökatkojen sekä organisaatioiden välisen tiedonkulun ongelmien – ­syistä ja ratkaisumalleista. Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69 3357
  8. 8. Terveydenhuoltotutkimus nut vertailuvälille. Sähköisen reseptin esiintymi­nen tuloksissa sekä hyvin toimivien ominai­suuksien että kehittämiskohteiden joukossa viit­taa mielipiteiden eriytymiseen tuotemerkeittäin (30). Interaktioiden tarkistusten nousu listalle osoittaa lääkärien arvostavan potilasturvallisuut­ta lisääviä ominaisuuksia. Työprosessia tukevien ominaisuuksien tarvetta korostaa se, että ter­veyskeskuslääkärit arvostivat ajanvarauslistojen hallintaa ja sairaalalääkärit mahdollisuutta koos­taa eri erikoisalojen tekstejä kokonaisuuksiksi. Tutkimuksen seuraavissa osajulkaisuissa tul­laan raportoimaan yksityisen sektorin järjestel­miä koskevat käyttäjäkokemukset, tarkempia tietoja järjestelmien käytettävyydestä, tiedonku­lusta sekä tietojärjestelmien ja potilasturvalli­suuden välisestä yhteydestä. Järjestelmäkehityksessä ovat tärkeimpiä va­kauden ja nopeuden parantaminen ja tiedon kulun kehittäminen eri organisaatioiden välillä. Vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi jo aiempaa sujuvamman tiedonsiirron (27), eivät tietojär­jestelmät ole kehittyneet samassa tahdissa. Lainsäädännön on jatkossakin mahdollistettava uusien palvelumallien kehittäminen. Hyvin toi­mivat tietojärjestelmät ovat edellytyksenä sote-uudistuksen onnistumiselle. n Tutkimuksen toteuttamista on tukenut ­taloudellisesti sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittajat muistavat kiitollisuudella edesmen­nyttä dosentti Ilkka Winbladia, jonka mittava kokemus eTerveydestä oli keskeistä edellisessä 2010 tutkimuksessa. Hänen tarkat kommenttinsa ja kannustuksensa havaintojen yhdistämiseen laajempiin kokonaisuuksiin ovat rohkaisseet jatkamaan aloitettua työtä tällä seuranta­tutkimuksella. English summary www.laakarilehti.fi in english Electronic Patient Record systems as physicians’ tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians 3358 Suomen Lääkäri lehti 49/2014 v sk 69
  9. 9. tieteessä Electronic Patient Record systems as physicians’ tools in 2014: no significant changes in user experience reported by physicians Background Electronic Patient Record (EPR) systems have become entrenched in the everyday life of physicians. Physicians’ experience with respect to EPR systems was first surveyed on the national level in 2010. In this research, the physicians strongly criticized the usability and functionality of the systems. The study was repeated at the beginning of 2014. The goal was to obtain up-to-date information about the current status of EPR systems as well as to monitor what developments have taken place with regard to usability and user experience. Methods Data were collected by electronic survey in early 2014. The survey targeted physicians of working age in clinical work. A total of 3,781 physicians responded to the survey. In structure, the data are a representative sample from the target group. The article reports the school grades given for the EPR systems, together with descriptive statistics of selected assertions. The findings obtained are compared to the data from 2010. Results The average grade given to the EPR systems remained below seven, as was the case in 2010. The grades were associated with the physician’s workplace, age, specialization, system usage experience and the brand. Hospital physicians continued to give the EPR systems the most critical assessments. Three out of four physicians found obtaining patient information from another organization too time-consuming. Of the physicians working at hospitals, over 40% regarded faulty operations in EPR systems as having been connected with an adverse event suffered by the patient. Half of the physicians considered that the information systems supported the information flow between nurses and physicians. Only a few physicians viewed information systems as aiding communication between physicians and patients. Conclusions The assessments by physicians with regard to EPR systems remain critical. In individual functionalities, progress has taken place. New functionalities (e.g. electronic prescriptions) received contradictory assessments. User experience must be taken into consideration more effectively in system development. Information flow between organizations must be made the core of the development work. Well-functioning information systems play a key role in the success of social welfare and health care reform (SOTE). Jukka Vänskä Research Chief, M.Soc.Sc. Finnish Medical Association jukka.vanska@laakariliitto.fi Suvi Vainiomäki Johanna Kaipio Hannele Hyppönen Jarmo Reponen Tinja Lääveri english summary Suomen Lääkärilehti 49/2014 v sk 69 3358a

×