T-86.2010 Tietojärjestelmien hankinta ja hankejohtaminen -opintojaksolla pitämäni alustuksen kalvot: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/t-86.2010/luennot

1. Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien
kehittämisen haasteet
Jyrki J.J. Kasvi
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

2. ”Houston, meillä on ongelma”
 Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
 Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
 Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen
valmistuttua löytynyt käyttäjiä.
 Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti
 Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun
lähettäminen viivästyi kuukausilla.
 Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
 Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.
 OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat
joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa.
 Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
 sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
 Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Tarkastuskertomus
 ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä
mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.”
 ”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä
toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan
järjestämiseksi.”
 ”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu
vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian
hyödyntämisstrategiaan.”
 ” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut
riittävää IT-hankejohtamista.”
 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen
 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011
 http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Terveydenhoidon ICT-tilanne on sietämätön
 Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi keskenään
 Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet
 Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen
 Ylimääräisen työn aika ja kustannukset pois itse hoitotyöstä
 Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia
 Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia
 Jopa eri organisaatioiden terveydenhoidon sanastot ovat epäyhtenäisiä!
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa
potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin
 Esim. potilastietojärjestelmän käyttöliittymämuutos tulee ylhäältä annettuna
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja
ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Menneen ja tulevan paineet
Tausta Tulevat haasteet
Kuntien ohjauksen liberalisointi KanTa
 Kunnat ja sairaanhoitopiirit  Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä
hankkivat tietojärjestelmänsä  Potilastietojen tutkimuskäyttö
itsenäisesti  Vanhojen järjestelmien rajapinnat
 Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja
kilpailutusosaaminen heikkoa
Netti voimaannuttaa potilaat
 Järjestelmätoimittajat sitoivat  Pääsy omiin potilastietoihin
asiakkaat omiin järjestelmiinsä  Omatoiminen tiedon haku
 Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä  Terveydenhoito oikeussaleihin
 Terveydenhoidon tieto- Ubiikki yhdistää tietovarannot
järjestelmien pitkä elinkaari  Ostos- ja terveystiedot yhteen
 Vanhoista järjestelmistä luopuminen kallista
ja vaikeaa  Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö
 Terveydentilan automaattinen seuranta
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Kilpailu ei toimi
 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
 Kun tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
 Tilaajahan ei varsinaisesti osta järjestelmää vaan maksaa sen kehityskulut ja saa sen
jälkeen maksaa sen käytöstä.
 Muutokset eivät kuitenkaan ole poikkeus vaan jatkuvaa toimintaa
 Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio
työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on
muutettava.
 Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
 Tietojärjestelmien näkeminen palveluina.
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Suljettu kokonaisjärjestelmä on toimittajan sampo
 Toimittajalukko pitää etenkin laajoissa kokonaisjärjestelmissä
 Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.
 Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan
 Järjestelmä on uusittava kokonaisuutena tai ei lainkaan
 Potilastiedot jäävät helposti kokonaisjärjestelmän vangeiksi
 Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
 Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
ohjelmataloa.
 Tarjoukset hyväksytään vain niin suurilta tarjoajilta, koska niiden uskotaan selviävän
myös mahdollisista ongelmatilanteista.
 Ratkaisuehdotuksia
 Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
 Etenkin potilastiedot ja tunnistautuminen erotettava omiksi moduleikseen
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. Hankintalaki ketteryyden esteenä
 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
 Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!
 Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää
hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen
– Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki vaatii
 Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
 Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee
valittamaan.
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Lisää haasteita
 Osaamisen epätasapaino
 Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.
Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
– Kehityshankkeella on oltava tilaajassa päätoiminen omistaja!
 Soster- ja it-osaaminen eivät useinkaan keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään
 Hallintorajojen loukkaamattomuus
 VM:n JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta
 Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia
– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Ja vielä kaksi
 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja
rahoituskanavien monimuotoisuus
 Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys,
terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat
 Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon
kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.
 Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja asenne
 Tietojärjestelmien halutaan palvelevan olemassa olevaa organisaatiota ja
toimintatapoja
– Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan
nimenomaan heidän omia toimintatapojaan
 Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. Hankepöhö heikentää työn hyötysuhdetta
 Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
 Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää
 Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät
helposti leijonanosan resursseista
 Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta
 Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia
 Esim. tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen
käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun,
työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …
 Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen
kokousten tunnit laskutetaan?
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Käyttäjän sähköinen näkökulma
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
 Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
 Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
 Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan
 Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
 Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
 Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Kun johto hankkii tietojärjestelmän…
Ei hajuakaan todellisuudesta.
X
Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää
Miten järjestelmää käytetään
Hei, tämä homma ei kuulu tänne!
Materiaalinhallinnan ongelmat
Käyttöliittymän ongelmat
X
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.

15. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina
 Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,
kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava
potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.
 KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!
 Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi.
 KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille
asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.
 Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole
vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.
 Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan
organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…
 Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen
tutkimuksessa ja kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta,
kansalaiskeskustelua ja lainsäädäntöä.
9.4.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua?
30.9.2010 www.kasvi.org 16

17. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17