Porvarit kapealla sillalla Tampereen keskusta-alueen laajeneminen maailmansotien välisenä aikana Esitelmä Suomi ja Tampere 90 Studia generalia luentosarjassa 5.11.2007

1. Tampereen keskusta-alueen laajeneminen
maailmansotien välisenä aikana
Esitelmä Suomi ja Tampere 90 Studia generalia luentosarjassa 5.11.2007– Jouni Keskinen
Kuvat © Vapriikin kuva-arkisto

2. Huom! Alkuperäistä esitystä lyhennetty mm.
kuvia poistettu diojen 12-13, 16-17 ja 18-
19 välistä.
Tampereen keskusta-alueen laajeneminen
maailmansotien välisenä aikana
Esitelmä Suomi ja Tampere 90 Studia generalia
luentosarjassa 5.11.2007– © Jouni Keskinen
Kuvat © Vapriikin kuva-arkisto

4. Tampereen kaupunkirakenteen
reunaehdot ja taustatekijät 1
Luonnonmaantiede
– Sijainti kahden järven välisellä kapealla
kannaksella
– Kannaksen molemmin puolin jatkuvat
harjumuodostelmat: Maa- ja vesireittien
yhtymäkohta
– Kannaksen halkaiseva Tammerkoski:
• vaikeutti liikkumista maalla
• tarjosi energiaa

6. Tampereen kaupunkirakenteen
reunaehdot ja taustatekijät 2
Liikenteelliset ratkaisut
– Sillat (Hämeensilta, Satakunnan silta, Ratinan
silta vasta 1960-luvun alussa)
– Rautatie (1878. Halkaisi kaupungin
Tammerkosken tapaan)
– Ei raitiotietä  linja-autoliikenteen suuri
merkitys

8. Tampereen kaupunkirakenteen
reunaehdot ja taustatekijät 3
Vuoden 1918 jälkiseuraukset
– Vauriot infrastruktuurille (erit. kosken itäpuoli
Tammela ja Kyttälä)
– Väestökatastrofi (1918 kuolleisuus 4%, kun
esim. 1940 alle 1,5%), asuntopula
– Mies ja ääni –periaate myös
kunnallisvaaleihin  SDP:sta suurin puolue

11. Tampereen kaupunkirakenteen
reunaehdot ja taustatekijät 4
Alueliitokset
– Hatanpään kartanon alueet 1920
– Järvensivu 1922
– Harjun seurakunnan alue eli ns. Läntiset liitosalueet,
joista tärkein Pispala 1937

13. Hämeensillan rakentaminen 1929
• Vanha 1884 rakennettu silta oli 12m leveä rautasilta
• 1916 Teknillisen seuran ehdotus sillan leventämisestä 20 metriseksi
• Alun perin uudelle sillalle piti mahduttaa myös ratikkakiskot
• 1923 kauppaneuvos Rafael Haarla lahjoitti 100 000 markkaa, jolla toivoi ”kaunisteltavan
taiteellisesti rakennettavan Hämeensillan kaiteet”
”koristelu tulisi jättää suomalaisten taiteilijoitten kilpailtavaksi”
• Julistettiin suunnittelukilpailu uudesta sillasta vuonna 1924

14. •Suunnittelukilpailun pääpalkinto
jätettiin jakamatta
•Jaetulle 2. sijalle tullutta E.R.
Erikssonin ehdotusta ”Eri”
käytettiin lopulta pohja uutta siltaa
suunniteltaessa
•Kiista sillan leveydestä:
Rahatoimikamarissa
(kaupunginhallituksen edeltäjä)
ehdotus leveämmästä 30
metrisestä sillasta päihitti yllättäen
kaupungininsinöörin ja teknisten
virkamiesten ehdotuksen.
•Porvaripuolueet (Magnus
Lavonius) pitivät leveää siltaa liian
kalliina
•Vasemmisto ja Yrjö Raevuori
olivat kalliimman Hämeenkadun
levyisen sillan kannalla.
Varatuomari Yrjö Raevuori Tehtaanjohtaja Magnus Lavonius

15. Yllä liikennettä varasillalla 1929
Värjärinkujalta Ruuskasen talon
suuntaan kuvattuna.
Vanhaa rautaista Hämeensiltaa aletaan
purkaa

16. Kuva
katulinjan
levyiseksi
30 metriä
leveäksi
rakennetulta
Hämeensilla
lta 1930-
luvulla.

17. Muutoksia vuodesta 1920 vuoteen 1930
1920 1930
Vesijohto 57.3% 74.3%
Ahtaasti asuvia 37.7% 18.3%
Keskusta Muuttuvat Työläisko:t Esikaupungit
Koko
Tampere
1920 8128 3603 23567 5280 40578
1930 7581 7778 20353 11648 47031
1940 8332 9430 21001 19461 68088
Esikaupunkien väkiluku 1940 annettu ilman Läntisiä liitosalueita joiden asukasluku 11484 on
mukana koko Tampereen 1940 väkiluvussa.
Väkiluvun kehitys Tampereen eri alueilla 1920-1940

20. Tampereen kaupunkirakenteen
kehitys 1920-30-luvulla: Yhteenveto
• Kyttälästä muodostui vanhan keskustan jatke; uusi
kantakaupunki.
• Hallinnollisten päätösten (Pyynikki) lisäksi myös
liikenteellisten ratkaisujen vaikutus
kaupunkirakenteeseen (Ratina, Tulli)
• Laman jälkeen 1930-luvulla SDP:n ja porvarien yhteistyö
kunnallispolitiikassa helpottuu  aseveliakselin siemen.
• Väkiluvun kasvu tapahtui 1920-luvulla Pyynikillä ja
esikaupungeissa, 1930-luvulla esikaupungeissa, Tullin
alueella ja Pispalan alueliitoksen myötä.
• Hyvin toimeentulevasta työväestöstä alkaa muodostua
keskiluokkaa keskustaa lähelle rakennetuilla uusilla
asuinalueilla (Tulli, Ratina, Juhannuskylä)