History of Computers.The Invention and Innovation in computers.

2. d The evolution of the modern-daayy ccoommppuutteerr ssttaarrtteedd iinn CChhiinnaa
aatt aarroouunndd 550000 BBCC.. TThhee aabbaaccuuss wwaass pprroobbaabbllyy tthhee oorriiggiinnaall
ccoouunnttiinngg ddeevviiccee.. IItt hhaass ssuurrvviivveedd cceennttuurriieess ooff tteecchhnnoollooggiiccaall
aaddvvaanncceemmeenntt ffoorr iittss wwiiddeellyy uusseedd ttooddaayy..

3. The Abacus aarree tthhee eeaarrlliieesstt
kknnoowwnn ccoouunnttiinngg//ccaallccuullaattiioonn
iinnssttrruummeennttss..
UUsseedd ttoo aaiidd mmeennttaall
ccaallccuullaattiioonnss
33000000 BBCC:: TThhee aabbaaccuuss iiss
iinnvveenntteedd iinn BBaabbyylloonniiaa
UUsseedd bbyy GGrreeeekkss aanndd RRoommaannss
RReeffiinneedd ttoo ssuuiitt ccoouunnttiinngg
ssyysstteemm ooff eeaacchh ccuullttuurree
AAbbaaccuuss wweerree aallssoo ddeevveellooppeedd
bbyy NNaattiivvee AAmmeerriiccaann ccuullttuurreess

4. JJoohhnn NNaappiieerr,, aa SSccoottttiisshh tthheeoollooggiiaann aanndd mmaatthheemmaattiicciiaannss,,
bbeeccaammee ffaammoouuss ffoorr hhiiss ddiissccoovveerryy ooff llooggaarriitthhmmss.. HHee iinnvveenntteedd
iinn 11661177 tthhee ddeevviiccee tthhaatt ccoouulldd ddoo tthhiiss –– tthhee NNaappiieerr’’ss bboonnee –– aa
ttaabbllee ooff llooggaarriitthhmmss mmaaddee ooff iivvoorryy..

5. 1630 Slide
Rule
 William Oughtred, an English
mathematician, invented the
SLIDE RULE , a device made
of wood with movable scales
arrange to slide opposite each
other

6. IInn 11664422,, aa FFrreenncchh
mmaatthheemmaattiicciiaann nnaammeedd BBllaaiissee
PPaassccaall iinnvveenntteedd aanndd bbuuiilltt tthhee
PPaassccaalliinnee.. HHiiss iinnvveennttiioonn uusseedd
ggeeaarr--ddrriivveenn ccoouunnttiinngg wwhheeeellss
ttoo ddoo aaddddiittiioonn.. HHee iinnvveenntteedd
tthhiiss ddeevviiccee ttoo hheellpp hhiiss ffaatthheerr
wwhhoo wwaass aa ttaaxx ccoolllleeccttoorr.. AA
pprrooggrraammmmiinngg llaanngguuaaggee wwaass
llaatteerr nnaammeedd aafftteerr tthhee hhiimm ––
PPaassccaall PPrrooggrraammmmiinngg
LLaanngguuaaggee..

7. 1694 Leibniz
Machine
 Gottfried Wilhelm von Leibniz, a German mathematician. His
machine, the LEIBNIZ MACHINE , considered of a stepped
cylinder that could perform the four fundamental operations and
square root.

8. The concepts used in modern-ddaayy ccoommppuutteerrss wweerree llaaiidd ddoowwnn
bbyy tthhee nniinneetteeeenntthh cceennttuurryy EEnngglliisshh vviissiioonnaarryy aanndd CCaammbbrriiddggee
pprrooffeessssoorr CChhaarrlleess BBaabbbbaaggee.. HHee iinnvveenntteedd tthhee DDiiffffeerreennccee
EEnnggiinnee iinn 11882222,, wwhhiicchh wwaass ccaappaabbllee ooff ccoommppuuttiinngg
mmaatthheemmaattiiccaall ttaabblleess aanndd ppoollyynnoommiiaall eeqquuaattiioonnss..

9.  Charles Babbage is known to be the “Father of
Modern Computer”
 1833 – Charles Babbage also invented the
ANALYTICAL MACHINE designed to perform
complex mathematical calculations. This was
considered to be the first general purpose
computer.

10. 1887 Census
Machine
 Herman Hollerith, an
American statistician
and founder of
Tabulating Machine
Company (now called
International Business
Machine or IBM)
invented the CENSUS
MACHINE

11. TThhee BBiirrtthh ooff IIBBMM
((IInntteerrnnaattiioonnaall BBuussiinneessss MMaacchhiinneess))
IInn FFeebbrruuaarryy 11992244,, HHoolllleerriitthh''ss
ccoommppaannyy cchhaannggeedd iittss nnaammee
ttoo IInntteerrnnaattiioonnaall BBuussiinneessss
MMaacchhiinneess,, oorr IIBBMM..

12. 1892
Adding/Calculating
Machine
 William Seward Burroughs, an American inventor, designed
a key-driven machine that produced a hardcopy. This was
called ADDING/CALCULATING MACHINE .

13. IInn 11994444,, IIBBMM ssppoonnssoorreedd tthhee bbuuiillddiinngg ooff tthhee ffiirrsstt
eelleeccttrroommeecchhaanniiccaall ccoommppuutteerr ccaalllleedd tthhee MMaarrkk II.. TThhee ccrreeddiitt ffoorr
tthhee ccrreeaattiioonn ooff tthhiiss ggooeess ttoo HHoowwaarrdd AAiikkeenn,, aa pprrooffeessssoorr aatt
HHaarrvvaarrdd UUnniivveerrssiittyy..

14. DDuurriinngg tthhee yyeeaarrss 11994433 ttoo 11994466,, DDrr.. JJoohhnn WW.. MMaauucchhllyy aanndd JJ..
PPrreessppeerr EEcckkeerrtt JJrr.. ccoommpplleetteedd tthhee EENNIIAACC ((EElleeccttrroonniicc
NNuummeerriiccaall IInntteeggrraattoorr aanndd CCaallccuullaattoorr)),, tthhee ffiirrsstt llaarrggee ssccaallee
eelleeccttrroonniicc ddiiggiittaall ccoommppuutteerr..

15.  ENIAC had the capacity of 5,000
computations per second

16. DDuurriinngg tthhee ffiirrsstt
ggeenneerraattiioonn,, ccoommppuutteerrss
wweerree bbuuiilltt wwiitthh vvaaccuuuumm
ttuubbeess –– eelleeccttrroonniicc ttuubbeess
tthhaatt wweerree mmaaddee ooff ggllaassss
aanndd wweerree aabboouutt tthhee ssiizzee
ooff tthhee lliigghhtt bbuullbbss..

17. This generation began wwiitthh tthhee wwiitthh tthhee ffiirrsstt
ccoommppuutteerrss bbuuiilltt wwiitthh ttrraannssiissttoorrss –– ssmmaallll
ddeevviicceess tthhaatt ttrraannssffeerr eelleeccttrroonniicc ssiiggnnaallss aaccrroossss
aa rreessiissttoorr.. BBeeccaauussee ttrraannssiissttoorrss aarree mmuucchh
ssmmaalllleerr,, uussee lleessss ppoowweerr,, aanndd ccrreeaattee lleessss hheeaatt
tthhaann vvaaccuuuumm ttuubbeess,, tthhee nneeww ccoommppuutteerrss wweerree
ffaasstteerr,, ssmmaalllleerr,, aanndd mmoorree rreelliiaabbllee tthhaann tthhee
ffiirrsstt ggeenneerraattiioonn mmaacchhiinneess..

18. In 1964, computer mmaannuuffaaccttuurreerrss bbeeggaann rreeppllaacciinngg
ttrraannssiissttoorrss wwiitthh iinntteeggrraatteedd cciirrccuuiittss.. AAnn iinntteeggrraatteedd
cciirrccuuiittss ((IICC)) iiss aa ccoommpplleettee eelleeccttrroonniicc cciirrccuuiitt oonn aa
ssmmaallll cchhiipp mmaaddee ooff ssiilliiccoonn ((oonnee ooff tthhee mmoosstt aabbuunnddaanntt
eelleemmeennttss iinn tthhee eeaarrtthh’’ss ccrruusstt)).. TThheessee ccoommppuutteerrss wweerree
mmoorree rreelliiaabbllee aanndd ccoommppaacctt tthhaatt ccoommppuutteerrss mmaaddee wwiitthh
ttrraannssiissttoorrss,, aanndd tthheeyy ccoosstt lleessss mmaannuuffaaccttuurreerrss,,

19. Many advances wweerree mmaaddee dduurriinngg tthhiiss
ggeenneerraattiioonn,, tthhee mmoosstt ssiiggnniiffiiccaanntt bbeeiinngg tthhee
mmiiccrroopprroocceessssoorr –– aa ssppeecciiaalliizzeedd cchhiipp
ddeevveellooppeedd ffoorr ccoommppuutteerr mmeemmoorryy aanndd
llooggiicc.. UUssee ooff aa ssiinnggllee cchhiipp ttoo ccrreeaattee aa
ssmmaalllleerr ““ppeerrssoonnaall”” ccoommppuutteerr ((aass wweellll aass
ddiiggiittaall wwaattcchheess,, ppoocckkeett ccaallccuullaattoorrss,, ccooppyy
mmaacchhiinneess,, aanndd ssoo oonn)) rreevvoolluuttiioonniizzeedd tthhee
ccoommppuutteerr iinndduussttrryy..

20. Our current generation hhaass bbeeeenn rreeffeerrrreedd ttoo aass
tthhee ““CCoonnnneecctteedd GGeenneerraattiioonn”” bbeeccaauussee ooff tthhee
iinndduussttrryy’’ss mmaassssiivvee eeffffoorrtt ttoo iinnccrreeaassee tthhee
ccoonnnneeccttiivviittyy ooff ccoommppuutteerrss.. TThhee rraappiiddllyy
eexxppaannddiinngg IInntteerrnneett,, WWoorrlldd WWiiddee WWeebb,, aanndd
iinntteerrnneettss hhaavvee ccrreeaatteedd aann iinnffoorrmmaattiioonn
ssuuppeerrhhiigghhwwaayy tthhaatt hhaass eennaabblleedd bbootthh ccoommppuutteerr
pprrooffeessssiioonnaallss aanndd hhoommee ccoommppuutteerr uusseerrss ttoo
ccoommmmuunniiccaattee wwiitthh ootthheerrss aaccrroossss tthhee gglloobbee..

21. DDrr.. JJoohhnn WW.. MMaauucchhllyy aanndd JJ.. PPrreessppeerr EEcckkeerrtt JJrr.. iinnttrroodduuccee tthhee ffiirrsstt
ccoommmmeerrcciiaallllyy aavvaaiillaabbllee eelleeccttrroonniicc ddiiggiittaall ccoommppuutteerr –– tthhee
UUNNIIVVAACC 11 ((UUnniivveerrssaall AAuuttoommaattiicc CCoommppuutteerr)) –– bbuuiilltt wwiitthh vvaaccuuuumm
ttuubbeess which could perform 10,000 computations per second.

22. Development tteeaamm lleedd DDrr.. GGrraaccee HHooppppeerr,,
ffoorrmmeerr UUSS NNaavvyy pprrooggrraammmmeerr,, iinnttrroodduucceess tthhee AA66
CCoommppiilleerr –– tthhee ffiirrsstt eexxaammppllee ooff ssooffttwwaarree tthhaatt
ccoonnvveerrttss hhiigghh lleevveell llaanngguuaaggee ssyymmbboollss iinnttoo
iinnssttrruuccttiioonnss tthhaatt aa ccoommppuutteerr ccaann eexxeeccuuttee..

23. Introduction ooff ffiirrsstt hhiigghh--lleevveell pprrooggrraammmmiinngg
llaanngguuaaggee –– FFOORRTTRRAANN ((FFOORRmmuullaa TTRRAANNssllaattoorr))

24. General Electric CCoorrppoorraattiioonn iinnttrroodduucceess EERRMMAA ((EElleeccttrroonniicc
RReeccoorrddiinngg MMaacchhiinnee AAccccoouunnttiinngg)) –– tthhee ffiirrsstt tteecchhnnoollooggyy tthhaatt
ccaann rreeaadd ssppeecciiaall cchhaarraacctteerrss,, ssuucchh aass ddiiggiittiizzeedd iinnffoorrmmaattiioonn..

25. Introduction of first business aapppplliiccaattiioonn pprrooggrraammmmiinngg
llaanngguuaaggee –– CCOOBBOOLL ((CCoommmmoonn BBuussiinneessss OOrriieenntteedd LLaanngguuaaggee))
–– bbaasseedd oonn EEnngglliisshh--lliikkee pphhrraasseess..

26. Introduction of the first computer iinndduussttrryy ssttaannddaarrdd cchhaarraacctteerr
sseett –– AASSCCIIII ((AAmmeerriiccaann SSttaannddaarrdd CCooddee ffoorr IInnffoorrmmaattiioonn
IInntteerrcchhaannggee)) tthhaatt eennaabblleess ccoommppuutteerrss ttoo eexxcchhaannggee
iinnffoorrmmaattiioonn..

27. Introduction ooff ccoommppuutteerr bbuuiilltt wwiitthh aann iinntteeggrraatteedd cciirrccuuiitt ((IICC)),,
wwhhiicchh iinnccoorrppoorraatteess mmuullttiippllee ttrraannssiissttoorrss aanndd eelleeccttrroonniicc cciirrccuuiittss
oonn ssiinnggllee ssiilliiccoonn cchhiipp..

28. Digital Equipment Corporation ((DDEECC)) iinnttrroodduucceess tthhee ffiirrsstt
mmiinniiccoommppuutteerr

29. IInnttrroodduuccttiioonn ooff tthhee BBAASSIICC pprrooggrraammmmiinngg llaanngguuaaggee..

30. IInnttrroodduuccttiioonn ooff AARRPPAANNEETT aanndd tthhee bbeeggiinnnniinngg ooff IInntteerrnneett..

31. Dr. Ted Hoff ooff IInntteell CCoorrppoorraattiioonn ddeevveellooppss aa
mmiiccrroopprrooggrraammmmaabbllee ccoommppuutteerr cchhiipp –– tthhee IInntteell 44000044
mmiiccrroopprroocceessssoorr..

32. First local area network (LLAANN)) –– EEtthheerrnneett –– ddeevveellooppeedd aatt
XXeerrooxx PPAARRCC (PPaalloo AAllttoo RReesseeaarrcchh CCeenntteerr))

33. TThhee MMIITTSS,, IInncc..,, AAllttaaiirr bbeeccoommeess tthhee ffiirrsstt ccoommmmeerrcciiaallllyy
ssuucccceessssffuull mmiiccrrooccoommppuutteerr,, sseelllliinngg ffoorr lleessss tthhaatt $$440000 aa kkiitt..

34. Apple Computer, IInncc..,, ffoouunnddeedd bbyy SStteevvee WWoozznniiaakk aanndd SStteevvee
JJoobbss,, aanndd AAppppllee II iinnttrroodduucceedd aass aann eeaassyy--ttoo--uussee ““hhoobbbbyyiisstt””
ccoommppuutteerr..

35. IIBBMM aasskkss MMiiccrroossoofftt ffoouunnddeerr,, BBiillll GGaatteess,, ttoo ddeevveelloopp
aann ooppeerraattiinngg ssyysstteemm –– MMSS--DDOOSS –– ffoorr tthhee ssoooonn--ttoo--bbee
rreelleeaasseedd IIBBMM ppeerrssoonnaall ccoommppuutteerr..

36. IInnttrroodduuccttiioonn ooff tthhee IIBBMM PPCC,, wwhhiicchh ccoonnttaaiinnss aann IInntteell
mmiiccrroopprroocceessssoorr cchhiipp aanndd MMiiccrroossoofftt’’ MMSS--DDOOSS ooppeerraattiinngg
ssyysstteemm..

37. AAppppllee iinnttrroodduucceess tthhee MMaacciinnttoosshh CCoommppuutteerr,, wwiitthh uunniiqquuee eeaassyy--
ttoo--uussee ggrraapphhiiccaall iinntteerrffaaccee..

38. IInnttrroodduuccttiioonn ooff IInntteell 448866 –– tthhee ffiirrsstt 11,,000000,,000000 ttrraannssiissttoorr
mmiiccrroopprroocceessssoorr..

39. MMiiccrroossoofftt rreelleeaasseess WWiinnddoowwss 33..00,, wwiitthh aann eennhhaanncceedd ggrraapphhiiccaall
uusseerr iinntteerrffaaccee aanndd tthhee aabbiilliittyy ttoo rruunn mmuullttiippllee aapppplliiccaattiioonn..

40. RReelleeaassee ooff WWoorrdd WWiiddee WWeebb ssttaannddaarrddss tthhaatt ddeessccrriibbee tthhee
ffrraammeewwoorrkk ooff lliinnkkiinngg ddooccuummeennttss oonn ddiiffffeerreenntt ccoommppuutteerrss..

41. LLiinnuuss TToorrvvaallddss,, aa ggrraadduuaattee ssttuuddeenntt aatt tthhee UUnniivveerrssiittyy ooff
HHeellssiinnkkii,, ddeevveellooppss aa vveerrssiioonn ooff UUNNIIXX ccaalllleedd tthhee LLiinnuuxx
ooppeerraattiinngg ssyysstteemm..

42. AAppppllee iinnttrroodduucceess tthhee NNeewwttoonn MMeessssaaggeePPaadd –– aa ppeerrssoonnaall ddiiggiittaall
aassssiissttaanntt (PPDDAA)) tthhaatt iinnccoorrppoorraatteess aa ppeenn iinntteerrffaaccee aanndd wwiirreelleessss
ccoommmmuunniiccaattiioonnss..

43. w Introduction of computer systems built wiitthh IInntteell’’ss PPeennttiiuumm
mmiiccrroopprroocceessssoorr..

44. IInnttrroodduuccttiioonn ooff tthhee MMoossaaiicc ggrraapphhiiccaall WWeebb bbrroowwsseerr,,
wwhhiicchh lleedd ttoo tthhee oorrggaanniizzaattiioonn ooff NNeettssccaappee
CCoommmmuunniiccaattiioonnss CCoorrppoorraattiioonn

45. Intel bbeeggiinnss sshhiippppiinngg tthhee PPeennttiiuumm PPrroo mmiiccrroopprroocceessssoorr..

46. MMiiccrroossoofftt rreelleeaasseess WWiinnddoowwss 9955,, aa mmaajjoorr uuppggrraaddee ttoo iittss
WWiinnddoowwss ooppeerraattiinngg ssyysstteemm..

47. 5 More than 50000 mmiilllliioonn PPCCss ssoolldd aanndd mmoorree tthhaann
225500 mmiilllliioonn PPCCss iinn uussee wwoorrllddwwiiddee..

48. MMiiccrroossoofftt rreelleeaasseess OOffffiiccee 9977 wwiitthh mmaajjoorr WWeebb eennhhaanncceemmeennttss
iinntteeggrraatteedd iinnttoo iittss aapppplliiccaattiioonn..

49. The nnuummbbeerr ooff IInntteerrnneett aanndd WWoorrlldd WWiiddee WWeebb
uusseerrss eessttiimmaatteedd aatt 5500 mmiilllliioonn..

50. MMiiccrroossoofftt rreelleeaasseess OOffffiiccee 9988 iinntteeggrraatteedd wwiitthh IInntteerrnneett EExxpplloorreerr
44..00 –– aannttiittrruusstt lleeggiissllaattiioonn iinntteennssiiffiieess..

51. MMiiccrroossoofftt rreelleeaasseess OOffffiiccee 22000000 ffeeaattuurriinngg eexxtteennssiivvee WWeebb
iinntteeggrraattiioonn aanndd ddooccuummeenntt ccoollllaabboorraattiioonn –– ssoooonn ffoolllloowweedd bbyy
WWiinnddoowwss 22000000..

52. AA pprriivvaattee IInntteerrnneett –– IInntteerrnneett22 –– eexxppeecctteedd ttoo bbee
ccoommpplleetteedd wwiitthh hhiigghheerr ssppeeeedd,, lliimmiitteedd aacccceessss,,
aanndd ttiigghhtteerr sseeccuurriittyy iiss iinn tthhee wwoorrkkss.. EExxppeecctteedd
ttoo iinncclluuddee aaddvvaanncceedd vviirrttuuaall rreeaalliittyy iinntteerrffaacceess
ccaalllleedd nnaannoommaanniippuullaattoorrss..

55. 2013

56. Presented by
Farooq Ahmed
fk