Sobre el relieve terrestre.

1. TTeemmaa 22.. EEll rreelliieevvee
TTeerrrreessttrree..
CCuurrssoo 22001144//22001155

2. . 1.1 La estructura ddee llaa ttiieerrrraa..
¿CCuuáálleess ssoonn llaass ccaappaass qquuee
ffoorrmmaann llaa ttiieerrrraa??
LLaa ttiieerrrraa eess ccoommoo ssii ffuueerraa uunnaa
““ ggrraann cceebboollllaa”” ddeessddee eell
iinntteerriioorr aall eexxtteerriioorr eessttáá
ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnaa sseerriiee ddee
ccaappaass ddee ddiissttiinnttoo ggrroossoorr yy
ddiiffeerreenntteess mmaatteerriiaalleess ..

3. Distinguimos ddooss ttiippooss ddee ccaappaass::
CCaappaa iinntteerrnnaa ffoorrmmaaddaass ppoorr::
--EEll nnúúcclleeoo,, qquuee eessttaa ffoorrmmaaddoo ssoobbrree ttooddoo ppoorr hhiieerrrroo..
--EEll mmaannttoo,, ffoorrmmaaddoo ppoorr uunnaa ccaappaa iinnffeerriioorr ddee mmaatteerriiaalleess
ffuunnddiiddooss llllaammaaddooss MMaaggmmaa..
-- LLaa ccoorrtteezzaa.. FFoorrmmaaddaa ppoorr rrooccaass mmuuyy dduurraass yy eell ssuueelloo..
MANTO
NÚCLEO
CORTEZA

5. CCaappaass EExxtteerrnnaass ddee llaa
ttiieerrrraa..
ddiissttiinngguuiimmooss 44 ccaappaass
eexxtteerrnnaass pprriinncciippaalleess..
--11º llaa lliittoossffeerraa :: eess llaa
ccaappaa ssóólliiddaa mmaass eexxtteerrnnaa ,,
ssuuss ffoorrmmaass ffoorrmmaann eell
rreelliieevvee tteerrrreessttrree..

6. ..22º LLaa HHiiddrroossffeerraa::
eess llaa ccaappaa qquuee ccoommpprreennddee
ttooddaass llaass aagguuaass ddeell ppllaanneettaa ,,
rrííooss,, ooccééaannooss yy llaaggooss..

7. DD 33
33º LLaa aattmmóóssffeerraa:: eess llaa ccaappaa ggaasseeoossaa qquuee eennvvuueellvvee llaa
ttiieerrrraa.. FFoorrmmaaddaa ppoorr ggaasseess ccoommoo eell ooxxííggeennoo yy eell hhiiddrrggeennoo..

8. DD..44
44ºLLaa BBiioossffeerraa eess llaa ccaappaa qquuee ccoommpprreennddee llaa ssuuppeerrffiicciiee
tteerrrreessttrree ,,eenn eellllaa ssee ddeessaarrrroollllaa llaa aaccttiivviiddaadd ddee llooss sseerreess
vviivvooss..

9. DD..55
LLaa lliittoossffeerraa yy ssuuss ppllaaccaass..
LLaa lliittoossffeerraa eessttaa ddiivviiddaa eenn ggrraannddeess ffrraaggmmeennttooss llllaammaaddooss
ppllaaccaass tteeccttóónniiccaass ,, qquuee ssee ddeessppllaazzaann ssoobbrree eell mmaannttoo.. EEssttoo
ddaa lluuggaarr aa llaa tteeoorrííaa ddee llaa tteeccttóónniiccaa ddee ppllaaccaass..

11. Los desplazamientos ddee llaass ppllaaccaass
ssuueelleenn iirr aaccoommppaaññaaddooss ddee eerruuppcciioonneess
vvoollccáánniiccaass yy tteerrrreemmoottooss qquuee ddaann lluuggaarr aa
llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaass mmoonnttaaññaass..

12. DD.. 66
LLaa ccoorrtteezzaa ssee ccrreeaa ddoonnddee llaass ppllaaccaass ssee sseeppaarraann yyaa qquuee eessttaa sseeppaarraacciióónn
ppeerrmmiittee qquuee eell mmaaggmmaa ssaallggaa aa llaa ssuuppeerrffiicciiee,, ccuuaannddoo eessttee ssee eennffrrííaa ffoorrmmaa eell
rreelliieevvee.. EEll rreelliieevvee ssee ddeessttrruuyyee ddoonnddee llaass ppllaaccaass cchhooccaann.. CCuuaannddoo uunnaa
ppllaaccaa pprreessiioonnaa aa oottrraa ssee ffoorrmmaa uunnaa ccoorrddiilllleerraa..
LLaass ppllaaccaass tteeccttóónniiccaass..((VViiddeeoo))

13. DD.. 77
LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee llooss CCoonnttiinneenntteess..
LLooss ccoonnttiinneenntteess ssoonn ggrraannddeess eexxtteennssiioonneess ddee ttiieerrrraa
rrooddeeaaddaass ppoorr llooss ooccééaannooss yy llooss mmaarreess.. DDee mmaayyoorr aa mmeennoorr
eexxtteennssiióónn:: AAssiiaa,, AAmméérriiccaa,, ÁÁffrriiccaa,, AAnnttáárrttiiddaa,, EEuurrooppaa yy
OOcceeaannííaa..

14.  ¿CCóómmoo ssee ffoorrmmaarroonn llooss
ccoonnttiinneenntteess??
 HHaaccee 222255 mmiilllloonneess ddee aaññooss
ttooddaass llaass ttiieerrrraass eemmeerrggiiddaass
eessttaabbaann uunniiddaass ffoorrmmaannddoo uunn
ssuuppeerr ccoonnttiinneennttee llllaammaaddoo
PPaannggeeaa ,, rrooddeeaaddoo ppoorr uunn
ggrraann ooccééaannoo llllaammaaddoo
PPaannttaallaassaa.. CCoonn eell ppaassoo ddeell
ttiieemmppoo ssee ffuueerroonn sseeppaarraannddoo
hhaassttaa ssiittuuaarrssee eenn eell lluuggaarr qquuee
ooccuuppaann eenn llaa aaccttuuaalliiddaadd.. EEssttoo
ssee ccoonnooccee ccoommoo llaa ddeerriivvaa
ccoonnttiinneennttaall pprrooppuueessttaa ppoorr
pprriimmeerraa vveezz ppoorr AAllffrreedd
WWeeggeenneerr eenn 11991122

15. LLaa ffoorrmmaacciióónn ddeell PPaannggeeaa ((VVííddeeoo))

18. D.9

19. ¿QQuuéé eess eell RReelliieevvee??
eess eell ccoonnjjuunnttoo ddee ffoorrmmaass ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree.... (( MMoonnttaaññaass,,
MMeesseettaass,, LLllaannuurraa,, LLaaggooss....)) 11º DDiissttiinngguuiimmooss,, ddooss ttiippooss ddee rreelliieevvee::
11º EEll rreelliieevvee CCoonnttiinneennttaall ,, oo eemmeerrggiiddoo..
22º eell rreelliieevvee OOcceeáánniiccoo,, eell qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn eell ffoonnddoo ddee llooss ooccééaannooss..

20.  El relieve tteerrrreessttrree hhaa iiddoo
yy ccoonnttiinnúúaa ccaammbbiiaannddoo
ffuunnddaammeennttaallmmeennttee ppoorr
ddooss rraazzoonneess::
11º PPoorr llaa aacccciióónn ddee
aaggeenntteess iinntteerrnnooss ccoommoo
llooss pplleeggaammiieennttooss,, llooss
tteerrrreemmoottooss yy llooss vvoollccaanneess..
22º PPoorr llooss aaggeenntteess
eexxtteerrnnooss,, ccoommoo eell aagguuaa,,
eell vviieennttoo,, llaa tteemmppeerraattuurraa....

21. La orogénesis eess eell pprroocceessoo ddee
ffoorrmmaacciióónn ddee llaass mmoonnttaaññaass ,,
ttiieennee lluuggaarr ddoonnddee cchhooccaann llaass
ddooss ppllaaccaass eenn llaa lliittoossffeerraa,,
ccoossiissttee eenn llaa ddeeffoorrmmaacciióónn yy
eelleevvaacciióónn ddee llooss sseeddiimmeennttooss aa
ggrraannddeess aallttuurraass..

22. D.14
Orogénesis.

23.  1ºAAggeenntteess iinntteerrnnooss::
 LLooss TTeerrrreemmoottooss eessttaann
pprroovvooccaaddooss ppoorr eell cchhooqquuee
ddee ppllaaccaass qquuee ggeenneerraann uunnaa
vviibbrraacciióónn oo tteemmbblloorr eenn ttooddaass
ddiirreecccciioonneess eenn ffoorrmmaa ddee
oonnddaass ssííssmmiiccaass..
DDoonnddee ssee oorriiggiinnaa eell
tteerrrreemmoottoo ssee llllaammaa
eeppiicceennttrroo.. CCuuaannddoo eell
eeppiicceennttrroo ssee eennccuueennttrraa ee eell
ffoonnddoo ddeell mmaarr ssee ppuueeddeenn
pprroodduucciirr ggrraannddeess oollaass,, qquuee
eenn aallgguunnaass ooccaassiioonneess
aallccaannzzaann ggrraann aallttuurraa yy ssee
llllaammaann ttssuunnaammiiss oo
mmaarreemmoottooss..
Como se produce un terremoto.

24. D. 16

25. D.17.Formación de un Tsunami o maremoto.

26. DD.. 1188
LLooss vvoollccaanneess
SSoonn aabbeerrttuurraass eenn llaa
ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree aa
ttrraavvééss ddee llaass ccuuaalleess
ssee eexxppuullssaa mmaatteerriiaa
iinnccaannddeesscceennttee,, ggaasseess
yy cceenniizzaass pprroocceeddeenntteess
ddeell mmaaggmmaa ddeell iinntteerriioorr
ddee llaa TTiieerrrraa..
EEll mmaaggmmaa ssuubbee aa
ttrraavvééss ddee llaa cchhiimmeenneeaa
hhaassttaa eell ccrráátteerr yy ddee
aahhíí aall eexxtteerriioorr.. LLaa
eerruuppcciióónn vvoollccáánniiccaa ssee
pprroodduuccee ccuuaannddoo ssaalleenn
aall eexxtteerriioorr ggaasseess,,
ppiieeddrraass yy llaavvaa
iinnccaannddeesscceennttee..

27. D.19.
Erupción volcánica en
Islandia. Mayo 2011.

28. AAccttiivviiddaaddeess ddee RReeppaassoo::
11.. EExxpplliiccaa ccuuaalleess ssoonn llaass ccaappaass iinntteerrnnaass ddee llaa ttiieerrrraa
22.. ¿CCuuáálleess ssoonn llaass ccaappaass eexxtteerrnnaass ddee llaa ttiieerrrraa??
33.. ¿QQuuéé ssoonn llaass ppllaaccaass tteeccttóónniiccaass??
4.. EExxpplliiccaa ccóómmoo ssuurrggiieerroonn llooss ccoonnttiinneenntteess.. OOrrddéénnaallooss ddee mmaayyoorr aa
mmeennoorr eexxtteennssiióónn..
55.. ¿QQuuéé eess eell rreelliieevvee?? ¿CCuuáánnttooss ttiippooss ddee rreelliieevvee ccoonnoocceess??

29. DD.. 2200
 AAggeenntteess eexxtteerrnnooss
qquuee mmooddiiffiiccaann eell
rreelliieevvee..
 11º EEll aagguuaa.. EEss eell
pprriinncciippaall aaggeennttee
mmooddeellaaddoorr ddeell
rreelliieevvee,, ddeessggaassttaa ssuu
ssuuppeerrffiicciiee ddee mmaanneerraa
ddiiffeerreennttee sseeggúúnn llaa
ffoorrmmaa eenn qquuee eennttrraa
eenn ccoonnttaaccttoo ccoonn eellllaa..
PPuueeddee sseerr eenn ffoorrmmaa
ddee lllluuvviiaa,, rrííooss,, hhiieelloo uu
ooccééaannooss..

30.  DD..2211
 EEll vviieennttoo.. AA ttrraavvééss ddee
llaass ppaarrttííccuullaass qquuee
ttrraannssppoorrttaa eenn
ssuussppeennssiióónn aarrrraannccaaddaass
ddee llaass rrooccaass,, ddeessggaassttaa
eell tteerrrreennoo.. EEll vviieennttoo
ccoonnssttaannttee ffoorrmmaa
eessttrruuccttuurraass ccoommoo llaass
dduunnaass yy oottrraass
ffoorrmmaacciioonneess ddeell rreelliieevvee..

31.  DD.. 2222
 VVeeggeettaacciióónn.. EEjjeerrccee uunn ppaappeell
ffuunnddaammeennttaall eenn llaa ffoorrmmaacciióónn
ddeell rreelliieevvee ddeebbiiddoo aall aappoorrttee ddee
mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa.. PPoorr uunnaa ppaarrttee
pprrootteeggee ddee llaa eerroossiióónn,, ppoorr oottrraa,,
llaass rraaíícceess ddee llaass ppllaannttaass yy
áárrbboolleess ppuueeddeenn ppaarrttiirr rrooccaass oo
eevviittaarr ddeesspprreennddiimmiieennttooss eenn llaass
llaaddeerraass ddee llaass mmoonnttaaññaass..
 LLooss aanniimmaalleess ttaammbbiiéénn
mmooddiiffiiccaann eell rreelliieevvee.. BBuueennoo,,
eessttee oossoo nnoo mmooddiiffiiccaa mmuucchhoo..

32.  DD 2233
 EEll sseerr hhuummaannoo.. SSuu
aacccciióónn ssoobbrree eell
rreelliieevvee ssee hhaa
iinntteennssiiffiiccaaddoo ccaaddaa vveezz
mmááss ddeebbiiddoo aall
pprrooggrreessoo ttééccnniiccoo,,
pprroovvooccaannddoo uunn
ccaammbbiioo rraaddiiccaall eenn eell
mmeeddiioo nnaattuurraall:: ttaallaa ddee
bboossqquueess,, iinncceennddiiooss,,
cciiuuddaaddeess,, aauuttooppiissttaass,,
ccaanntteerraass yy mmiinnaass,, eettcc..

33.  DD..2244
RReelliieevvee ccoonnttiinneennttaall
 LLaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree
nnoo hhaa pprreesseennttaaddoo
ssiieemmpprree llaa ffoorrmmaa qquuee
aahhoorraa ttiieennee.. AAllgguunnaass
llllaannuurraass aaccttuuaalleess
eessttuuvviieerroonn hhaaccee
mmuucchhooss aaññooss ddeebbaajjoo
ddeell mmaarr..
EEll rreelliieevvee ccoonnttiinneennttaall::
SSoonn llooss aacccciiddeenntteess qquuee
ssee eennccuueennttrraann eenn llaa
ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree,,
ffuueerraa ddee llooss ooccééaannooss..
pprreesseennttaa ddiiffeerreenntteess
ffoorrmmaass::

34. DD..2255
LLaass llllaannuurraass.. SSoonn áárreeaass ppllaannaass ssiittuuaaddaass aa mmeennooss ddee 220000mm
ssoobbrree eell nniivveell ddeell mmaarr..

35. DD.. 2266
LLaass MMeesseettaass ssoonn llllaannuurraass eelleevvaaddaass aa mmááss ddee 220000 mm ..
AAllgguunnaass ssee eennccuueennttrraann aa ggrraann aallttuurraa yy ssee llllaammaann aallttiippllaannooss
ccoommoo
llaa mmeesseettaa ddeell TTííbbeett aa 22000000..mm
Meseta de Masada. Israel

36. DD.. 2266
LLaass mmoonnttaaññaass ssoonn eelleevvaacciioonneess ddeell tteerrrreennoo ccoonn ffuueerrttee
ppeennddiieennttee yy ccoonn uunnaa aallttiittuudd ssuuppeerriioorr aa 660000mm..

37. DD.. 1100
LLaass iissllaass:: ssoonn ttrroozzooss ddee ttiieerrrraa ddee mmeennoorr ttaammaaññoo qquuee llooss
ccoonnttiinneenntteess rrooddeeaaddooss ddee aagguuaa ppoorr ttooddaass ppaarrtteess..

38. DD.. 2288
LLaass ddeepprreessiioonneess ssoonn áárreeaass hhuunnddiiddaass ddee llaa ccoorrtteezzaa tteerrrreessttrree
qquuee eessttáánn mmááss bbaajjaass qquuee eell nniivveell ddeell mmaarr.. EEll mmaarr mmuueerrttoo eenn
AAssiiaa eess llaa mmaayyoorr ddeepprreessiióónn ddee llaa ttiieerrrraa ccoonn --22900 mm ppoorr
ddeebbaajjoo ddeell nniivveell ddeell mmaarr..

39. D.29 El Mar muerto.(Israel)

40.  DD.. 3300
 EEll rreelliieevvee ccoosstteerroo,,
eess eell rreelliieevvee tteerrrreessttrree
qquuee ssee rreeffiieerree aa llooss
aacccciiddeenntteess
ggeeooggrrááffiiccooss qquuee ssee
eennccuueennttrraann eenn llaass
ccoossttaass,, qquuee eess eell lluuggaarr
ddoonnddee eessttáá eenn
ccoonnttaaccttoo llaa ttiieerrrraa
eemmeerrggiiddaa yy eell mmaarr,,
ppuueeddeenn sseerr aabbrruuppttooss
((aaccaannttiillaaddooss)) oo llllaannooss
((ppllaayyaass)),, ttiieenneenn
eennttrraanntteess ddeell mmaarr
((ggoollffooss yy bbaahhííaass)) yy
ttiieenneenn ssaalliieenntteess
tteerrrreessttrreess

41.  DD.. 3311
 PPllaayyaa,, eess uunn
ddeeppóóssiittoo ddee
sseeddiimmeennttooss nnoo
ccoonnssoolliiddaaddooss qquuee
vvaarrííaann eennttrree aarreennaa yy
ggrraavvaa,, eexxcclluuyyeennddoo eell
ffaannggoo yyaa qquuee nnoo eess
uunn ppllaannoo

42. DD.. 3322
LLooss ccaabbooss .. SSoonn ppaarrtteess ddee llaa CCoossttaa qquuee ssee aaddeennttrraann eenn eell
mmaarr.. ((CCaabboo SSaann VViicceennttee))

43. DD.. 3333
LLooss ggoollffooss ,, ssoonn eennttrraaddaass ddeell mmaarr eenn llaa ccoossttaa
eennttrree ddooss ccaabbooss..

44. DD.. 3344.. UUnnaa rrííaa eess uunn aacccciiddeennttee qquuee ddeessiiggnnaa uunnaa ddee llaass
ffoorrmmaass qquuee ppuueeddee aaddooppttaarr llaa ddeesseemmbbooccaadduurraa ddee uunn rrííoo,,
ccuuaannddoo uunn vvaallllee ccoosstteerroo qquueeddaa ssuummeerrggiiddoo bbaajjoo eell mmaarr ppoorr

45. DD.. 3355
LLaass ppeenníínnssuullaass:: ffrraaggmmeennttooss ddee ttiieerrrraa rrooddeeaaddaass ddee aagguuaa ppoorr
ttooddaass ppaarrtteess mmeennooss ppoorr uunnaa llllaammaaddaa IIssttmmoo..

46.  DD..3366
 EEll rreelliieevvee oocceeáánniiccoo,,
ssoonn llaass ddiissttiinnttaass ffoorrmmaass
ddeell rreelliieevvee qquuee ssee
eennccuueennttrraann bbaajjoo eell
ooccééaannoo..

47.  DD.. 3377
 LLaa ppllaattaaffoorrmmaa ccoonnttiinneennttaall
EEss eell borde sumergido de
los continentes,, ssee
eexxttiieennddee ddeessddee llaa ccoossttaa
hhaassttaa llaa pprriimmeerraa ggrraann
ddiissccoonnttiinnuuiiddaadd eenn ddeessnniivveell,,
lloo qquuee uussuuaallmmeennttee ooccuurrrree
aa uunnaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee 112200--
220000 mm.. EEssttáá cerca de la
línea de costa ..

48.  DD.. 3388
 TTaalluudd ccoonnttiinneennttaall
SSee eexxttiieennddee ddeessddee llaa
ppllaattaaffoorrmmaa
ccoonnttiinneennttaall hhaassttaa llaass
pprrooffuunnddiiddaaddeess ddeell
ooccééaannoo..

49.  DD..3399
LLllaannuurraa aabbiissaall
 EEss llaa parte más
profunda del lecho
marino,, ppoorr ddeebbaajjoo
ddee llooss 22..000000 mmeettrrooss..

50.  DD.. 4400
 FFoossaass oocceeáánniiccaass
 CCoonnssttiittuuyyeenn las
partes más
profundas del
océano.. LLaa mmááss
hhoonnddaa,, llaa ffoossaa ddee llaass
Marianas,, eenn eell
ooccééaannoo PPaaccííffiiccoo,, ttiieennee
uunnaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee
1100..666688 mmeettrrooss..

51. D. 41

52. D. 42 Mapa del rreelliieevvee OOcceeáánniiccoo
Manu Kea.
10.203 m

53. LLaa mmoonnttaaññaa MMaauunnaa KKeeaa eess uunnoo
ddee llooss cciinnccoo vvoollccaanneess qquuee
ccoonnffoorrmmaann llaa iissllaa HHaawwááii..
DDeessddee ssuu bbaassee eenn eell ffoonnddoo
mmaarriinnoo lllleeggaa aa mmeeddiirr uunnooss
1100..220033,, yyaa qquuee ssee ccaallccuullaa qquuee
bbaajjoo eell mmaarr yy hhaassttaa llaa bbaassee
ttiieenneess uunnooss 66..000000 mmeettrrooss mmaass
ddee pprrooffuunnddiiddaadd,, lloo ccuuaall lloo
ccoonnvviieerrttee eenn llaa mmoonnttaaññaa mmaass
aallttaa ddee llaa TTiieerrrraa ddeessddee llaa bbaassee
ssuubbmmaarriinnaa vvoollccáánn iinnaaccttiivvoo qquuee
mmiiddee 44..220055 mmeettrrooss ssoobbrree eell nniivveell
ddeell mmaarr ddee HHaawwááii..
4.205.m
10.203 m
Mauna kea. Hawai.
(Océano Pacifico)

54.  DD.. 4433
 LLaa ffaauunnaa aabbiissaall
hhaacceenn rreeffeerreenncciiaa aa
ttooddooss aaqquueellllooss
aanniimmaalleess qquuee hhaabbiittaann
eenn llaass pprrooffuunnddiiddaaddeess
aabbiissaalleess ddee llooss mmaarreess
yy ooccééaannooss..

55. AAccttiivviiddaaddeess ddee RReeppaassoo::
11.. EExxpplliiccaa llaa ddiiffeerreenncciiaa eennttrree uunnaa mmeesseettaa yy uunnaa llllaannuurraa..
22.. EExxpplliiccaa llaass pprriinncciippaalleess ffoorrmmaass ddeell rreelliieevvee oocceeáánniiccoo..
33.. ¿CCóómmoo ssee pprroodduucceenn llooss tteerrrreemmoottooss?? ¿CCóómmoo ssee mmiiddeenn??
44.. ¿QQuuéé eess uunn vvoollccáánn??
55.. DDeeffiinnee llooss ssiigguuiieenntteess ttéérrmmiinnooss ggeeooggrrááffiiccooss:: MMoonnttaaññaa// CCaabboo// PPeenníínnssuullaa//IIssllaa
66.. ¿CCuuáálleess ssoonn llooss aaggeenntteess eexxtteerrnnooss qquuee mmooddiiffiiccaann eell rreelliieevvee?? ¿CCóómmoo lloo hhaacceenn??