Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Cc1 cancer derma

255 views

Published on

Cc1 cancer derma

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Cc1 cancer derma

  1. 1. CCaanncceerr CChheemmootthheerraappyy PPrrooff.. GGhhaaddaa HHaasshheemm FFaaccuullttyy ooff MMeeddiicciinnee –– CCaaiirroo UUnniivveerrssiittyy
  2. 2. 50.2 Rang EEttiioollooppaatthhoollooggyy
  3. 3. AAppooppttoossiiss  PPrrooggrraammmmeedd cceellll ddeeaatthh  CCaassccaaddee ooff pprrootteeaasseess iinniittiiaattee pprroocceessss
  4. 4. Major approaches ttoo tthheerraappyy ooff ccaanncceerrss
  5. 5. CCeellll CCyyccllee == GGrroowwtthh,, DDiivviissiioonn
  6. 6. Cell Cycle Specific (CCS) && CCeellll CCyyccllee NNoonn-- SSppeecciiffiicc AAggeennttss ((CCCCNNSS))
  7. 7. General problems wwiitthh aannttiiccaanncceerr ddrruuggss  MMoosstt ooff tthheemm aarree aannttiipprroolliiffeerraattiivvee,, ii..ee.. tthheeyy ddaammaaggee DDNNAA aanndd ssoo iinniittiiaattee aappooppttoossiiss..  TThheeyy aallssoo aaffffeecctt rraappiiddllyy ddiivviiddiinngg nnoorrmmaall cceellllss..  TThhiiss lleeaaddss ttoo ttooxxiicciittyy wwhhiicchh aarree uussuuaallllyy sseevveerree..  TToo ggrreeaatteerr oorr lleesssseerr eexxtteenntt tthhee ffoolllloowwiinngg ttooxxiicciittiieess aarree eexxhhiibbiittss bbyy aallll aannttiiccaanncceerr ddrruuggss..
  8. 8. Chemotherapeutic agents are much more toxic to tissues that have a high growth fraction than to tissues that have a low growth fraction.  PPrroolliiffeerraattiinngg cceellllss aarree eessppeecciiaallllyy sseennssiittiivvee ttoo cchheemmootthheerraappyy bbeeccaauussee ccyyttoottooxxiicc ddrruuggss uussuuaallllyy aacctt bbyy ddiissrruuppttiinngg DDNNAA ssyynntthheessiiss oorr mmiittoossiiss,, cceelllluullaarr aaccttiivviittiieess tthhaatt oonnllyy pprroolliiffeerraattiinngg cceellllss ccaarrrryy oouutt..  UUnnffoorrttuunnaatteellyy,, ttooxxiicciittyy ttoo tthhee aannttiiccaanncceerr aaggeennttss iiss ttoo aannyy rraappiiddllyy ddiivviiddiinngg cceellllss.. ((ee..gg.. bboonnee mmaarrrrooww,, hhaaiirr ffoolllliicclleess,, ssppeerrmm ffoorrmmiinngg cceellllss))..
  9. 9. MMaajjoorr AAddvveerrssee EEffffeeccttss ooff cchheemmootthheerraappeeuuttiicc ddrruuggss
  10. 10. MMaajjoorr AAddvveerrssee EEffffeeccttss ooff cchheemmootthheerraappeeuuttiicc ddrruuggss  BBoonnee MMaarrrrooww SSuupppprreessssiioonn NNeeuuttrrooppeenniiaa:: IInnffeeccttiioonn sseeccoonnddaarryy ttoo nneeuuttrrooppeenniiaa iiss oonnee ooff tthhee mmoosstt sseerriioouuss ccoommpplliiccaattiioonnss ooff cchheemmootthheerraappyy.. •• PPaattiieennttss uunnddeerrggooiinngg cchheemmootthheerraappyy mmaayy bbee iimmmmuunnooccoommpprroommiisseedd.. •• SSppeecciiaall ccaarree sshhoouulldd bbee ttaakkeenn ttoo aavvooiidd eexxppoossuurree ttoo ccoonnttaaggiioonnss.. •• NNeeuuttrroopphhiill ccoouunnttss nneeeedd ttoo bbee mmoonniittoorreedd.. •• WWiitthhoouutt nneeuuttrroopphhiillss,, tthhee uussuuaall ssiiggnnss ooff iinnffeeccttiioonn aarree mmaasskkeedd.. FFeevveerr mmaayy bbee tthhee oonnllyy iinnddiiccaattiioonn ooff aann iinnffeeccttiioonn..
  11. 11. MMaajjoorr AAddvveerrssee EEffffeeccttss ooff cchheemmootthheerraappeeuuttiicc ddrruuggss  BBoonnee MMaarrrrooww SSuupppprreessssiioonn TThhrroommbbooccyyttooppeenniiaa:: •• BBlleeeeddiinngg ffrroomm tthhee nnoossee aanndd gguummss iiss ccoommmmoonn.. •• PPaattiieennttss sshhoouulldd aavvooiidd aannttiiccooaagguullaannttss aanndd aassppiirriinn.. •• CCaarree oonn ppeerrffoorrmmiinngg pprroocceedduurree tthhaatt ccaauussee bblleeeeddiinngg oorr bbrruuiissiinngg.. AAnneemmiiaa:: •• PPrriimmaarryy ccaauussee ooff ffaattiigguuee.. •• NNoott aass ccoommmmoonn aass nneeuuttrrooppeenniiaa oorr tthhrroommbbooccyyttooppeenniiaa ((eerryytthhrrooccyytteess hhaavvee aa mmuucchh lloonnggeerr lliiffee ssppaann)).. •• TTrreeaattmmeenntt:: EEppooeettiinn ((eerryytthhrrooppooiieettiinn,, ssttiimmuullaatteess rreedd bblloooodd cceellll pprroodduuccttiioonn))..
  12. 12. MMaajjoorr AAddvveerrssee EEffffeeccttss ooff cchheemmootthheerraappeeuuttiicc ddrruuggss  Injury ttoo tthhee GGII//ddiiggeessttiivvee ttrraacctt SSttoommaattiittiiss:: ppaaiinnffuull ssoorreess,, iinnccrreeaasseedd iinncciiddeennccee ooff iinnffeeccttiioonn DDiiaarrrrhheeaa:: lloossss ooff eeppiitthheelliiaall lliinniinngg iinn tthhee GGII ttrraacctt lleeaaddss ttoo iimmppaaiirreedd aabbssoorrppttiioonn ooff fflluuiiddss aanndd nnuuttrriieennttss NNaauusseeaa aanndd VVoommiittiinngg:: SSuupppprreesssseedd bbyy pprreemmeeddiiccaattiioonn wwiitthh aannttiieemmeettiicc ddrruuggss.. •• TTrreeaattmmeenntt wwiitthh sseerroottoonniinn rreecceeppttoorr aannttaaggoonniissttss ((bblloocckk 55-- HHTT33 rreecceeppttoorrss)) ee..gg.. OOnnddaannsseettrroonn ((ZZooffrraann))
  13. 13. MMaajjoorr AAddvveerrssee EEffffeeccttss ooff cchheemmootthheerraappeeuuttiicc ddrruuggss  MMiisscceellllaanneeoouuss AAddvveerrssee EEffffeeccttss AAllooppeecciiaa:: rreevveerrssiibbllee hhaaiirr lloossss RReepprroodduuccttiivvee ttooxxiicciittyy:: mmaallee sstteerriilliittyy,, bbiirrtthh ddeeffeeccttss HHyyppeerruurriicceemmiiaa:: dduuee ttoo DDNNAA bbrreeaakkddoowwnn–– nneepphhrroottooxxiicciittyy EExxttrraavvaassaattiioonn:: llooccaall iinnjjuurryy ttoo ttiissssuueess dduurriinngg IIVV aaddmmiinniissttrraattiioonn ((IIVV bbuurrnn)).. CCaarrcciinnooggeenneessiiss:: AAnnttiiccaanncceerr aaggeennttss ccaann bbee mmuuttaaggeenniicc
  14. 14. Distinctive Toxicities ooff SSoommee AAnnttiiccaanncceerr DDrruuggss TTooxxiicciittyy DDrruugg((ss)) RReennaall ** mmeetthhoottrreexxaattee HHeeppaattiicc ccyycclloopphhoosspphhaammiiddee PPuullmmoonnaarryy BBlleeoommyycciinn CCaarrddiiaacc DDooxxoorruubbiicciinn IImmmmuunnoossuupppprreessssiivvee CCyycclloopphhoosspphhaammiiddee,, mmeetthhoottrreexxaattee OOtthheerr CCyycclloopphhoosspphhaammiiddee ((hheemmoorrrrhhaaggiicc ccyyssttiittiiss)) **LLeessss BBoonnee mmaarrrrooww ssuupppprreessssiioonn –– ““mmaarrrrooww ssppaarriinngg””
  15. 15. Prevention oorr MMaannaaggeemmeenntt ooff DDrruugg IInndduucceedd ttooxxiicciittiieess  TThhee ttooxxiicciittiieess ooff ssoommee aannttiiccaanncceerr ddrruuggss ccaann bbee wweellll aannttiicciippaatteedd aanndd hheennccee bbee pprreevveenntteedd bbyy ggiivviinngg pprrooppeerr mmeeddiiccaattiioonnss  EE..gg.. mmeessnnaa iiss ggiivveenn ttoo pprreevveenntt hheemmoorrrrhhaaggiicc ccyyssttiittiiss bbyy ccyycclloopphhoosspphhaammiiddee
  16. 16. 1188 CCllaassssiiffiiccaattiioonn Cell Cycle–Specific (CCS) Agents Cell Cycle–Nonspecific (CCNS) Agents Antimetabolites (S phase) Alkylating agents Capecitabine Altretamine Cladribine Bendamustine Clofarabine Busulfan Cytarabine (ara-C) Carmustine Fludarabine Chlorambucil 5-Fluorouracil (5-FU) Cyclophosphamide Gemcitabine Dacarbazine 6-Mercaptopurine (6-MP) Lomustine Methotrexate (MTX) Mechlorethamine 6-Thioguanine (6-TG) Melphalan Epipodophyllotoxin (topoisomerase II Temozolomide inhibitor) (G1–S phase) Thiotepa Etoposide Anthracyclines Taxanes (M phase) Daunorubicin Albumin-bound paclitaxel Doxorubicin Docetaxel Epirubicin Paclitaxel Idarubicin Vinca alkaloids (M phase) Mitoxantrone Vinblastine Antitumor antibiotics Vincristine Dactinomycin Vinorelbine Mitomycin Antimicrotubule inhibitor (M phase) Camptothecins (topoisomerase I inhibitors) Ixabepilone Irinotecan Antitumor antibiotics (G2–M phase) Topotecan Platinum analogs Bleomycin Carboplatin Cisplatin
  17. 17. AAllkkyyllaattiinngg AAggeennttss-- hheemmaattoollooggiicc aanndd ssoolliidd ttuummoorrss 1199  NNiittrroossoouurreeaass ee..gg.. CCaarrmmuussttiinnee ((BBCCNNUU)) -- bbrraaiinn ttuummoorrss - HHiigghhllyy lliippiidd ssoolluubbllee ddrruuggss..  MMeecchhlloorreetthhaammiinnee ((MMuussttaarrggeenn)) –– PPrrooddrruugg.. HHooddggkkiinn’’ss ddiisseeaassee.. - HHiigghhllyy iirrrriittaanntt,, ccaarree sshhoouulldd bbee ttaakkeenn ttoo aavvooiidd eexxttrraavvaassaattiioonn dduurriinngg IIVV aaddmmiinniissttrraattiioonn..  BBootthh DDrruuggss –– uusseedd ttooppiiccaallllyy ttoo ttrreeaatt CCTTCCLL.. - mmoonniittoorr CCBBCC aanndd lliivveerr ffuunnccttiioonnss,, ssyysstteemmiicc aabbssoorrppttiioonn ccaann ccaauussee bboonnee mmaarrrrooww ssuupppprreessssiioonn aanndd hheeppaattiittiiss.. - OOtthheerr ssiiddee eeffffeeccttss :: aalllleerrggiicc ccoonnttaacctt ddeerrmmaattiittiiss,, iirrrriittaanntt ddeerrmmaattiittiiss,, sseeccoonnddaarryy ccuuttaanneeoouuss mmaalliiggnnaanncciieess,, aanndd ppiiggmmeennttaarryy cchhaannggeess.. - CCaarrmmuussttiinnee ccaann ccaauussee eerryytthheemmaa aanndd ppoossttttrreeaattmmeenntt tteellaannggiieeccttaassiiaass
  18. 18. 2200 CCyycclloopphhoosspphhaammiiddee ((EEnnddooxxaann))  IItt iiss aa pprrooddrruugg aanndd iiss aaccttiivvaatteedd bbyy tthhee PP--445500 ttoo pphhoosspphhoorraammiiddee mmuussttaarrdd  TThhee aaccttiivvee ddrruugg aallkkyyllaatteess DDNNAA,, lleeaaddiinngg ttoo aabbnnoorrmmaall bbaassee ppaaiirriinngg aanndd DDNNAA ssttrraanndd bbrreeaakkaaggee
  19. 19. 2211 UUsseess  CCyyttoottooxxiicc aanndd iimmmmuunnoossuupppprreessssiivvee aaggeenntt..  OOrraall aanndd IIVV iinn aaddvvaanncceedd CCTTLLCC..  OOtthheerr uusseess:: ppeemmpphhiigguuss vvuullggaarriiss,, bbuulllloouuss ppeemmpphhiiggooiidd,, cciiccaattrriicciiaall ppeemmpphhiiggooiidd,, ppaarraanneeooppllaassttiicc ppeemmpphhiigguuss,, ppyyooddeerrmmaa ggaannggrreennoossuumm,, ttooxxiicc eeppiiddeerrmmaall nneeccrroollyyssiiss,, BBeehhcceett''ss ddiisseeaassee,,  TThhee oorraall ddoossee iiss 22 ttoo 33 mmgg//kkgg ppeerr ddaayy iinn ddiivviiddeedd ddoosseess,, tthheerree iiss aa 44-- ttoo 66--wweeeekk ddeellaayy iinn oonnsseett ooff aaccttiioonn..  IIVV ppuullssee aaddmmiinniissttrraattiioonn mmaayy pprroodduuccee lloowweerr ccuummuullaattiivvee ddoossee aanndd aa ddeeccrreeaasseedd rriisskk ooff bbllaaddddeerr ccaanncceerr
  20. 20. 2222
  21. 21. 2233 AADDRR  AAccrroolleeiinn iiss tthhee mmeettaabboolliittee  RReessppoonnssiibbllee ffoorr ccaauussiinngg hheemmoorrrrhhaaggiicc ccyyssttiittiiss – SSuupprraappuubbiicc ppaaiinn – HHeemmaattuurriiaa – CCyyccttoossccooppiicc ffiinnddiinnggss  TThhiiss iiss pprreevveenntteedd//ttrreeaatteedd bbyy MMEESSNNAA ((mmeerrccaappttooeetthhaanneessuullffoonnaattee))  RRaarreellyy ccyycclloopphhoosspphhaammiiddee ccaann ccaauussee SSIIAADDHH aanndd ppuullmmoonnaarryy ttooxxiicciittyy
  22. 22. Legend Drug Class Sub-class Prototype Drug 2244 AAnnttiimmeettaabboolliitteess FFoolliicc AAcciidd AAnnaallooggss PPuurriinnee AAnnaallooggss PPyyrriimmiiddiinnee AAnnaallooggss MMeetthhoottrreexxaattee AAzzaatthhiioopprriinnee FFlluuoorroouurraacciill
  23. 23. 2266 MMeetthhoottrreexxaattee ((MMTTXX))  MMTTXX iiss aa ffoolliicc aacciidd aannaalloogg tthhaatt bbiinnddss ttoo DDHHFFRR,, iinntteerrffeerreess wwiitthh tthhee ssyynntthheessiiss ooff TTHHFF  AAnnttiinneeooppllaassttiicc,, iimmmmuunnoossuupppprreessssaanntt aanndd aannttiiiinnffllaammmmaattoorryy  UUsseedd iinn RRAA,, ppssoorriiaassiiss  WWeellll aabbssoorrbbeedd oorraallllyy;; ccaann aallssoo bbee ggiivveenn IIMM,, IIVV  IItt iiss bboouunndd ttoo ppllaassmmaa pprrootteeiinnss,, ddooeess nnoott ccrroossss tthhee BBBBBB aanndd mmoosstt ooff tthhee ddrruugg iiss eexxccrreetteedd uunncchhaannggeedd iinn uurriinnee..  IItt iiss aa wweeaakk aacciidd,, eexxccrreetteedd bbeetttteerr aatt hhiigghh uurriinnee ppHH.. AApppprroopprriiaattee hhyyddrraattiioonn aanndd aallkkaalliinniizziinngg tthhee uurriinnee iiss iimmppoorrttaanntt ttoo pprreevveenntt rreennaall ttooxx wwiitthh MMTTXX  SShhoouulldd nneevveerr bbee ccooaaddmmiinniisstteerreedd wwiitthh ttrriimmeetthhoopprriimm-- ssuullffaammeetthhooxxaazzoollee,, pprroobbeenneecciidd,, ssaalliiccyyllaatteess  PPrreeggnnaannccyy aanndd llaaccttaattiioonn aarree aabbssoolluuttee ccoonnttrraaiinnddiiccaattiioonnss
  24. 24. 2277 CCoonnttdd....  SSttaarrttiinngg ddoossee 55 -- 77..55 mmgg//wweeeekk.. MMaayy bbee iinnccrreeaasseedd ggrraadduuaallllyy ttoo 2200 ttoo 3300 mmgg//wweeeekk iiff nneeeeddeedd.. 33 oorraall ddoosseess ggiivveenn aatt 1122-- hhoouurr iinntteerrvvaallss oonnccee wweeeekkllyy oorr wweeeekkllyy IIMM..  CCaarreeffuull mmoonniittoorriinngg ooff lliivveerr ffuunnccttiioonn tteessttss iiss nneecceessssaarryy.. ● LLiivveerr bbiiooppssyy iiss rreeccoommmmeennddeedd wwhheenn tthhee ccuummuullaattiivvee ddoossee rreeaacchheess 11 ttoo 11..55 gg.. ● AA bbaasseelliinnee lliivveerr bbiiooppssyy ffoorr ppaattiieennttss wwiitthh iinnccrreeaasseedd ppootteennttiiaall rriisskk ffoorr hheeppaattiicc ffiibbrroossiiss,, ssuucchh aass aa hhiissttoorryy ooff aallccoohhooll aabbuussee oorr iinnffeeccttiioonn wwiitthh hheeppaattiittiiss BB oorr CC.. ● PPaattiieennttss wwiitthh ssiiggnniiffiiccaannttllyy aabbnnoorrmmaall lliivveerr ffuunnccttiioonn tteessttss,, ssyymmppttoommaattiicc lliivveerr ddiisseeaassee,, oorr eevviiddeennccee ooff hheeppaattiicc ffiibbrroossiiss sshhoouulldd nnoott uussee tthhiiss ddrruugg..
  25. 25. 2288 AADDRR  BBoonnee mmaarrrrooww ssuupppprreessssiioonn ((BBMMSS))  MMuuccoossiittiiss  FFoolliicc aacciidd ddeeffiicciieennccyy  TThhee ttooxxiicc eeffffeeccttss ooff MMTTXX oonn nnoorrmmaall cceellllss iiss rreedduucceedd bbyy aaddmmiinniisstteerriinngg ffoolliinniicc aacciidd ((lleeuuccoovvoorriinn)) – TThhiiss iiss ccaalllleedd lleeuuccoovvoorriinn rreessccuuee ******** – HHiigghheerr tthhee ddoossee ooff MMTTXX mmoorree tthhee lleeuuccoovvoorriinn yyoouu ggiivvee****
  26. 26. LLeeuuccoovvoorriinn RReessccuuee MMeecchhaanniissmm ooff aaccttiioonn ooff mmeetthhoottrreexxaattee aanndd tthhee eeffffeecctt ooff aaddmmiinniissttrraattiioonn ooff lleeuuccoovvoorriinn..  FFHH22 == ddiihhyyddrrooffoollaattee  FFHH44 == tteettrraahhyyddrrooffoollaattee  ddTTMMPP == ddeeooxxyytthhyymmiiddiinnee mmoonnoopphhoosspphhaattee  ddUUMMPP == ddeeooxxyyuurriiddiinnee mmoonnoo pphhoosspphhaattee.. 2299
  27. 27. AAzzaatthhiioopprriinnee  iinnddiiccaattiioonnss ddeerrmmaattoommyyoossiittiiss,, SSLLEE,, ppeemmpphhiigguuss vvuullggaarriiss,, BBeehhcceett’’ss ddiisseeaassee AAttooppiicc ddeerrmmaattiittiiss CChhrroonniicc aaccttiinniicc ddeerrmmaattiittiiss PPyyooddeerrmmaa ggaannggrreennoossuumm PPiittyyrriiaassiiss rruubbrraa ppiillaarriiss CCuuttaanneeoouuss vvaassccuulliittiiss PPssoorriiaassiiss LLiicchheenn ppllaannuuss pphhoottooddeerrmmaattoossiiss
  28. 28. AAzzaatthhiioopprriinnee  PPrrooddrruugg,, aabbssoorrbbeedd ffrroomm tthhee gguutt..  DDooeess nnoott ccrroossss tthhee BBBBBB bbuutt ccrroosssseess tthhee ppaallcceennttaa  SSttaarrttiinngg ddoossee iiss 11 -- 22 mmgg//kkgg//ddaayy.. TThheerraappeeuuttiicc eeffffeecctt aafftteerr 66 -- 88 wwkkss
  29. 29.  55--FFUU ccaauusseess,, ““tthhyymmiiddiinneelleessss ddeeaatthh”” ooff cceellllss UUsseess  TTooppiiccaall ffoorrmmuullaattiioonnss aarree uusseedd iinn mmuullttiippllee aaccttiinniicc kkeerraattoosseess,, BBoowweenn''ss ddiisseeaassee,, aanndd ssuuppeerrffiicciiaall bbaassaall cceellll ccaarrcciinnoommaass nnoott aammeennaabbllee ttoo ootthheerr ttrreeaattmmeennttss..  AApppplliieedd ttwwiiccee ddaaiillyy ffoorr 22 ttoo 44 wweeeekkss  TTrreeaatteedd aarreeaass mmaayy bbeeccoommee sseevveerreellyy iinnffllaammeedd bbuutt ssuubbssiiddeess aafftteerr tthhee ddrruugg iiss ssttooppppeedd..  IInnttrraalleessiioonnaall iinnjjeeccttiioonn ooff 55--FFUU iinn kkeerraattooaaccaanntthhoommaass,, wwaarrttss 3322
  30. 30. 3333 VViinnkkaa aallkkaallooiiddss ((VViinnbbllaassttiinnee))  AAcctt pprriimmaarriillyy oonn tthhee MM pphhaassee ooff ccaanncceerr cceellll ccyyccllee  UUsseedd iinn KKaappoossii''ss ssaarrccoommaa ((iinnttrraalleessiioonnaall)) aanndd aaddvvaanncceedd CCTTCCLL..  TTooxxiicciittyy:: BBoonnee mmaarrrrooww ssuupppprreessssiioonn AAnnoorreexxiiaa,, nnaauusseeaa,, vvoommiittiinngg,, ddiiaarrrrhheeaa AAllooppeecciiaa

×