Soten vaiheet
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•251 views
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, vaiheet, sote-historia
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Soten vaiheet
Similar to Soten vaiheet (20)
More from Timo Aronkytö
Soten vaiheet
- 1. Sote-uudistusten pitkä historia - missä ollaan nyt? #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
- 2. Ennen vanhaan… 60 – 80 % julkisista menoista kohdistui sodankäyntiin
- 6. Miten tavoitteet saavutetaan? Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä maakunnalle – ison kokonaisuuden ohjat yksissä käsissä. Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan - Myös yksityiset tuottavat palveluita, maakunta maksaa ne asiakkaan puolesta. Asukkaiden valinnanvapaus ja asiakkaiden itsemääräämisoikeus lisääntyvä - laatu paranee kun kilpaillaan asiakkaista Digitalisointi mahdollistaa tehokkaat tavat toimia Etunimi Sukunimi
- 7. Hallitusohjelma: Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla. Tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset, sote-uudistuksen osuus 3 mrd euroa
- 8. Suomen Kuvalehti 1959 ”Moni maalaiskunta on kerran toisensa jälkeen kokenut karvaan pettymyksen yrittäessään saada edes yhden lääkärin” ”Nuori lääkäripolvi näyttää käsittävän asian niin, että edistyminen lääkärin tehtävässä on samaa kuin kannusten hankkiminen erikoislääkärinä” ” Minkäs teet kun nuoret lääkärit eivät enää halua asettua kuntiin. He haluavat edistyä ja se vaatii spesialisoitumista ” ” Hyvän kunnanlääkärin tulee kyetä tuntemaan kiinnostusta ihmiseen - ei vaan tiettyyn sairauteen ”
- 9. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 10. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 • Kunnat määrättiin huolehtimaan asukkaidensa terveydenhuollosta. • Kunnat olivat saaneet itsehallinnon vain muutama vuosi aiemmin ja uusi paikallinen itsehallinto sai heti alussa merkittävän ja vastuullisen tehtävän, • Valtio ”luopui” sote-vastuusta – kuntapolku alkoi – sote- palvelujen kehitys (terveydenhuolto) oli kansainvälisesti katsoen osin ala-arvoista ensimmäiset vuosikymmenet.
- 11. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 12. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja – lääketieteen kehitys • 1940 –luvulla valtio alkoi rakentaa keskussairaaloita, koska kunnat eivät olleet onnistuneet niiden suunnittelussa. • Sota. • Keskussairaalaverkon rakennustyö 1940 – 1970 • Viimeisenä Päijät-Hämeen keskussairaala 1978
- 13. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 14. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Jo aikaisemmin: Saksalaistyyppistä sairausvakuutusjärjestelmää yritettiin Suomeen 1920 – luvulla. - Eduskunta hylkäsi (maaseutua edustavat puolueet eivät voineet hyväksyä järjestelmää, joka olisi alkuvaiheessa koskenut vain palkkatyöntekijöitä, työnantajat pelkäsivät kustannuksia)
- 15. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Paikallisen päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 16. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Suomalaisten terveyspalvelut eurooppalaisittain surkeita sodan jälkeen. Suomalaiset Euroopan sairain kansa tilastojen mukaan. Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus
- 17. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. Päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu . Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 18. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. Päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu . • Laissa potilaan oikeudesta korostettiin, että ”kunnallisia terveyspalveluja annetaan voimavarojen puitteissa", kunnat ratkaisivat voimavaroista itse. • Saatavuus heikkeni etenkin peruspalveluissa • ESH siirtyi omaan ansaintalogiikkaan (lasku kunnille) • Lähetteen saantia kunnasta esh:oon tiukennettiin joissain kunnissa – hoidon laatu heikkeni • Ei sanktiota kunnalle, vaikka potilas ei saanut lain mukaista hyvää hoito
- 19. Keskeiset arvot ja tavoitteet Suomen terveydenhuollon suurimmissa muutoksissa Keisarillinen julistus 1869 Terveyspalvelujen taloudellisuus, valtion vastuun väheneminen, vastuun siirtyminen paikallistasolle Keskussairaalaverkon rakentaminen 1950-1960- Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja Sairausvakuutuslaki 1964- 1967 Palvelujen saatavuuden parantaminen, sairauskustannusten kohtuullistamien, valinnan vapaus Kansanterveyslaki 1972 Kansalaisten tasa-arvo ja oikeus saada terveyspalveluja, palvelujen maksuttomuus Työterveyshuolto 1979 Työkyvyn ylläpito Valtionosuusuudistus 1993 Julkisessa terveydenhuollossa kuntien valtion ohjaus loppui. Päätöksenteon korostaminen, kunnan talouden ylläpito, maksullisuus, yksilövastuu . Hoitotakuu 2005 Potilaan mahdollisuus saada hoitoa kunnan taloudesta riippumatta Terveydenhuoltolaki 2011 Potilaan valinnanvapauden lisääntyminen, hoitotakuuaikojen täsmentyminen
- 20. 22.4.2018 20
- 21. 2-3% sote-menosta korvataan vakuutuksesta = 500 €/ vakuutuksenottaja 20% ei luota järjestäjään perusterveydenhuollon järjestäjään (kuntaan, maakuntaan) Yksityinen vakuutus – 20%:lla asukkaita Luottavatko asukkaat sote-järjestäjään? (rahoittajaan?)
- 22. 22 Vuosi 2007, helmikuu: Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-laki tulee voimaan (pääministeri Vanhasen hankkeessa pakotettiin aivan pienimmät kunnat yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä, kesti vuoteen 2011 asti, kun pääministeri Kataisen hallitus pysäytti sen. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia) Vuosi 2009, huhtikuu: Välimäen mallit ”I/II/III” (vv. 2010- 2013) (70 000 asukasta; vahva peruskunta), ei johtanut mihinkään – ohitettiin – pidetiin sekavina. Mutta: ministerit Hyssälä ja Risikko melkein maaliin 2012…(?) Vuosi 2013, maaliskuu: selvityshenkilöt …ei kelvannut. … Hallituksen kehysriihen (21.3.2013) sote-linjaukset: vahvat kunnat, integraatio, rahoitusvastuu/järjestämisvastuu isoilla kunnilla jne. Sekava. Orpon malli – ei menestynyt. Vuosi 2014, maaliskuu: puolueiden puheenjohtajien sopimus viidestä sote-alueesta. Uusi avaus. Sote-toivo herää jälleen. 5 ERVAa (järjestämisvastuualueet) ja 19 tuottamisvastuualuetta Perustuslakivaliokunta tyrmää! ”Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.” Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 67/2014 vp) mukaan itsehallinto kuntaa suuremmalla alueella, jossa kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto”. SOTE:n tuotantokaudet I - IV
- 23. 23 Tämän kertainen alku… Valinnanvapaus lisää kilpailua Yksikanavainen rahoitus tasoittaa rajahyödyn, terveysrajahyödyn Integraatiolla terveyshyötyä, rakenneuudistuksella tuottavuutta
- 24. Lakikolmikko SOTE Valinnanvapauslaki SOTE Järjestämislaki Maakuntalaki • Maakuntakonserni • Järjestämisvastuu ja vastuu oikeuksien toteutumisesta • Maakunnan liikelaitokset Asiakkaan valinnanvapaus 1. Suora valinta 2. Maakunnan liikelaitoksen valinta (keskussairaala) 3. Asiakasseteli 4. Henkilökohtainen budjetti • Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen • Palvelukokonaisuuksien määrittely • Kunta- ja maakuntayhteistyö Palvelutuottaminen • palvelutuottajien hyväksyminen • palvelutuottajien velvollisuudet • korvaukset palvelutuottajille
- 25. Maakunta valmistuu vaiheittain Esivalmistelu Tavoitteisiin päästään 2020-luvulla (Palvelulupauksen toteuttaminen ja vision 2027 tavoittelu) Väliaikais- hallinto Käynnistymis -vaihe Toiminta alkaa 12/2016–5/2018 (päättyy lakipaketin tullessa voimaan) Uudenmaan liiton alainen projekti Kartoituksia, selvityksiä, suunnitelmia 6/2018–12/2018 Maakunta toimijana syntyy, päätöksenteko- oikeudet rajatut. Valmistellaan maakunnan asioita mahdollisimman pitkälle ja järjestään maakuntavaalit lokakuussa 2018. 1/2019–12/2019 Maakuntavaltuusto järjestäytyy ja maakuntahallitus asetetaan. Valitaan ylimmät viranhaltijat. ↓ Maakunta on toimivaltainen. 1.1.2020 Maakunta ryhtyy toteuttamaan laissa säädettyjä tehtäviään. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle.
- 26. Uusi julkisen hallinnon toimija valtion ja kuntien välissä Sote Pelastus ja varautuminen Maatalous ja maaseudun kehittäminen Ympäristö- terveydenhuolto Alueiden kehittäminen Ympäristö, alueiden käyttö ja kehittäminen Kala- ja vesitalous Liikennejärjestelmä- suunnittelu ja tienpito Maakunnallinen identiteetti, koordinoi: kulttuuri ja liikunta
- 27. Sote on osa taloutta Ravinto Teollisuustuotanto Käsityöläistuotanto Asuminen Liikenne Tietoliikenne DIGITALISAATIO Hyvinvointi
- 29. Kiitos
- 30. Timo Aronkytö Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen + 358 40 631 5011 timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi
Editor's Notes
- Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti; henkilöstön saatavuus, huoltosuhde Väestön vaatimustason nousu: potilaiden (omaisten) hoito-odotukset ja teknologia ”maksavat” enemmän kuin yhteiskunnalla on varaa (”Thwaitesin ongelma”), medikalisaatio. Uudet kansansairaudet: lihavuus (DM), masennus, alkoholismi (päihteet), sekä sosiaalisten ongelmien kerääntyminen; syrjäytyminen, pitkäaikaistyöttömyys Muuttoliike, monikulttuurisuus Terveyserojen/hyvinvointierojen kasvu Terveydenhoitojärjestelmän taloudellinen kestävyys
- SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN uudistus on sanarimpsu, joka on kuultu moneen kertaan viime vuosina. Kunnianhimoista hanketta on yritetty edistää kerta toisensa jälkeen, erilaisin mallein. Näin on ollut etenkin kuluvalla hallituskaudella. Nyt sote-uudistus on taas toistaiseksi haudattu, kunnes seuraava hallitus ottaa sen asialistalleen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erilaisia sote-malleja on esiintynyt useita. HS keräsi ne sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Ylen toimittajan Tiina Merikannonkokoamasta listasta kommentteineen. SOTEN käsittely jatkuu ensi hallituskaudella. Pääministeri Alexander Stubb (kok) kutsui torstaina muiden puolueiden puheenjohtajat yhteen puimaan asiaa. Perussuomalaisten Timo Soini ehti jo kieltäytyä kunniasta. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Kari Haavisto on seurannut soten taivalta jo lähes kymmenen vuotta läheltä. Kuluvan hallituskauden räpellyksestä huolimatta hän ei ole heittänyt toivoaan. "Toivottavasti saadaan ratkaisu seuraavan hallituksen aikana." Vuosi 2007, helmikuu: Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-laki tulee voimaan. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ensimmäisen hallituksen keväällä 2006 käynnistämässä sote-hankkeessa pakotettiin aivan pienimmät kunnat yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä. PARAS-hanke kesti vuoteen 2011 asti, kun pääministeri Jyrki Kataisen(kok) hallitus pysäytti sen. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia. Vuosi 2011, huhtikuu: Pitkän sote-hiljaisuuden jälkeen valmistuu sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäentyöryhmän loppuraportti. Se kantaa nimeä "Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen". Välimäen raportista - joka ei johtanut mihinkään - alkoi koko hallituskauden kestänyt sote-uudistusten kultakausi, joka päättyi torstaina, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta lähetti sosiaali- ja terveysvaliokunnan rukkaaman esityksen lopullisesti romukoppaan. Vuosi 2011, kesäkuu: Hallitusohjelman kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Vuosi 2012, kesäkuu: Palvelurakennetyöryhmän väliraportti. Pidettiin sekavana. Vuosi 2013, tammikuu: Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti. Sekava. Vuosi 2013, maaliskuu: Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset. Hallitus ei kelpuuttanut. Vuosi 2013, maaliskuu: Hallituksen kehysriihen sote-linjaukset. Sisällöllisiä ristiriitoja. Vuosi 2013, toukokuu: Petteri Orpon (kok) johtaman koordinaatioryhmän sote-linjaukset. Vuosi 2013, joulukuu: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ensimmäinen versio. Pohjautui Orpon koordinaatioryhmän linjauksiin. Romukoppaan. Vuosi 2014, maaliskuu: Puolueiden puheenjohtajien sopimus viidestä sote-alueesta. Uusi avaus. Sote-toivo herää jälleen. Vuosi 2014, kesäkuu: Parlamentaarisen ohjausryhmän sopu järjestämislaista. Vuosi 2014, marraskuu: Parlamentaarisen ohjausryhmän sopu 19 tuottamisvastuualueen mallista. Vuosi 2014, marraskuu: Parlamentaarisen ohjausryhmän sopu sote-palvelujen järjestämislaista. Vuosi 2014, joulukuu: Hallituksen esitys järjestämislaista eduskuntaan. Vuosi 2015, 19. helmikuuta: Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa tyrmäävän lausunnon sote-esitykseen. Useimpien kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet jäisivät heikoiksi. Myös rahoituksessa on ongelmia. Vuosi 2015, 24. helmikuuta: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rukkaa esitystä poistamalla sen keskeisen osan eli viisi sote-aluetta. Muutos on niin merkittävä, että perustuslakiasiantuntijat ihmettelevät onko kyseessä enää hallituksen esitys. Vuosi 2015, 5. maaliskuuta: Sote-uudistus tuli tiensä päähän, eduskunnan perustuslakivaliokunnan annettua toistamiseen lausunnon, jossa se huomautti esityksen perustuslaillisista ongelmista. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti, että lakiesityksen käsittelyä ei enää jatketa eduskunnassa. Maakuntamalli (20) ”Risikon” malli (40-60) ”Paras”malli (100 – 150) Kuntamalli (250-300)
- Demografiset muutokset ja alueiden välisen tasapainon järkkyminen johtavat siihen, että nykymuotoinen järjestämisvastuu on liian hajanaisella kuntakentällä Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu edessä jo lähivuosina Terveydenhuollon rakenteet ovat vanhentuneita ja uudistuminen on hidasta (vrt. PARAS, eli tahto puuttuu). Aluemalli ja muut viritelmät. Erotetaanko strateginen tilaajataso ja operatiivinen tuottajataso?. Valtion nykyinen informaatio-ohjaus ei yksinään riitä Kuntien sisäiset sopimusohjausjärjestelmät ovat tehottomia. Ne eivät tue peruspalvelujen asemaa.