Ajassa kiinni ja irrallaan - Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa, Tilastokeskus 11.12.2015

1. Mika Pantzar-Hannu Pääkkönen:
Ihmisluonnonvoimat – Arjen ja pyhän rytmit
kuudessa Euroopan maassa
Ajassa kiinni ja irrallaan –Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa –kirjan julkistamisseminaari 12.11.2015

2. Mika Pantzar-Hannu Pääkkönen:
Ihmisluonnonvoimat – Arjen ja pyhän rytmit
kuudessa Euroopan maassa
Regulaatio
vs.
Bio-, sosio-ja fysiotemporaaliset rytmit
Ajassa kiinni ja irrallaan –Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa –kirjan julkistamisseminaari 12.11.2015

3. Miksi tutkia ajankäyttöä ja ”luonnonrytmejä?
• Sydämen syke, vuorokausi- ja unirytmi, hengitys- ja ruokarytmi
määrittelevät yhä edelleen kaikkien tunnettujen
yhteiskuntamuotojen elämää.
• Elämänrytmit (minuutti-,tunti-,päivä-,viikko-,vuosi-, elinkaarirytmi)
heijastavat ihmisten elämää eivätkä ne ole alkuunkaan
mukautuneet (tai mukautettavissa) markkinatalouteen.
• Ajankäytön autonomia on hyvinvointikysymys: simultaaninen
tekeminen, yötyö tai ajelehtiminen (distraction) terveysriskinä.
• Rhythm-based service economy (Consumer Society Research
Centre/Tekes 2013-2015)

4. Rytmianalyysi (1900-1950)
Tarde, dos Santos, Le Corbusier, Mumford,
Sorokin, Merton, Hägerstrand, Lefebvre
(Sociology of time, Philosophy, Architecture,
Human Geography, Chronobiology)
Uudet aineistot ja metodit (1980-)

5. ”Luonnon vakiot muuttuvat hitaasti”: Eläin, aivot, biologiset rytmit, luonnonrytmit,
sosiaaliset rytmit, vuorovaikutuksen periaatteet…”

6. Biotemporaaliset rytmit: kehon lämpö

7. Aamuyön synnytykset

8. Talven sydänkohtaukset

9. Tarkkaavaisuus, sormien puristusvoima,
aikataju, kiihtyvyys vaihtelevat vuorokauden sisällä

10. Sosiaalisten, taloudellisten ja biologisten rytmien resonanssia on
vaikea tunnistaa (esim. syntyvyys Espanjassa 1900-1980)

11. Nukkumisen rytmi (ja kesto)
vakiintunut ja samankaltainen, mutta
ei muuttumaton:
Espanjassa valvotaan myöhempään
kuin muualla, nukutaan siesta-aikaan;
Espanjassa myös viikonlopun ja arjen
ero pienin.
Palkkatyön vaikutus kansalliseen
unirytmiin ja hyvinvointiin näkyisi
paremmin tarkasteltaessa kansallisia
jakaumia (esim. Japani)
Siirsivätkö Kymmen uutiset
nukkumaanmenoaikaa Suomessa?

12. Etelä-eurooppalainen vs. pohjoismainen
ruokailurytmi: Ranska, Italia, Espanja
(”ad-hoc eating”, lounasruokalat
vs.kotiruoka)

13. Paradoksi: ”In the modern world, everybody does more or less the same things
at more or less the same times, but each person is really alone in
doing it…Acquired rhythms are simultaneously internal and social’
(Lefebvre, 2004 p. 75)

14. Sweden weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent
Finland weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent Denmark weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent
Norway weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent
Syömisen rytmejä: aamiainen (si), kylmä (ke) ja lämmin
(pu) (Mäkelä jne. 2011)
FI DK
SE NO

15. Lund, T.B. & Gronow J. (2014) Destructuration or continuity? The
daily rhythm of eating in Denmark, Finland, Norway and Sweden in
1997 and 2012. Appetite, 82, 143-153
Saurio, E. (1947) Maakunnallisista ateria-ajoista ja niiden vaihteluista.
Kotitalouskeskuksen tutkimuksia No. 1, Helsinki.

16. Kävelyn rytmit ovat Espanjassa ja
Ranskassa kansallisesti jaettuja
Suomessa ja Ruotsissa ”harrastetaan
kävelyä” enemmän,
mutta tasaisemmin kuin muissa
Euroopan maissa
European Commission 2010. Sport and Physical Activity.
Special Eurobarometer 334 (Wave 72.3). TNS Opinion &
Social. Brussels: EU.

17. Suomi on kuntoliikunnan suurvalta: Suomessa ja
Ruotsissa arkisin liikutaan 18.00 -20.00. Etelä-
Euroopassa myöhemmin
Viikonloppuisin Suomen liikunnan huippu on
12.00-13.00. Muualla 15.00-17.00
European Commission 2010. Sport and Physical Activity. Special
Eurobarometer 334 (Wave 72.3). TNS Opinion & Social. Brussels: EU.

18. 1970 Future Shock: ”In our world of ever-quickening change,
the human mind is threatened by shattering
(e.g. ‘information input overload’)

19. Tietoyhteiskunnassa ihmisen piti oppia
koneiden tavoille. Datataloudessa
koneet ja instituutiot oppivat ihmiset
tavoille: UUSI DIAGNOSTIIKKA

20. SOME HILJAISIMMILLAAN 04.00:
VIESTIT SAMAAN AIKAAN
PISIMMILLÄÄN JA TUNTEET
KUUMIMMILLAAN(?)
SANOILLA MITATTUNA SOME
VILKKAIMMILLAAN 11.00-12.00 JA
21.00; KOMMENTEILLA
MITATTUNA 21.00 SELVÄ HUIPPU
LAUANTAIRYTMI POIKKEAA
MUISTA: SANAMÄÄRISSÄ SOME
SAMMUU ILTAPÄIVÄLLÄ,
KOMMENTTIMÄÄRISSÄ ALUKSI
SAMMUU, MUTTA ILLALLA
VIRKOAA. SANAMÄÄRÄT
KOMMENTTIA KOHDEN OVAT
KUITENKIN MUIDEN PÄIVIEN
TAPAISIA (ELI KERTOOKO SIITÄ,
ETTÄ SISÄLLÖLLISESTI LAUANTAI
ON ”NORMAALI”?)
SUNNUNTAI ON SOMEPYHÄ:
KOMMENTTEJA VÄHITEN JA
LYHYIMPIÄ VIESTEJÄ
MAANANTAINA SOME KÄYNNISTYY
HITAASTI JA KESKIMÄÄRÄISET
KOMMENTIT OVAT ALHAISELLA
TASOLLA SUNNUNTAIN TAVOIN
MUUT ARKIPÄIVÄT SAMANLAISIA
PAITSI TORSTAI, JOLLOIN
ILTANYTKÄHDYS KOMMENTEISSA.

21. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93
Daily ”extreme” stress profile (N=35)
-Minutes with double the average stress, peaks at 8pm.15pm.,20pm.),
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93
Deviation/Average
Peaks at 4pm.

22. Stressin kanssa voi elää, mutta
ei ilman palautumista!
Palautuminen ja elpyminen,
virkistäytyminen ja latautuminen
ovat sekä yhteiskunnallisesti että
tutkimuksellisesti relevantteja
kysymyksiä.