Sosiaali IT & ePalvelut 2014 -tapahtumassa Finlandia-talossa 9. lokakuuta 2014 pidetty alustus.

1. Sosiaalihuollon tietojärjestelmät
– Eväitä järkeviin hankintoihin
Jyrki J.J. Kasvi

2. ”Houston, meillä on ongelma”
 Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
 Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
 Valtionhallinnon 9 milj € Valda-asianhallintajärjestelmälle ei sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä
 Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti
 Helsingin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun lähettäminen
viivästyi kuukausilla.
 Poliisin aserekisteri otettiin vuonna 2013 käyttöön puolitoista vuotta myöhässä
 Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
 Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.
 OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimi niin hitaasti, että apurahat
jouduttiin käsittelemään käsin, koska se oli nopeampaa.
 Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
 sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
 Poliisin Vitja-järjestelmän hankinta keskeytettiin v2014, kun käyttöönottovaiheessa vasta kolmannes
järjestelmästä oli valmiina
 Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Kroonikon sairaskertomus
 ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä
mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.”
 ”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä
toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan
järjestämiseksi.”
 ”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu
vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian
hyödyntämisstrategiaan.”
 ” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut
riittävää IT-hankejohtamista.”
 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen
 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011
 http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Vallitseva tilanne on sietämätön
 Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta
 Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset
 Ylimääräisen työn kustannukset
– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun
 Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia
 Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia
 Jopa eri yksiköiden käyttämät käsitteistöt ovat epäyhtenäisiä!
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa
potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin
 Loppukäyttäjien kuuleminen kehittämiskohteita valittaessa ja toteutettaessa
 Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja
ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Menneen ja tulevan paineet
Tausta
Kuntien ohjauksen liberalisointi
 Kunnat ja sairaanhoitopiirit
hankkivat tietojärjestelmänsä
itsenäisesti
 Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja
kilpailutusosaaminen heikkoa
 Järjestelmätoimittajat sitoivat
asiakkaat omiin järjestelmiinsä
 Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä
 Terveydenhoidon tieto-järjestelmien
pitkä elinkaari
 Vanhoista järjestelmistä luopuminen
kallista ja vaikeaa
Tulevat haasteet
KanTa
 Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä
 Potilastietojen tutkimuskäyttö
 Vanhojen järjestelmien rajapinnat
Palveluväylä
 Mistä väylää käyttävät palvelut?
Netti voimaannuttaa potilaat
 Potilas hallitsee omia tietojaan (myData)
 Terveydenhoito oikeussaleihin
Ubiikki yhdistää tietovarannot
 Ostos-, elintoiminto- ja terveystiedot
yhteen
 Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö
 Terveydentilan automaattinen seuranta
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. 73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Kilpailu ei toimi käytännössä
 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
 Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
 Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan
 Uuteen järjestelmään siirryttäessä potilas/asiakastiedot jäävät vanhan järjestelmän
”panttivangeiksi”
 Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
 Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
suomalaista ohjelmataloa.
 Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat
 Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. Hankintalaki ketteryyden jarruna
 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
 Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu jatkuvasti!
 Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää
hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen (valmistelu jo käynnissä)
– Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki varmasti vaatii
 Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
 Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– Suurissa hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan.
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Ei tietojärjestelmää vaan toimintaa varten
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Pelkkä tietojärjestelmän käyttöönotto toimintatapoja muuttamatta laskee työn
tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis!
 Aina kun esim. lainsäädäntö, organisaatio, työmenetelmät tai toimintaprosessit
muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava.
 Tietojärjestelmät ovat halpoja, kun niitä vertaa ylläpitoon.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Kehitetään toimintaprosesseja, ei tietojärjestelmiä
 Siirrytään tietojärjestelmähankinnoista palveluhankintoihin
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Lisää julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita
 Osaamisen epätasapaino
 Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.
Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
 Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään
 Hallintorajojen loukkaamattomuus
 JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta
 Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia
– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty
 Ratkaisuehdotuksia:
 Tilaajalla on oltava omaa tai ostettua it-hankeosaamista!
 Jonkun on uskallettava ottaa vastuu ja käskyttää tarvittaessa (myös kuntia) mitä
tehdään, vaikka vähän maksaisikin
– (esim. Viron sähköinen tunnistaminen ja sähköisen tunnistamisen hyväksyntä)
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. Ja vielä kaksi
 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja
rahoituskanavien monimuotoisuus
 Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys,
terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat
 Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon
kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.
 Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja professioiden asenne
 Tietojärjestelmien ei haluta vaikuttavan professioiden toimintatapoihin
– Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan
nimenomaan heidän omia totuttuja toimintatapojaan
 Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi
 Ratkaisuehdotuksia:
 Rahoituskanavien ja vastuullisten määrää vähennettävä (sote-alueet)
 Kuntiin ja sairaanhoitopiireihin tarvitaan monialaista osaamista
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Hankepöhö heikentää kehitystyön hyötysuhdetta
 Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
 Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää
 Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät
helposti leijonanosan resursseista
 Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta
 Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia
 Tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen
käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun,
työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …
 Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen
kokousten tunnit laskutetaan?
 Ratkaisuehdotuksia:
 Hanke- ja projektiosaaminen
 Arviointikriteerien ja mittareiden määritteleminen hankkeen aluksi
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina
 Kun KanTa on syksyllä 2014 ;-) otettu valtakunnalliseen käyttöön
kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava
potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.
 KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!
 Ei ihme, että KanTa on yritetty vesittää päätearkistoksi.
 KanTa-järjestelmän tuloon ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille
asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.
 Seuranta ja auditointi
 Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole
vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.
 Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu edelleen mm. toisen
sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Käyttäjän sähköinen näkökulma
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
 Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
 Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
 Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan
 Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
 Käytettävyys- ja esteettömyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
 Käytännössä laskut käsitellään öisin ja viikonloppuisin
 Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

16. Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää
Miten järjestelmää käytetään
Hei, tämä homma ei kuulu tänne!
Käyttöliittymän ongelmat
Materiaalinhallinnan ongelmat
Ei hajuakaan todellisuudesta.
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.
X
X
Kun johto hankkii tietojärjestelmän…

17. Suomi on alisuorittaja
 Suomi on ollut digitalisaation alisuorittaja
 Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa
käytetään Suomessa vähän, ja silloinkin vanhojen prosessien
pyörittämiseen
 Esim. Suomen kouluissa Euroopan parhaisiin kuuluva IC-varustus,
mutta sitä käytetään vähiten Euroopassa.
 Suomen digitalisaation jarruina mm.
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute
”Päätöksentekolama”
 Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden,
prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi)
 Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18. Suomen koulut digitalisaation peränpitäjiä
Survey of Schools: ICT in Education
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. Tietojärjestelmäinvestoinnin tulee nostaa tuottavuutta
(case sosiaalitoimisto)
 Esim. asiakkaan mahdollisuus seurata oman toimeentulotuki-hakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin
vastaamisesta sosiaalityöhön
 Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija
tulostaa sähköisen lomakkeen, täyttää
sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaali-ohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää
sen sähköpostina maksatukseen; Maksa-tuksessa
lomake tulostetaan, ja tiedot
syötetään käsin maksatusjärjestelmään.
(tosi tarina)
 Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ
olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti
mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan suoraan
sähköisinä.
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19

20. Yhteenveto
 Kehitä toimintaa älä tietojärjestelmiä
 Vanhan epätarkoituksenmukaisen toimintatavan tietokoneistaminen vain
automatisoi sen!
 Hanki hankinta- ja hankeosaamista
 Mitä hankintalaki mahdollistaa ja mitä ei
 Pilko järjestelmä yhteentoimiviin, hallittavan kokoisiin osiin
 Yhteentoimivasta tilkkutäkistä voi vaihtaa ja kilpailuttaa ”tilkun”kerrallaan
 Omista rajapinnat ja standardit
 Rajapintojen omistus ratkaisee, kuka hallitsee kokonaisuutta
 Muista, ettei tietojärjestelmä ole koskaan valmis
 Jatkuvat muutokset ja korjaukset ovat ”business as usual”
 Hankintasopimuksessa tilataan jatkuvaa palvelua
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

21. Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
Kuvituksena Yhdysvaltojen armeijan kuvamateriaalia suomalaisten kuvien asemesta, koska Yhdysvallat on
avannut julkisin varoin tuotetut ja ylläpidetyt kuva-arkistot yleiseen käyttöön.
30.9.2010 www.kasvi.org 21

22. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22