Heikki Lukkarinen ja Antti Larsio, Sitra
22.5.2017 Varaslähtö ATK-päiville: Yhdessä kohti kestävää datataloutta
Sitra, Tiedolla johtamisen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kuntaliitto
Sote-tietopaketit – kansallisen käyttöönoton eteneminen
1. Sote-tietopaketit (ent. palvelupaketit)
– kansallisen käyttöönoton eteneminen
Heikki Lukkarinen
LT, dos,
vanhempi neuvonantaja, Sitra
Antti Larsio
vanhempi neuvonantaja, Sitra
3. Sote-tietopaketit ovat:
• Työkalu sote-palveluiden talous- ja
toimintatiedon raportointiin ja
vertailuun hallintomalli – ja
palvelutuottajariippumattomasti
• Työkalu erityisesti järjestäjän
näkökulmasta maakunnan palvelujen
ohjaukseen ja strategisen päätöksenteon
tueksi (ml. valinnanvapaus)
• Kansallisen ohjauksen (STM, VM,
kansallinen ohjausyksikkö) työkalu
maakuntien kanssa tehtävään
yhteistyöhön.
• Tukee palvelujen integraatiota
Sote-tietopaketit eivät
ole:
• Karsinoita, johon asiakas
määrätään
• Kokonaisuuksia, joiden
välillä asiakkaan pitää valita
• Määräys palvelujen
tuotannon organisoimisesta
• Jäykkä palvelukatalogi
4. Sote-tietopaketit
Ikäpainotteiset (= tietyn ikäiselle
asiakasryhmälle, toistuvat palvelut)
1. Lasten, nuorten ja perheiden tietopaketti
2. Aikuisten sosiaalipalvelujen tietopaketti
3. Hoito- ja hoivapalvelujen tietopaketti
(Työterveyshuollon tietopaketti)
Kohdennetut palvelut
(= asiakkaan erityistarve)
4. Suun terveydenhuollon tietopaketti
5. Keskitetyn erikoissairaanhoidon tietopaketti
6. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
tietopaketti
7. Vammaisten palvelujen tietopaketti
8. Lääkinnällisen kuntoutuksen tietopaketti
Kaikille asiakkaille suunnatut
”taudista” ja tarpeesta riippumattomat
9. Vastaanottopalvelujen tietopaketti
10. Päivystyksen tietopaketti
11. Ensihoidon tietopaketti
12. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
tietopaketti
Muut Sote-tietopaketit:
13. Lääkehuollon tietopaketti
14. Matkapalvelujen tietopaketti
5. Sitra • 2016 •
Sote-tietopakettien modulaarinen rakenne
Esimerkkinä Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti
8. Sote-tietopakettien testaus kevät 2017
Tavoitteet ja tuotokset
Tuottaa yhtenäiset laskentaperiaatteet ja määrittelyt sote-tietopaketeille -
Sote-tietopaketti-käsikirja 2.0 ja vastaavuustaulukot valmistuvat kesällä 2017
Harmonisoida laskentaperiaatteet kansallisiin taloutta ja toimintaa koskevien
tietomäärittelyjen kehitykseen
Tuottaa tiekartta Sote-tietopakettien käyttöönotolle ja tekniselle
toteutukselle - raportti valmistuu kesällä 2017
Tuottaa laatu- ja vaikuttavuusmittaristo toiminta- ja
taloustiedon rinnalle - mittaristoehdotus luovutetaan
KuVa-työryhmälle kesällä 2017
2
3
1
4
5 Tuottaa ehdotus tietopakettien vakioraportoinnille
osana kansallisia tietojohtamisen työpöytäratkaisuja
15. Erikoissairaanhoidon tietopaketti
Toiminto Laatu Vaikuttavuus Uudistumiskyky
Kaikkia toimintoja
koskevat mittarit
1. Asiakastyytyväisyys
2. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat (THLn
määrittelemä toimenpidelistaus)
3. Jonotusajat syöpähoitoihin
4. Hoitoon liittyvät veriviljelypositiiviset infektiot 1 000
hoitopäivää kohti kyseisenä vuonna
5. Potilaalle sairaalahoidon aikana tulleet painehaavat
(2.aste tai >) per 1000 potilaspäivää
6. Sairaalahoidon aikana potilaalle haittaa aiheuttaneet
kaatumiset per 1000 potilaspäivää.
7. SynnytyspH < 7.10 (%-osuus synnytyksistä)
8. Itsemurhat hoitosuhteen aikana
9. Lonkkamurtumapotilaiden osuus, jotka
kotiutuneet 90 päivän kuluessa kaikista
lonkkamurtumapotilaista (%)
10. Polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden
osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden
kuluessa.
11. Toimenpiteen jälkeinen syvä laskimotromboosi tai
keuhkoembolia
12. Korvatut potilasvahingot/hoidetut potilaat
1. 30 vrk vuodeosastohoidosta
poistumisen jälkeinen (post-
discharge) kuolleisuus
Raportoidaan kaikki ja jaoteltuna
avainprosesseihin:
1. sydäninfarkti
2. aivoinfarkti
3. lonkkamurtuma
4. tekonivelkirurgia
5. keskosten hoito
2. 30 vrk vuodeosastohoidosta
poistumisen jälkeinen (post-
discharge) suunnittelematon
paluu vuodeosastolle
(päivystyksestä alkanut
hoito)
Raportoidaan kaikki ja jaoteltuna
avainprosesseihin:
1. sydäninfarkti
2. aivoinfarkti
3. lonkkamurtuma
4. tekonivelkirurgia
5. keskosten hoito
3. Rintasyövän viiden vuoden
suhteellinen elossaololuku
4. Kohdunkaulan syövän
viiden vuoden suhteellinen
elossaololuku
5. Paksunsuolen syövän viiden
vuoden suhteellinen
elossaololuku
1. Koulutustoiminta:
koulutuksessa
olevien
ammattihenkilöiden
määrä/kokonaishen
-kilömäärä kaikista
ammattiryhmistä
2. Tutkimustoiminta:
julkaisutoiminnan
pistemäärä/henkilö
kuntamäärä
(yliopistojen JUFO-
raportoinnin
perusteella)
3. Digitaaliset palvelut
Toiminto Laatu Vaikuttavuus Uudistumiskyky
Kaikkia toimintoja
koskevat mittarit
1. Asiakastyytyväisyys
2. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat (THLn
määrittelemä toimenpidelistaus)
3. Jonotusajat syöpähoitoihin
4. Hoitoon liittyvät veriviljelypositiiviset infektiot 1 000
hoitopäivää kohti kyseisenä vuonna
5. Potilaalle sairaalahoidon aikana tulleet painehaavat
(2.aste tai >) per 1000 potilaspäivää
6. Sairaalahoidon aikana potilaalle haittaa aiheuttaneet
kaatumiset per 1000 potilaspäivää.
7. SynnytyspH < 7.10 (%-osuus synnytyksistä)
8. Itsemurhat hoitosuhteen aikana
9. Lonkkamurtumapotilaiden osuus, jotka
kotiutuneet 90 päivän kuluessa kaikista
lonkkamurtumapotilaista (%)
10. Polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden
osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden
kuluessa.
11. Toimenpiteen jälkeinen syvä laskimotromboosi tai
keuhkoembolia
12. Korvatut potilasvahingot/hoidetut potilaat
1. 30 vrk vuodeosastohoidosta
poistumisen jälkeinen (post-
discharge) kuolleisuus
Raportoidaan kaikki ja jaoteltuna
avainprosesseihin:
1. sydäninfarkti
2. aivoinfarkti
3. lonkkamurtuma
4. tekonivelkirurgia
5. keskosten hoito
2. 30 vrk vuodeosastohoidosta
poistumisen jälkeinen (post-
discharge) suunnittelematon
paluu vuodeosastolle
(päivystyksestä alkanut
hoito)
Raportoidaan kaikki ja jaoteltuna
avainprosesseihin:
1. sydäninfarkti
2. aivoinfarkti
3. lonkkamurtuma
4. tekonivelkirurgia
5. keskosten hoito
3. Rintasyövän viiden vuoden
suhteellinen elossaololuku
4. Kohdunkaulan syövän
viiden vuoden suhteellinen
elossaololuku
5. Paksunsuolen syövän viiden
vuoden suhteellinen
elossaololuku
1. Koulutustoiminta:
koulutuksessa
olevien
ammattihenkilöiden
määrä/kokonaishen
-kilömäärä kaikista
ammattiryhmistä
2. Tutkimustoiminta:
julkaisutoiminnan
pistemäärä/henkilö
kuntamäärä
(yliopistojen JUFO-
raportoinnin
perusteella)
3. Digitaaliset palvelut
Mittariehdotukset tietopaketeille
Ensihoidon tietopaketti
Toiminto Talous Laatu Vaikuttavuus
Kaikkia
toimintoja
koskevat
mittarit
1. Nettohinta/valmiust
unnit =
€/valmiustunti
(määrittele tähän
nettohinta/-
kustannus)
2. Nettohinta/asukkaat
= €/asukas
1. Tavoitettavuus mittarit = palveluiden saatavuus (hälytetty-
kohteessa)
a. riskialueluokka 1 A/B tehtävät (ei hoitolaitossiirrot)
alle 8 min tavoitettujen potilaiden %
osuus/kansallinen keskiarvo
b. riskialueluokka 2 A/B tehtävät (ei hoitolaitossiirrot)
alle 8 min tavoitettujen potilaiden %
osuus/kansallinen keskiarvo
c. riskialueluokka 3 A/B tehtävät (ei hoitolaitossiirrot)
alle 1 5min tavoitettujen potilaiden %
osuus/kansallinen keskiarvo
d. riskialueluokka 3 A/B tehtävät (ei hoitolaitossiirrot)
alle 30 min tavoitettujen potilaiden
osuus/kansallinen keskiarvo
2. HaiPro luokka II tai korkeampi (määrä/1000 tehtävää)/kansallinen
keskiarvo
3. Ei-kuljetetun potilaan ambulanssin käyttö 24 h kuluessa X-
koodauksesta - % kaikista X-5 -koodatuista potilaista (X-5 =
terveydentila määritetty, ei tarvetta ensihoitoon tai
hoitotoimenpiteisiin)
4. Kansallisessa potilastyytyväisyyskyselyssä kokonaistyytyväisyyden
arvosanan 4 ja 5 (asteikolla 1-5) antaneiden osuus % kaikista
arvosanoista/kansallinen keskiarvo
Avainprosessit (4 kpl)
1. Sydänpysähdys.
a. Mittari 1: Nähtyjen VF/VT potilaiden
primaariselviytyminen % (spontaani verenkierto
sairaalaan luovutettaessa) /kansallinen keskiarvo
b. Mittari 2: Nähtyjen VF/VT potilaiden
sekundaariselviytyminen % (elossa sairaalasta)
/kansallinen keskiarvo
2. Rintakipu.
a. Mittari 1: Kuljetuskiireellisyys A/B/C/D 704 ASA
saaneiden määrä kaikista 704
kuljetetuista/kansallinen keskiarvo
b. Mittari 2: Kuljetuskiireellisyys A/B/C/D 704 EKG
rekisteröity %/kansallinen keskiarvo
3. Aivohalvaus
a. Mittari 1: Kuljetuskiireellisyys A/B706 viive
kohteessa kulutettu aika min/kansallinen keskiarvo
b. Mittari 2: Kuljetuskiireellisyysluokka A/B 706 ja
viive hälytyksestä sairaalaan saapumiseen
min/kansallinen keskiarvo
4. Korkeaenerginen vamma
a. Mittari 1: Kuljetuskiireellisyysluokka A/B 031, 032,
201, 202, 203, 741 ja viive kohteessa kuljettaa
tilatieto min /kansallinen keskiarvo
b. Mittari 2: Kuljetuskiireellisyysluokka A/B 031, 032,
201, 202, 203, 741 ja viive hälytyksestä
traumakeskukseen saapumiseen min/kansallinen
keskiarvo
18. Sote-tietopaketit ovat osa tulevan maakunnan
tietojohtamisen kokonaisuutta
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin linjaus 15.5.2017
” Monialainen maakunta on kokonaisuus. Sote -tietopakettien jatkotyö
otetaan siten valtiovarainministeriön johdolla ja sote-tiedon osalta
tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tehtävää, nyt
käynnistettävää maakuntatieto -ohjelmaa. Ohjelma sisältää tiedolla
johtamisen kehittämisen sekä maakunnan kokonaisarkkitehtuurin ja
tietoarkkitehtuurin. Meneillään olevassa Sote -kustannusvaikuttavuus -tieto -
työssä on jo valmisteilla tarvittava arkkitehtuuri. Arkkitehtuuri laaditaan
skaalattavana siten, että siitä tulee runko monialaisen maakunnan toiminnalle.”
Sitra • 2016 •
19. ICT – tavoite
- Toistoa: SOTE-tietopaketit ovat osa tiedolla johtamista
- Tiedolla johtaminen koskee kaikkia toimialoja ja toimijoita
–Arkkitehtuurit yhtenäistetään: kokonaisarkkitehtuurit, viitearkkitehtuurit,
kohdearkkitehtuurit,…
Kasvupalvelujen
arkkitehtuurit
SOTE-palvelujen
arkkitehtuurit
NN-palvelujen
arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
JNE
Tiedon toissijaisen käytön arkkitehtuuri
Maakuntien viitearkkitehtuuri
JTS arkkitehtuurit
JNE arkkitehtuurit
20. ICT – SOTE tietopaketit
- Toistoa: SOTE-tietopaketit ovat osa tiedolla johtamista
- Tiedolla johtaminen koskee kaikkia toimialoja ja toimijoita
–Arkkitehtuurit yhtenäistetään: kokonaisarkkitehtuurit, viitearkkitehtuurit,
kohdearkkitehtuurit
Kasvupalvelujen
arkkitehtuurit
SOTE-palvelujen
arkkitehtuurit
NN-palvelujen
arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
Toimijan arkkitehtuurit
JNE
Tiedon toissijaisen käytön arkkitehtuuri
Maakuntien viitearkkitehtuuri
JTS arkkitehtuurit
JNE arkkitehtuurit
SOTE-
tieto-
paketit
21. ICT – SOTE tietopaketit - toteutus
1) Tiedot kerätään tietojärjestelmistä ja/tai tietovarastoista yhteen
paikkaan tietoaltaisiin
Toimijat osallistuvat ennakoivat osallistumisensa
2) Tieto läpikäydään sisältö pohjautuen kansallisiin määrityksiin
Tieto ei ole aina hyvää perusjärjestelmät prosessit merkitys ja
muutos
2) Tieto yhdenmukaistetaan
Kansallinen pohja
Määrittelijöiden ja toimijoiden vuoropuhelu toteutuksesta
Priorisointi
3) Raportoidaan
Arvioidaan ja korjataan
Työvälineet tarvitaan
Tarvitaan raporttien
ja mittareiden
määritykset!
22. ICT – ToDo
─ Regulaattorit linjaavat
─ ICT-arkkitehdit määrittävät tietojen yhteensopivuuden, rajapinnat ja
järjestelmien roolin
−Saavat tietoa toiminnan asiantuntijoilta sekä tietojärjestelmäasiantuntijoilta
−Yhdenmukaistus kansallisesti ja maakunnittain
─ ICT- ja ICT-ratkaisujen tuottajat
−Arvioivat järjestelmien mahdollisuudet ja muutos/kehitystarpeet
─ Tietohallinto
−Maakunta johtaa nykyiset toimijat yhteen
−Arvioi uudistamistarpeet ja mahdollisesti hankinnat
─ Toteutus käynnistetään
−Projektointi, vaiheistus ja tulosten määritys
−Priorisointia vaaditaan: tekijät ja rahoitus
Tiekartta ja käsikirjat pohjaksi, mutta älä odota!