Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä

70 views

Published on

IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä

  1. 1. 6.11.2019 Timo Keistinen Lääkintöneuvos Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena – seminaari 8.10.2019 IMPRO Helsingin yliopisto Athena Siltavuorenpenger 3A Helsinki
  2. 2. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 Tiedonanto eduskunnalle 6.6.2019
  3. 3. VN.FI 2 Kestävän talouden Suomi Hallituskauden keskeiset talouspolitiikan tavoitteet • Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. • Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. • Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät. • Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. 3
  4. 4. VN.FI Strategiset kokonaisuudet 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi 3.4 Elinvoimainen Suomi 3.5 Luottamuksen ja tasa- arvoisten työmarkkinoiden Suomi 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi 4
  5. 5. VN.FI 3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen Strategiset tavoitteet 1. Toimiva liikenteen infrastruktuuri 2. Vähäpäästöinen liikenne 3. Toimiva viestintä ja tiedonvälitys 4. Liikenteen valtionyhtiöiden asema 5
  6. 6. VN.FI 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Strategiset tavoitteet 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen 2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen 3. Ikäystävällisyyden edistäminen 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen 6
  7. 7. VN.FI 3.6.1 Sosiaali- ja terveys- palveluiden uudistaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on • Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja • Turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille • Parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta • Turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti • Vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin • Hillitä kustannusten kasvua 7
  8. 8. VN.FI 3.6.2 Sosiaaliturvan uudistaminen Strategiset tavoitteet 1. Ikäihmisten toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen 2. Lapsiperheiden aseman parantaminen 3. Eriarvoisuuden vähentäminen 8
  9. 9. VN.FI 3.7 Osaamisen sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Strategiset tavoitteet 1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy 2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta 4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida 9
  10. 10. Pääministeri Rinteen hallitusohjelma Kestävän talouden Suomi Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Suomi kokoaan suurempi maailmalla Turvallinen oikeusvaltio Suomi Elinvoimainen Suomi Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta.
  11. 11. Hallitusohjelma 2019-2023 • Sote-uudistus: peruspalvelujen kehittäminen ja rakenneuudistus • Iäkkäiden palvelut • Vammaisten palvelut • Lasten ja perheiden palvelut • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Asiakasmaksut • Digitalisaatio, ICT ja tiedolla johtaminen • Sosiaaliturvan uudistaminen • Eläkkeet • Perhevapaauudistus • Kuntoutusasiat • Mielenterveysasiat • Lääkeasiat • Riippuvuuksien, väkivallan ja rikosten ehkäisy • Tasa-arvoasiat • Työelämäasiat Vaikutuksia STM:n hallinnonalalla:
  12. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA • Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7 vuorokauden hoitotakuu • Palvelut sovitetaan yhteen, apu yhdestä paikasta • Sote-ammattilaisten sujuva työnjako, moniammatilliset tiimit • Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita • Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista • Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia SOTE-RAKENNEUUDISTUS Toimivat sote-palvelut uusissa maakunnissa MAAKUNTIEN MONIALAISUUS / Parlamentaarinen valmistelu MAAKUNTIEN VEROTUSOIKEUS / Parlamentaarinen valmistelu 18 maakuntaa: sote-palvelut, pelastustoimi 5 yhteistoiminta-aluetta
  13. 13. Sote-uudistuksen tavoitteet • kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja • turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille • parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla • turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti • vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin • hillitä kustannusten kasvua
  14. 14. Peruspalvelujen vahvistaminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa
  15. 15. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Nykyisistä terveyskeskuksista kehitetään laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. • Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukset ovat palvelukeskuksia, joita palvelut saa sujuvasti yksilöllisten tarpeiden mukaan. • Asiakaslähtöisyyttä parannetaan: digi- ja mobiilipalvelut, viikonloppu- ja iltavastaanotot, matalan kynnyksen palvelupisteet • Sote-ammattilaisten työnjakoa kehitetään, moniammatilliset tiimit palvelevat asiakkaita. Sosiaalihuollon roolia painotetaan. • Johtamismallit ja näyttöön perustuvat menetelmät tukevat asiakaslähtöisyyttä sekä työntekijöiden kehittymistä ja hyvinvointia. • Digitalisointi ja erityistason konsultaatiot tukevat yleislääkärin työtä. • Tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa perustyötä.
  16. 16. Vahvemmat perustason palvelut • Palvelujen saatavuutta parannetaan • Lisätään henkilöstömäärää, uudistetaan toimintatapoja, huomioidaan tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalvelut. • Hoitotakuuta tiukennetaan • Kiireettömään hoitoon pääsee 7 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. • 1 000 yleislääkäriä sosiaali- ja terveyskeskuksiin • 300 lääkäriä pitkään täyttämättöminä olleisiin virkoihin. • Tilapäiset vuokralääkäriostot korvataan vakinaisilla lääkäreillä. • Painopiste perustasolle ja ennaltaehkäisyyn • Palvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ennaltaehkäisyyn.
  17. 17. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
  18. 18. Sote-rakenneuudistus 18 maakuntaa (itsehallintoalueet) + 5 yhteistyöaluetta • maakuntien järjestämisvastuu: sote-palvelut ja pelastustoimi • monialaisuus selvitetään parlamentaarisesti 2020 loppuun mennessä • Uudenmaan sote-erillisratkaisu selvitetään 2019 loppuun mennessä Julkiset palvelut vahvassa roolissa • Maakunnat järjestävät sote-palvelut pääosin julkisena palveluna • Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät palveluja • Kuntien rooli palvelujen tuottajana selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä Rahoitusjärjestelmä • Rahoitus maakunnille pääosin valtiolta, perustuu tarvevakioituihin kriteereihin • Maakuntavero ja monikanavarahoituksen purkaminen selvitetään vuoden 2020 loppuun mennessä
  19. 19. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Työikäisen väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009. Vuosien 2010–2018 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä. Helsingin seudun kasvu on 230 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Useasta pienestä kunnasta katoaa kolmannes väestöstä.

×