TEAviisari ja Kuopion hyvinvointikertomus

1. KUOPION
TERVEYDENEDISTÄMIS-
AKTIIVISUUS= TEA –VIISARIN
VALOSSA
TEAVIISARI.FI
Perusterveydenhuolto
25.4.2017
Säde Rytkönen

2. TEA -VIISARI NÄYTTÄÄ TERVEYDEN
EDISTÄMISEN SUUNNAN KUNNASSA
l Kuntakohtaiset tulokset www.teaviisari.fi
l Avoin ja maksuton verkkotyökalu
l monipuoliset sisältökokonaisuudet valmiiksi
analysoituna
l Työkalu tukee toiminnan suunnittelua,
arviointia ja johtamista
Vertaile ja arvioi oman kuntasi terveyden
edistämisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita:
www.teaviisari.fi
13.10.2016 2http://www.teaviisari.fi

3. Terveydenedistämisaktiivisuus : Kuopio 2016
Kuntajohto
Perusopetus
Lukiokoulutus
Ammatillinen koulutus
Liikunta
Perusterveydenhuolto
Ikääntyneiden palvelut

4. TIEDONKERUU

5. TEA -PERUSTERVEYDENHUOLTO

6. TEA -
PERUSTERVEYDENHUOLTO
l Kerätään joka toinen vuosi, parilliset vuodet
l 2008, 2010, 2012, 2014
l Terveyskeskuksella tarkoitetaan kunnan kansanterveystyöstä
vastaavaa tahoa.
l Huhtikuussa 2016 toteutettuun tiedonkeruuseen vastasi 152 (96 %)
Suomen kaikista terveyskeskuksista.
l Tiedonkeruu koskee mm.
l terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia
l seulontoja
l neuvolapalveluja
l kouluterveydenhuoltoa
l opiskeluterveydenhuoltoa
l ikääntyneiden neuvontapalveluja
l ehkäisevää suun terveydenhuoltoa.

7. Perusterveydenhuolto : Kuopio 2016
Sitoutuminen
Johtaminen
Seuranta ja tarveanalyysi (raportointi ja seuranta)
Voimavarat
Yhteiset käytännöt
Osallisuus
Muut ydintoiminnat

8. Perusterveydenhuolto : Kuopio 2016 ja vertailukunnat ja koko maa
Kuopi
o
Turku Tamp
ere
Oulu Jyväs
kylä
Lahti Joens
uu
Koko
maa
Perusterveydenhuo
lto
61 68 67 73 58 59 59 66
Sitoutuminen 33 43 30 33 24 45 28 47
Johtaminen 89 85 70 96 25 88 83 78
Seuranta ja
tarveanalyysi
20 60 75 40 45 10 5 42
Voimavarat 87 64 78 73 74 70 63 71
Yhteiset käytännöt 91 78 59 94 88 61 71 74
Osallisuus 56 82 95 104 95 86 94 85
Muut ydintoiminnat 53 63 65 69 55 52 68 68

9. Perusterveydenhuolto 2016
Hyvä tulos (75–100)
Parannettavaa (25–74)
Huono tulos (0–24)
Tieto puuttuu

10. Perusterveydenhuolto : Kuopio 2016 - vuosivertailu
2016 2014 2012 2010 2008
Perusterveydenhuolto 61 60 61 62 32
Sitoutuminen 33 62 76 71 26
Johtaminen 89 59 74 81 34
Seuranta ja tarveanalyysi 20 25 34 65 18
Voimavarat 87 74 47 59 35
Yhteiset käytännöt 91 65 82 62 43
Osallisuus 56 88 58 40
Muut ydintoiminnat 53 44 55 55 33
Sitoutuminen
Kuvaa strategiatasolla organisaation sitoutumista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen esim. näkyvyys erilaisissa
asiakirjoissa sekä kansallisten ohjelmien hyödyntämistä.
Johtaminen
Kuvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointia, vastuun määrittelyä ja toimeenpanoa
Voimavarat
Kuvaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen resurssointia esim. henkilöstön mitoitusta ja osaamista.
Yhteiset käytännöt
Kuvaa, missä määrin yhteisistä toimintakäytännöistä on sovittu.
Osallisuus
Kuvaa asukkaiden mahdollisuutta osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin.

11. WWW.TEAVIISARI.FI

12. TOP 10
TEA -PERUSTERVEYDENHUOLTO
TOP 10 kuvaa organisaation tai alueen
organisaatioiden keskeisimmät vahvuudet
ja kehittämiskohteet verrattuna koko maan
tilanteeseen.

13. Perusterveydenhuolto: Kuopio 2016 VAHVUUDET
Vahvuudet Vastaus
Suunnitellut terveystarkastukset äitiysneuvolassa: Vähintään 11
terveydenhoitajan tarkastusta ensisynnyttäjälle
Kyllä
Terveysneuvonnan tarjoaminen: Unettomuuden lääkkeetön hoito Kyllä
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen
vaikuttaneet tekijät: Kuraattoritoiminnan voimavarat kouluissa
Kyllä
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen
vaikuttaneet tekijät: Psykologitoiminnan voimavarat kouluissa
Kyllä
Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa: Ehkäise, edistä, vaikuta -
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020
Esitelty
Suunnitellut terveystarkastukset äitiysneuvolassa: Vähintään 7
terveydenhoitajan tarkastusta uudelleensynnyttäjälle
Kyllä
Neuvonta ja ohjaus erityisryhmille: Muiden mielenterveyspotilaiden omaisille
tai läheisille
Kyllä
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen
vaikuttaneet tekijät: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukumäärä
Kyllä
Raportointi toimintakertomuksessa: Päihdehaittojen kehitys Kyllä
Suunnitellut asetuksen mukaiset terveystarkastukset: Suun terveystarkastus
ensisynnyttäjälle
Kyllä

14. Perusterveydenhuolto: Kuopio 2016 KEHITTÄMISKOHTEET
Kehittämiskohteet Vastaus
Terveystarkastukset: Työttömät Ei
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen
vaikuttaneet tekijät: Koulujen työntekijäkohtainen lukumäärä
Ei
Kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittäminen ja tarkastus:
Lukioissa vähintään kolmen vuoden välein
Ei
Osallistumis- ja vaikuttamistavat: Järjestetty keskustelu- ja
kuulemistilaisuuksia
Ei
Suunnitelmallinen viestintä: Painonhallinnasta Ei
Kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittäminen ja tarkastus:
Ammatillisissa oppilaitoksissa vähintään kolmen vuoden välein
Ei
Osallistumis- ja vaikuttamistavat: Otettu
kehittämisasiakkaita/kokemusasiantuntijoita mukaan palvelujen
suunnitteluun/kehittämiseen
Ei
Suunnitellut asetuksen mukaiset terveystarkastukset: Suun terveystarkastus
vähintään 3 kertaa 1–6 vuoden iässä
Ei
Avoimuus verkossa: Ikääntyneiden terveystarkastus- ja neuvontapalvelut Ei
Suunnitelmallinen viestintä: Päihteiden käytön haitoista Ei

16. HYVINVOINTIKERTOMUS

17. Terveydenhuoltolaki 12§
 Kunnan tulee seurata asukkaidensa terveyttä ja
hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä
väestöryhmittäin.
 Lisäksi kunnan tulee seurata kunnan palveluissa
toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan
kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.
 Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on
raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain ja
laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi
hyvinvointikertomus.

18. SOTE –LAKILUONNOS:
7 §
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa
Kunnan edistäessä asukkaittensa hyvinvointia kuntalain (410/2015) 1 §:n mukaisesti, sen
on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia
tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä
toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi
valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus.
Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet …
Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä.
8 §
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa
…Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen
hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien
kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tieto-verkossa.
Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä
asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

19. HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA
YHTEISET PAINOPISTEET
MONIALAISELLE YHTEISTYÖLLE

20. MIKÄ HYVINVOINTIKERTOMUS?
Kuntalaisten hyvinvoinnin tilan arviointia ja suunnitelma tulevaisuuteen
= tiivis asiakirja, jonka laatii eri hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä
= Kuopiossa hyvinvointiryhmä + valmisteleva ryhmä
Sisältö:
Osa I Väestön hyvinvoinnin kehitys:
- Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin
indikaattorien pohjalta,
- painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointia ja
- johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset.
Osa II hyvinvointisuunnitelma:
- Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset,
- hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja –suunnitelmat,
- hyvinvointisuunnitelma eli tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, resurssit ja
arviointimittarit kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
- arviointi toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä.
Osa III valtuustokäsittely:
- suunnitelman laatijat ja suunnitelman hyväksyminen
www.hyvinvointikertomus.fi

21. TARKASTELUA SUHTEESSA
VERTAILUKUNTIIN JA AIKAAN
l = onko tavoiteltavaa muutosta tapahtunut, onko
kehityssuunta myönteinen
l Vertailukunnat
l Turku,
l Tampere,
l Jyväskylä,
l Oulu,
l Lahti,
l Joensuu

22. HYVINVOINTIKERTOMUS – MONIALAISENA
YHTEISTYÖNÄ OTTAEN MUKAAN KUNTALAISET
l Vuosittain kysely
kokemuksellisesta
hyvinvoinnista – vastaajina
kuntalaiset
l järjestöjen kanssa
keskustelupäivät/ työpajat
l päihdeasennekyselyt
l ostokokeet
Hyvinvoinnin edistämisen tarpeet ja sitä
kautta myös painotukset vaihtelevat - on
tärkeää perustua ajankohtaiseen tietoon
ja tilastoihin – Ei mutu ja Iltasanomat tietoon
-> yhteistyö helpottuu kun
on samansuuntaiset
tavoitteet
-> tiedetään mitä
tavoitellaan
-> toimenpiteet

23. Mikä on hyvinvointikertomus?
.
Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä.
Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki
velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain
kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä
toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajan
hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa.
www.hyvinvointikertomus.fi.
Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, jonka laativat eri
hallinnonalojen asiantuntijat yhdessä. Kuopiossa
asiakirjan laativat hyvinvointiryhmä ja valmisteleva ryhmä.
Sisältö: 1) Katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja
terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin indikaattorien
pohjalta, 2) hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet
seuraavalle vuodelle/ valtuustokaudelle ja 3) suunnitelma
toimenpiteineen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi
sekä 4) arviointi toteutuneesta hyvinvoinnin edistämisestä.
Näissä dioissa kuvataan Kuopiolaisten hyvinvoinnin tilaa,
arvioidaan muutosta ja kuvataan tavoitteet hyvinvoinnin
edistämiseksi. Lopuksi kuvataan toimenpiteet, jotka
esitetään myös toiminta- ja taloussuunnitelmassa.
Indikaattoritieto kuntalaisten hyvinvoinnista ja
terveydestä saadaan niistä tietokannoista, joista se on
toistaiseksi mahdollista:
• Sotkanet www.sotkanet.fi
• ATH Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus
www.terveytemme.fi/ath
• Kouluterveyskysely http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-
asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely
• Tea-viisari https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-
edistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisari
• Kunnan omat indikaattorit ja tilastot
• Laadulliset kyselyt ja asiakaspalautteet – mm.
kokemuksellinen hyvinvointikysely ja työpajojen
tulokset
Indikaattorit kuvaavat erilaisia kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä:
1. Hyvinvointi 2. Elämänlaatu ja osallisuus
3. Opiskelu ja työ ja toimeentulo 4. Turvallisuus, asuminen ja ympäristö
5. Päivähoito 6. Koulu
7. Sosiaali- ja terveydenhuolto 8. Kunnan palvelut
9. Vapaa-aika 10. Muut palvelut
11. Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima
Kuopion
vertailukunnat:
• Jyväskylä
• Tampere
• Turku
• Joensuu
• Oulu
• Lahti
23

24. HYVINVOINTIRYHMÄ
PAJ PAJ PAJ SJ
AJ
AJ
KJ
KAUPUNGINJOHTAJAN
JORY
HYVINVOINTIRYHMÄN
VALMISTELEVA RYHMÄ
ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA
PALVELUALUEILTA
AJ AJ AJ
AJ AJ
AJ
HYVINVOINTIKOORDINAATTORI
HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA
AJAJ
KJ= Kaupunginjohtaja
PAJ= Palvelualuejohtaja
SJ= Strategiajohtaja
AJ= Asiakkuusjohtaja
HYVINVOINTIRYHMÄ
Hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen:
 suunnittelu,
 koordinointi,
 kehittäminen ja
 arviointi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelualueiden yhteistyönä
24

25. Palvelualuejohtajat Tervahauta Markku (terveydenhuollon ja perusturvan palvelualueet),
Vähäkangas Pekka (hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueet), Pirhonen
Jarmo (kaupunkiympäristön palvelualue)
Perusturva- ja terveydenhuolto
l perusturvajohtaja Antikainen Mari, controller Kekoni Arja, kehittämisasiantuntija
Kankkunen Katriina, Asiantuntija Holopainen Arto, projektisihteeri Laakko Heidi,
kuntakokeilukoordinaattori Juutinen Anna-Mari, kuntoutusjohtaja Korhonen Mikko,
terveysjohtaja Saarinen Jari
Kaupunkiympäristön palvelualue
l Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen, yleiskaavajohtaja Romppanen Juha ja
asuntotoimenjohtaja Hiltunen Katri
Kasvun ja oppimisen palvelualue
l Va varhaiskasvatusjohtaja Tuula Nuotio, kasvun ja oppimisen tuen johtaja
Parkkisenniemi Juha ja opetusjohtaja Auvinen Leena
Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue
l hyvinvoinnin edistämisen johtajat Hentunen Janne ja Heli Norja ja
hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen
Elinvoima- ja konsernipalvelut
l strategiajohtaja Lätti-Hyvönen Sirpa ja kansainvälisten asioiden koordinaattori Kovanen
Raija, markkinointijohtaja Soininen Kirsi ja asiakaspäällikkö Kervola Petri
Tiedoksi: kaupunginjohtajalle ja palvelualuejohtajien sihteereille
Hyvinvointiryhmän kokoonpano
25

26. Hyvinvointiryhmän valmisteleva ryhmä, ”rukkasryhmä”:
Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue:
l hyvinvoinnin edistämisen johtaja, Norja Heli ja hyvinvointikoordinaattori, Rytkönen Säde
ja kansalaistoiminnan asiantuntija Niemi Sirpa
Kaupunkiympäristön palvelualue:
l Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveyssuunnittelija Mannerkorpi Anne
Perusturva ja terveydenhuolto:
l Sosiaalityön päällikkö Sarnola Aulis, palveluesimies Nikula-Partanen Ansa,
terveydenhoidon palvelujen päällikkö Tanninen Hanna-Mari, kehittämisasiantuntija
Kankkunen Katriina, vastaava ravitsemussuunnittelija Juntunen Katri ja
ravitsemussuunnittelija Tuovinen Anne ja asiantuntija Holopainen Arto, projektisihteeri
Laakko Heidi.
Kasvun ja oppimisen palvelualue:
l Kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Uotinen Miia, nuorisopäällikkö Väänänen Jari,
suunnittelija Kuosmanen Sani, perusopetuspäällikkö Ihalainen Sari, päivähoidon
suunnittelija Nissinen Eila
Elinvoima- ja konsernipalvelut:
l kaupunkisuunnittelija Niilahti Jussi, maahanmuuttokoordinaattori Miettinen Jouko,
controller Tukiainen Tarja-Leena, viestintä ja asiakaspalvelut, asiakaspäällikkö Kervola
Petri ja tiedottaja Henna Lindroos
Hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän kokoonpano
26

27. WWW.HYVINVOINTIKERTOMUS.FI

28. Nuoret ja nuoret aikuiset
Nuorisopalveluiden suunnitelmallisesti tuettujen
nuorten määrä on ollut laskussa.
Nuorten Vamoksen asiakkaina on ollut vuosittain (v.
2015 ja 2016) noin 100 nuorta. Lähes puolet nuorista
on ollut työelämän ulkopuolella ja kolmasosa
työttömiä nuoria. Kolmasosa on toimeentulotuen
varassa eläviä. Eniten asiakkaita ohjautui
mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä tai
asiakas itse hakeutui palveluihin.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden
vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-
vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa
pysynyt samana viime vuosina (0.9%). (ETK, Kela)
Koulupsykologien ja –kuraattorien työpanosta
(peruskoulu- ja toinen aste) on lisätty uuden
oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan 1.8.2014.
Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevällä
psykologilla on ollut n. 1400 opiskelijaa ja kuraattorilla
n. 1200 opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista lv
2015-2016 noin 9% on ollut psykologin asiakkaana ja
noin 11,5% kuraattorin asiakkaana.
Lähde: Kasvun ja oppimisen pa.
Henkilötyövuodet 2013 2014 2015 2016
Koulupsykologit 7,5 9,5 12,9 12,9
Koulukuraattorit 6,1 12,1 13,6 13,6
Päivitetty 03/2017
315
293
319
269
356
268
310
290
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Sihtiin varattuja ensiaikoja
Nuorten vastaanotto Sihdin palveluissa oli varattuja
ensiaikoja 290 vuonna 2016. Tilanne on vaihdellut
vuosittain. Vuosien 2014 ja 2016 alhaisemmat luvut
johtuvat henkilöstövajauksesta. Suurimmat syyt
käynteihin olivat mielialaoireet, ihmissuhteisiin tai
elämäntilanteisiin liittyvät asiat, käytösongelmat tai
koulunkäyntiongelmat. (Kuopion omat tilastot).
2014 2015 2016
Nuorisopalveluissa
suunnitelmallisesti
tuettujen nuorten määrä
512 458 193
28

29. Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat)
Kouluterveyskyselyn (v.2013) mukaan nuorten
päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka
humalajuominen onkin vähentynyt lukion
oppilailla (17,2% v.2013). Ammatillisten
oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila
kerran kuukaudessa (v.2015 25 – 53% riippuen
alasta) ja huumeiden kokeilu v.2015 (14-24%
riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin
lukion opiskelijoilla. Tosi humalassa olevien
määrä on laskenut (36% ammatillisen opisk v.
2013 17% lukion opisk v.2013).
Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista
tupakoivien osuus (v. 2013 38 %, v.2015 24-
43% eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien
joukossa. Kouluterveyskyselyn (v.2015) mukaan
tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten
opiskelijoiden parissa. (Kouluterveyskysely).
40.5 35.7 36.0
24.4 21.6 17.3
2008 2010 2013
Tosi humalassa vähintään
kerran kuukaudessa, %,
KuopioAmmatill. Lukion 1. ja 2 .luokat
16.5 19.1 19.3
10.5 11.3 10.6
2008 2010 2013
Kokeillut laittomia huumeita
ainakin kerran, %, Kuopio
Ammatill. Lukion 1. ja 2 .luokat
Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet, 8.3.2017
Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-
24 vuotiaiden määrä on vähentynyt (1,6/1000 v.2015).
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-
vuotiaat ovat vähentyneet 1,4/1000 vastaavanikäistä
v.2015. (THL).
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden
määrä on kasvanut 9,9/1000 v.2015) (Sotkanet).
2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa
Kuopiossa on tehty kauppoja, kioskeja, Alkoja ja
huoltoasemia koskevat alkoholin ostokokeet v.2013 ja v.
2015 myös tupakan ja rahapelaamisen ostokokeet.
Tulosten mukaan v. 2015 kuopiolaisiin liikkeisiin tehtiin
yhteensä 227 (v.2013 yhteensä 122) ostoyritystä, joista
alkoholin osalta onnistui 33% (v. 2013 37 %), tupakan 36%
ja rahapelien pelaamisesta 84% onnistui.
29

30. Hyvää
- Kuopio on turvallinen kaupunki
- Rikokset vähentyneet
- Asumisen tilanne; ahtaasti asuvia
lapsiperheitä on vähän, asunnottomuus on
vähentynyt.
- Pienituloisia lapsiperheitä on vähiten
suhteessa vertailukaupunkeihin.
- Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden
osuus on hyvällä tasolla
- Kuopion kaupungin uusi työllistämistuki
työnantajille
- Nuorten tupakointi ja humalajuominen
vähentyneet
- Nuoret kokevat yhä vähemmän
vanhemmuuden puutetta
- Kulttuuripalveluihin ollaan tyytyväisiä
- Ilman laatu Kuopion keskustassa on
parantunut
- Kallaveden laatu on parantunut
Tiivistelmä kuopiolaisten hyvinvoinnin tilasta V.2016
Huolenaiheita
- Seksuaalinen häirintä ja väkivalta
- Fyysinen uhka nuorten parissa
- Perheväkivaltatilanteiden lisääntyminen
- Koulukiusaaminen
- Lasten ja vanhusväestön määrän suhde
työikäiseen väestöön jatkaa kasvuaan
- Työttömyysaste kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikais-
työttömyys kasvavat. Ulkomaalaisten
työllistyminen on vaikeaa
- Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä
samoin kuin lastensuojelun tukitoimien piiriin
ohjautuvien lasten määrä on korkea.
- Päihteiden käyttö - erityisesti ammatillisten
oppilaitosten opiskelijoilla
- Huumausainerikokset
- Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi on
vertailukaupunkien korkein
- Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuudet
30

31. Vuonna 2016 tehty: Kuopiolaisten hyvinvoinnin edistämisen
tavoitteet vuodelle 2017 ja alustavat seuraavalle valtuustokaudelle
.
1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy
- Lisätään lapsiperheiden varhaista ja avohuollon tukea.
- Kiusaamiseen ja fyysiseen uhkaan puututaan aktiivisesti.
- Seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan aktiivisesti.
- Alkoholin ja huumeiden käyttö vähenee ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään ja puututaan varhain,
erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa.
- Vaikutetaan nuorten vanhempien päihdeasenteisiin (kouluth. kautta 7.lk:n laajat terveystarkastukset
vrt. Sitra riskiryhmät).
- Nuorten kokema terveydentila paranee, erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa.
- Edistetään lasten ja nuorten liikkumista sekä hyvää ravitsemusta ja ennaltaehkäistään ylipainoa.
2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy
- Positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten (alle 29-v) ja
ulkomaalaisten työllistymiseen kiinnitetään huomiota.
- Ennaltaehkäistään päihteiden käyttöä ja perheväkivaltatilanteita.
- Maahanmuuttajalapsiperheiden syrjäytymistä ehkäistään ja turvapaikanhakijoiden tilanteeseen reagoidaan.
3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy
- Tutkitaan ja poistetaan aktiivisuutta ehkäiseviä tekijöitä.
- Vanhusten koteihin vietävää tukea lisätään. Kotiin vietäviä turvallisuuspalveluja kehitetään.
- Ehkäistään ja puututaan mielenterveys ja päihdeongelmiin.
4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy
- Yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään lähidemokratiamallin ja osallisuuden ohjelman avulla.
- Viestintää ja markkinointia hyödynnetään ja tehostetaan, otetaan hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli
käyttöön.
- Mahdollistetaan terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö.
- Elinikäisen liikennekasvatuksen ja –turvallisuuden tehostaminen, erityisesti polkupyörä- ja
jalankulkijaonnettomuudet.
31
Lähde: Kuopion
sähköinen hyvinvointi-
kertomus vuodelle 2017 ja
seuraavalle
valtuustokaudelle,
4.4.2016
Hyvinvointiryhmän
vahvistamat tavoitteet

32. => HYVINVOINTITIEDON ANALYSOINTI
-> YHTEISET HYVINVOINTITAVOITTEET
-> TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN
EDISTÄMISEKSI
-> VALTUUSTOHYVÄKSYNTÄ OSANA TALOUS- JA
TOIMINTASUUNNITELMAA

33. TOIMENPITEET HYVINVOINNIN
EDISTÄMISEEN VUONNA 2017
PALVELUALUEITTAIN
33
Kuopion kaupungin
talousarvio 2017.
Toiminta- ja
taloussuunnitelma 2017-
2020. Kaupunginvaltuusto
14.11.2016 päätöskokous

34. TOIMENPITEET HYVINVOINNIN
EDISTÄMISEEN:
PERUSTURVAN PALVELUALUE
l Kehitetään Terve Kuopio- kioskin ja Ikäneuvolan toimintaa
ja tuotetaan ennaltaehkäiseviä palveluja.
l Palveluohjaustilanteessa ohjataan asiakasta soveltuviin
ennaltaehkäiseviin ja palvelutarvetta vähentäviin
palveluihin.
l Ollaan aktiivisesti mukana eri työryhmissä
(kansainvälisessä että kansallisessa
verkostoyhteistyössä) sekä hallituksen kärkihankkeissa.
Kuopion lapsiperheiden palvelut eri palvelualueilla ovat
aktiivisena kehittäjinä STM:N valtakunnallisessa ns.
LAPE-hankkeessa.
34

35. TOIMENPITEET HYVINVOINNIN
EDISTÄMISEEN:
TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE
l Kehitetään terveydenhoitajien ja lääkäreiden ennaltaehkäiseviä
vastaanottoja, asiakkaita kannustetaan omaan hoitoon
osallistamisessa ja heitä kuullaan asiakastilanteissa.
l Kehitetään ja tuotetaan näyttöön perustuvia ennaltaehkäiseviä
palveluja: terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanotot,
lääkäreiden vastaanotot.
l Kunnassa on työttömien terveydenhoito järjestetty, tehdään
aktiivista yhteistyötä myös VAMOShankkeen kanssa.
35

36. MISTÄ LÖYTYY KUOPION
HYVINVOINTIKERTOMUKSET?
1. www.hyvinvointikertomus.fi -> valmiit hyväksytyt
asiakirjat (kartasta)
2. Kuopion kaupungin talousarvio 2013/ 2014/ 2015/ 2016
Toiminta ja taloussuunnitelma 2013-2016/ 2014-2017/
2015 – 2018/ 2016 - 2019
l https://www.kuopio.fi/fi/talousarvio
-> kohdasta Hyvinvointi
3. Dioina: - https://www.kuopio.fi/fi/ohjelmat-ja-suunnitelmat
Sähköinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointi:
https://www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa (tänne tulee
keskeneräisetkin diat...)

37. Kuopiolaisten hyvinvoinnin edistämisen ALUSTAVAT tavoitteet
seuraavalle valtuustokaudelle (2017-2020) (päivitetty 20.4.2017)
.
1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy
- Lapsiperheet saavat varhaista ja avohuollon tukea tarvittaessa (huomioidaan myös maahanmuuttajalapsiperheet)
- Kuopiossa ei kiusata ketään
- Seksuaalista häirintää, fyysistä uhkaa ja väkivaltaa ei esiinny
- Päihde- (alkoholi, huumeet) ja mielenterveysongelmat vähenevät (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuoret)
- Nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa määrä lisääntyy).
- Lapset ja nuoret liikkuvat vähintään suositusten mukaisesti. Edistetään hyvää ravitsemusta ja
ennaltaehkäistään ylipainoa.
2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy
- Positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne (erityisesti pitkäaikaistyöttömät, nuoret alle 29-v ja ulkomaalaiset)
- Päihde- ja mielenterveysongelmat vähenevät
- Perheväkivalta ja myös kodin ulkopuolella tapahtuva väkivalta vähenee
- Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, liian vähäinen liikunta)
3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy
- Kuopiossa ikäihmiset ovat aktiivisia, toimintakykyisiä ja kokevat terveytensä hyväksi
- Ikäihmiset saavat tukea kotiin ja kodit ovat turvallisia asua.
- Mielenterveys ja päihdeongelmat vähenevät
- Edistetään hyvää ravitsemusta ja ennaltaehkäistään ylipainoa.
4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy
- Kuntalaiset ovat aktiivisia ja heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa
- Kukaan ei koe tahtomattaan yksinäisyyttä (erityisesti miehet 20-54v ja ikäihmisillä enemmän kuin keskimäärin Suomessa)
- Kuntalaiset saavat tietoa ja tukea oman hyvinvointinsa edistämiseksi
- Kuopiossa on terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö.
- Liikenneonnettomuudet vähenevät (erityisesti riskiryhmien parissa: moponuoret, ajokortin saaneet, polkupyörä- ja
jalankulkijaonnettomuudet)
37