Himanka Saija. Ehkäisevän päihdetyön tietojohtaminen (osa I) miniwebinaari 12.10.2021

1. Järjestöt mukana
hyvinvointikertomus-
työssä: esimerkkejä
eri alueilta
Saija Himanka

2. Etelä-Pohjanmaan
hyvinvointikertomustyö 1/2
• Ehyt ry ollut mukana työryhmässä järjestöedustajana kuntien hyte-
yhdyshenkilöiden kanssa.
• Alueellisen hyvinvointikertomuksen liitteeksi koottu järjestöyhteistyössä
järjestötietoraportti, joka sisältää kuvauksen alueen järjestöistä, Etelä-
Pohjanmaalla käytössä olevat järjestöyhteistyön mallit, huolenaiheet ja
kehittämisehdotukset, järjestötoiminnan muutokset ja koronapandemian
vaikutukset järjestötoimintaan.

3. Etelä-Pohjanmaan
hyvinvointikertomustyö 2/2
• Järjestöedustajana ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointikertomukseen
koottavien indikaattoreiden valintaan ja olla valitsemassa painotuksia
hyvinvointisuunnitelmaan
• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on sisällytetty asiantuntijuutta
ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta myös Ehyt ry:tä konsultoiden

4. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 1/3
Järjestöt ovat rakentamassa vahvaa yhteyttä ja pysyvää kumppanuutta julkisen
sektorin kanssa.
1)Kumppanuuspöytä - toimintamalli
Seutukunnittain on kuluneen vuoden aikana toteutettu ensimmäistä kertaa
kumppanuuspöydät. Siinä järjestöt yhdessä kunnallisten toimijoiden, paikallisten
asukkaiden sekä yritysten kanssa kokoontuvat yhteisen teeman äärelle.
Koollekutsujana toimii kunta/kuntayhtymä.

5. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 2/3
2) Etelä-Pohjanmaan jokaiseen 18 kuntaan on nimetty järjestöyhdyshenkilö/-henkilöt.
Järjestöyhdyshenkilö on kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu kunnassa toimivien
järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö.
Yhteistyön tueksi on syksyllä 2021 valmistumassa kuntajärjestöyhteistyön käsikirja.
3) EteläPohjanmaalla on kaikkiaan 14 erilaista asiakaskasraatia
Asiakasraateja koordinoivat kunnat, järjestöt, EteläPohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Eskoo.
Asiakasraatien kokoonpanoissa on suurin osa järjestöjen edustajia,
sen lisäksi heitä on kuntien lakisääteisissä vammais- ja vanhusneuvostoissa.
Asiakasraatitoiminnasta on 4 kirjattuna asiakkuuskertomuksissa, joita alueellamme on kolme
(Kaksineuvoinen, JIK ja EPSHP). Valmisteilla on alueellinen asiakkuuskertomus.

6. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia
kuntien ja järjestöjen
yhteistyömalleja 3/3
4) Järjestöneuvosto
Monialainen maakunnallinen Järjestöneuvosto asetettiin 22.9.2021.
Järjestöneuvoston tehtävänä on mm. edistää kansalaisten ja järjestöjen
osallistumismahdollisuuksia hyvinvointialueella sekä tukea järjestöjen
integroitumista hyvinvointialueen hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön.
Järjestöedustaja on nimetty erilaisiin jaostoihin, mm. Yhdyspintajaostoon ja
palvelujaostoon, joissa yhteistä hyvinvointialuetta, rakenteita, strategiaa ja
palveluita työstetään.

7. Laukaan kunnan
hyvinvointisuunnitelma 2019-2021
• Ehkäisevä päihdetyö kirjattu yhdeksi keskeisimmistä kehitettävistä asioista.
• Keskiössä päihteidenkäytöltä suojaavien toimien tiedostaminen ja
vahvistaminen.
• Ehkäisevä päihdetyö toteutuu eri toimijoiden ja kunnan yhteistyössä,
järjestöt ovat tärkeä resurssi yhteistyössä.
• Kunnassa on ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja yhdyshenkilö.
• Kunnan hyvinvointityöryhmän alaisena toimii monialainen ehkäisevän
päihdetyön työryhmä, joka suunnittelee, jäsentää ja kehittää ehkäisevää
päihdetyötä. EHYT ry ollut edustettuna työskentelyssä.

8. Jyväskylän esimerkkejä 1/2
• Jyväskylän hyvinvointisuunnitelmassa ehkäisevää päihdetyötä
toteutetaan verkostoissa, joihin kuuluu järjestöt. Yhteistyö myös
hankekehittämisen kautta.
• Järjestöt toteuttavat hyvinvointi- ja päihde kyselyitä kuntalaisille.
• Kirkkopalvelut vahva yhteistyökumppani ja siinä naisten päihdetyö ja
isäerityinen työ. Sovatek säätiö toimii sitten päihdehoidon ja -
kuntoutuksen tuottajana. Jyväskylän Katulähetys kohtaa nuoret.
• FINFAMin kohderyhmä on mielenterveystoipujien omaiset ja ovat
oleellinen kumppani. Se tehdään yhteistyössä Meijän Mieli -hankkeen
kanssa.

9. Jyväskylän esimerkkejä 2/2
• Väkivaltatyö järjestöjen kanssa: Ensi- ja turvakoti, Raiskauskriisikeskus
Tukinainen ja Kriisikeskus Mobile. MLL:n edustus on ollut mukana
väkivaltakoulutusmallin ja kouluttajamallin rakentamisessa.
• Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ylläpitää monia hankkeita,
joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
• Lapset puheeksi menetelmän levittämistä ja juurruttamistyötä on tehty
kuntatoimijoiden ohella myös MLL ja Pelastakaa Lapset toimijoiden
kanssa. He ovat mukana myös Jyväskylän Lapset puheeksi
kouluttajaverkostossa.

10. Esimerkki Rovaniemi:
• Rovaniemen järjestötalo koordinoi ikäkausiverkostoja, jotka
osallistuvat hyvinvointikertomuksen työstämiseen ja kommentointiin
• Järjestöedustaja mukana HYTE-työryhmässä
• Jotta työ saadaan hedelmälliselle tasolle niin tehty pitkään yhteistyötä
• --> syntynyt luottamus ja avoimuus. Luotu läpinäkyvät rakenteet ja
mennään toiminta ja tekeminen edellä. Järjestöjä aktivoidaan
jatkuvasti mukaan ja yritetään kehittää toimintaa niin että isot ja
pienet järjestötoimijat löytäisivät paikkansa.

12. Rovaniemeläisillä järjestöillä on
osaamista ja tahtoa olla luomassa
kuntalaisten arjen ympäristöjä ja
rakenteita 1/2
• Uudenlaisen, tehokkaan yhteistyökulttuurin juurruttaminen kaupungin
ja järjestöjen välille vaatii aikaa ja joustavuutta molemmilta osapuolilta
• Järjestökentällä toimii koulutettuja ja erikoistuneita ammattilaisia,
jotka haluavat jakaa asiantuntijuuttaan myös muille toimijoille.
• Järjestöt ovat valmiita järjestämään peruspalveluja tukevaa ja
kuntalaisia osallistavaa toimintaa

13. Rovaniemeläisillä järjestöillä on
osaamista ja tahtoa olla luomassa
kuntalaisten arjen ympäristöjä ja
rakenteita 2/2
• Järjestöillä on osaamista kehittää hyvinvointia lisääviä ja
ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, kuten liikunta- ja muita vapaa-
ajan aktiviteetteja
• Rovaniemen Järjestötalossa toimii Järjestöpiste Joiku, jonne kunnan
työntekijät ja järjestöt voivat ohjata asiakkaitaan tutustumaan erilaisiin
järjestötoiminnan muotoihin ja löytämään niistä itselle kiinnostavia

14. Järjestöiltä on tullut palautetta
• Kysely: noin 150 alueelliselta ja valtakunnallista Sote-järjestöä, joilla
toimintaa Lapissa.
• Muutama oli ollut mukana koko prosessin ajan, osa oli saanut vain
kommentoida kun paperit olivat jo valmiit. Osa ei ollut ollut olenkaan
mukana.
• Viesti oli hyvin selkeä
- Syksyllä järjestöillä kiireistä ja hyvinvointikertomustyöhön
harvoin varattu aikaa
- Monella alueella järjestöjen osaamisen ja hiljaisen tiedon
hyödyntäminen olisivat tuoneet lisäarvoa ja hyvinvointisuunnitelman
käytäntöön viemiseen lisää toimijoita.

15. Kiitos paljon ja mukavaa syksyä!
Saija Himanka
EHYT ry
saija.himanka@ehyt.fi