Satu Kankkonen HYTE-päivä 2020 12.11.2020

1. Hyvinvointikertomusten uudenlainen laadinta
HYMY – Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen verkostohanke
2019-2021
Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Satu Kankkonen 12.11.2020

2. HYMY -hanke
• Hanke on avaus uuden kunnan roolin
mukaiseen monialaiseen hyvinvoinnin
edistämiseen ja tietojohtamiseen.
• Hankkeella vastataan terveydenhuoltolaista
tuleviin tavoitteisiin ja sote-uudistuksen
jälkeiseen aikaan.
• Tavoitteena on
• väestön hyvinvoinnin edistäminen
kaupunkisuunnittelun keinoin
• kuntien hyvinvointijohtamisen kehittäminen.

3. HYMY -hanke
• Hankkeessa on kehitetty rakennetun
ympäristön indikaattoreja eri mittakaavatasoille
(seutu- kunta- ja lähiympäristö) laajaan
hyvinvointikertomukseen ja
kaupunkisuunnittelun tueksi.
• Lisäksi kehitämme kuntien
hyvinvointijohtamista ja siihen liittyvää
päätösten vaikutusten ennakkoarviointia.
• Hanke saa rahoitusta STM:n terveyden
edistämisen määrärahasta, 2019-2021 (2,5
vuotta).
HYMY-MAL-verkostossa
HYMY-Innokylässä
HYMY-hankkeen yhteystiedot:
heli.suuronen@tampereenseutu.fi

4. Lähtökohtia hyvinvointikertomuksen uudistamiseen

5. Hyvinvointikertomus
• Hyvinvointikertomuksen tekoon velvoitti
vuonna 2011 voimaan tullut
terveydenhuoltolaki (2010/1326) § 12 1.
mom., jonka mukaan kertomuksen tulisi
olla kunnan hyvinvointipolitiikkaa ohjaava
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja
raportoinnin työväline.

6. HYMY –hankkeessa tehtyjä havaintoja
• Hyvinvointityötä tehdään edelleen vahvasti
hyvinvointi- ja sivistystoimialoilla ja etenkin
tekninen sektori (maankäyttö- ja infrapalvelut)
saattaa kokea ulkopuolisuutta.
• Hyvinvointikertomuksen tietoa hyödynnetään hyvin
vähän tai ei ollenkaan kaupunkisuunnittelussa.
• Hyvinvointikertomusten tieto on ollut pääasiassa
sosiaali- ja terveysalalta ja teknisen sektorin tieto
usein ohutta.
• Hyvinvointikertomus- ja suunnitelma voidaan
nähdä ”pakollisina raportteina” vailla toivottua
ohjausvaikutusta kunnan talouden ja toiminnan
suunnitteluun.
Sahamies 2018: Elinympäristön
hyvinvointivaikutusten mallintaminen
Tampereen kaupunkiseudulla ja
Porissa 2018
Suuronen 2019: Elinympäristön
hyvinvointivaikutusten mallintaminen
Lahden, Jyväskylän ja Kuopion
hyvinvointikertomuksissa- ja
suunnitelmissa.

7. HYMY –hankkeessa tehtyjä havaintoja
• Hyvinvointityö nojaa tilastoihin: menneeseen
katsovista tilastoista johdetaan toimenpiteet
olettaen että trendi jatkuu samana ja maailma
ei muutu.
• Käytössä niukasti kuntien omia, paikallisiin
olosuhteisiin ja tarpeisiin vastaavia mittareja.
• ”Mittarit edellä” toimintatapaakin esiintyy –
otetaan aina samat mittarit yleisistä
tietokannoista ”vanhasta tottumuksesta”.
• Prosessin tulisi kulkea toisin päin: haasteet 
oman kunnan tavoitteet  toimenpiteet 
mittarit.

8. Keskinäisriippuvainen yhteiskunta
Osaamisen yhdistäminen yli toimialarajojen ja
kokonaan uusien toimintamallien luominen.
Johtaja, organisaatio tai
asiantuntija ei voi yksin
hallita yksittäisenkään
ilmiön monimutkaisia
haasteita.
Ennakoinnin ja poikkisektoriaalisen
ennakointiyhteistyön rooli korostuu.
Systeemisten kysymysten ratkaiseminen on haaste
poliittiselle järjestelmälle.
Asioiden väliset yhteydet on huomioitava
merkittävästi paremmin jo asioiden
valmisteluvaiheessa, samoin toimeenpanossa ja
vaikutusten arvioinnissa.

9. Ilmiölähtöinen suunnittelu
• Tarkoittaa kokonaisuuksien systeemistä
ymmärtämistä:
• eri vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa
yksittäisen hallinnonalan tai sektorin
ymmärryksen pohjalta.
• Ilmiölähtöisyys avaa hyvinvoinnin
edistämisen poikkihallinnollisuutta.
• Julkisessa hallinnossa vertautuu
holistiseen, monialaiseen suunnitteluun:
• jaetun ymmärryksen rakentaminen.
Ilmiölähtöinen suunnittelu: Sitra.

10. Hyvinvointikertomuksen uudistaminen

11. Ilmiölähtöinen suunnittelu
hyvinvointisuunnitelman laadinnassa
• HYMY-kunnat laativat hyvinvointikertomuksen-
ja suunnitelman entistä monialaisemmin.
• Hyvinvoinnin edistämisen rakenteet vaihtelevat
kunnittain, mistä syntyy erilaisia toteutustapoja –
periaate on sama.
• Laadintaprosessin aikana läsnä on koko ajan
• monialainen viranhaltija- ja asiantuntijayhteistyö
• osallistava keskustelu
• hyvinvoinnin kädenjälki –ajattelu (toiminnan
suunnittelu vaikuttavuustavoitteista käsin).
Miksi
Miten
Mitä

12. Vaikuttavuuden portaat
Panos (input)
Käytetyt
resurssit
Teko (output)
Mitattava tehty
työ
Vaikutus
(outcome)
Konkreettinen
muutos
ihmisissä ja
rakenteissa
Vaikuttavuus
(impact)
Ihmisten
hyvinvointi ja
yhteiskunnan
hyöty
= Tavoite eli mitä
pitkäjänteistä
vaikuttavuutta
tavoittelemme
Vaikutusmittarit:
Mitä mitattavia
muutoksia
tavoitellaan
valtuustokauden
aikana?

13. Strateginen HVK aikajänne
2017
2020
2021
2035
Ennakoivan HVK aikajänne
(ilmiöpohjainen suunnittelu)
Kun katse on suunnattu mahdollisiin
tulevaisuuksiin, antaa se myös
mahdollisuuden valita ne
tulevaisuudet, joita haluamme olla
tekemässä.
Miksi
Miten
Mitä

14. Kulunut HVK kausi
Väestön hyvinvoinnin
tilannekuva
Tulevaisuuden
ennakointi,
varautuminen
Reunaehdot: talous,
lainsäädäntö
Toiminta-
ympäristön
analyysi
HVS
vaikuttavuustavoitteet
(pitkä aikaväli,
indikaattorit)
Kunnan strategia ja
rooli
Toimialojen rooli
Ilmiöt ja
vaikuttavuus
Valtuustokauden
tavoitteet
toimialoittain
Vaikutusmittarit
(seurataan vuosittain
tilinpäätöksen
yhteydessä)
Tavoitteet
ja mittarit
Ilmiölähtöinen suunnittelu
hyvinvointisuunnitelman
laadinnassa
Miksi
Miten
Mitä
Vaikutustenarviointi on rakennettu sisään prosessiin (kunnan vuosikellon mukainen toiminta)

15. Nykyhetki
Tulevaisuus
Tavoitteiden määritteleminen
Backcasting eli taaksepäin listaaminen on menetelmä,
jonka avulla voidaan tehdä konkreettinen työsuunnitelma
tavoitteiden (tai vision saavuttamiseksi).
Ilmiöt ja
vaikuttavuus
Tavoitteet ja
mittarit

16. Toiminta-
ympäristön
analyysi
Ilmiöt ja
vaikuttavuus
Tavoitteet ja
mittarit
1. vuosi-
raportti
2020
2021
2022
Vaikutusten
arviointi:
vaikutusmittarit,
vaikuttavuus-
indikaattorit
Valtuustokausi
päättyy

17. Vaikutuksenarvioinnin integroiminen
hyvinvointisuunnitelman laadintaan
Kunnan hyvinvointityön päätavoite
Hyvinvoinnin edistämisen /
hyvinvointijohtamisen strategiset painopisteet
valtuustokausittain
Valtuustokauden tavoitteet
(mahdollisine tavoitetasoineen)
Mitkä ovat seuraavan valtuustokauden
tavoitteemme aktiivisen arjen
saavuttamisessa? Mihin on resursseja/
tahtoa tarttua seur. 4 vuoden aikana?
Mikä on tavoitteemme/kunnianhimon taso?
Hyvinvointisuunnitelman
toimenpiteet
Miten kuntana/kaupunkina edistämme
aktiivista arkea
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Painopiste, esim. Aktiivinen arki
Tavoite 1, esim. Päivittäin
liikuntaa harrastavien osuus
lapsista ja nuorista kasvaa 20%
nykyisestä
Tavoite 2, esim. Palvelujen ja
liikunta/virkistyspaikkojen
saavutettavuus paranee X %:lla
väestöstä
Kunnan TEAviisaritulos liikunnan
edistämisestä ja vähintään tunnin
päivässä liikkuvat ikäryhmittäin
(oma vuosittainen koulukysely)
Joukkoliikenteen
palvelutasoluokan seuranta
Seudullisten liikuntareittien rakentaminen
Lähiliikuntapaikat jokaiselle asuinalueelle
Arkiliikkumista kannustava appi kuntalaisille
Joukkoliikenteen palvelutasoluokan korotus vähintään
5 asuinalueella
Kävely- ja pyöräilyinfran rakentaminen x km,
autonopeuksien alentaminen/autoilun rajoitukset
keskusta-alueella
Vuosittain
seurattavat
mittarit
Millä keinoin voimme
havaita olemmeko
menossa kohti asetettua
tavoitetta?
Tunnistetut ilmiöt, ylittävät valtuustokauden
Esim. Väestön ikääntyminen
Ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen, palvelutarve,
muutto kaupunkeihin
Esim. Liikkumattomuus
Riittävätkö toimenpiteet
valtuustokauden tavoitteiden
saavuttamiseksi?
Vaikutuksen-
arviointi
Ei
Kyllä
Hyvinvointisuunnitelma
hyväksytään
Vaikuttavampien
toimenpiteiden
määrittäminen tai
tavoitetason uudelleen-
määritys
Vaikuttavuuden
itsearviointi
Mikä on
toimenpiteiden
vaikuttavuus
pitkällä
aikajänteellä?
Kuva: Heli Suuronen

18. Kiitos!
Satu kankkonen satu.kankkonen@tampereenseutu.fi, puh. 040 588 1902