2. Perustuu tutkimukseen:
Bonus caps, deferrals, and bankers’ risk-taking
http://www.suomenpankki.fi/en/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitt
eet/Documents/BoF_DP_1505.pdf
Tekijät:
Esa Jokivuolle (Bank of Finland)
Jussi Keppo (National University of Singapore)
Xuchuan Yuan (Harbin Institute of Technology)
12.1.2017 2
3. Sisältö
• Miksi tulosperusteista palkitsemista, kuten bonuksia, käytetään
yrityksissä ja pankeissa?
• Miksi ja miten EU sääntelee pankkiirien bonuksia?
• Tutkimuskysymys:
• Mikä on tehokkain tapa säännellä bonuksia?
• Johtopäätökset
12.1.2017 3
4. Miksi bonuksia käytetään palkitsemisessa?
• Tavoite on saada yritysjohto toimimaan omistajia hyödyttävällä tavalla
• Ongelma: Bonukset voivat kannustaa liialliseen riskinottoon
• Ongelma voi olla erityisen suuri pankkitoiminnassa
• Myös pankin omistajia voi kiinnostaa suuri riski (esim. ylenpalttinen velkavipu)
koska usein on nähty, että julkinen sektori (veronmaksajat) pelastavat pankit,
jos tulee kriisi
12.1.2017 4
5. Miksi EU sääntelee bonuksia (muuttuvaa
palkitsemista)?
• Finanssikriisin 2007-2009 kokemukset
• Pankkitoiminnan sääntelyä on lisätty monin tavoin, jotta kriisit
vältettäisiin tulevaisuudessa ja jotta kustannukset veronmaksajille
pysyisivät hallinnassa
• Pankkien maksamien bonusten rajoittaminen on yksi osa sääntelyä
12.1.2017 5
7. Miten EU sääntelee pankkien bonuksia?
• 1) Muuttuvan palkitsemisen maksimiosuus koko palkitsemisesta
• ”Bonuskatto”
• Max. 100% (tai 200%) kiinteästä palkasta
• 2) Bonusten maksamisen lykkäys ja mahdollisuus takaisinperintään
• Olleet voimassa 31.12.2010 alkaen
12.1.2017 7
8. Tutkimuskysymys
• Lähtökohta: Pankkien riskinottoa pyritään vähentämään sääntelyn
avulla bonuksia rajoittamalla
• Mikä on bonuskaton ja bonusten lykkäämisen teho?
• Tutkimusmenetelmä:
• Matemaattinen malli bonusten ja riskinoton välisestä yhteydestä
• (Huom. Mallissa on yksinkertaistettu joitakin sääntelyn piirteitä)
12.1.2017 8
9. Bonus ja bonuskatto
• Bonus on sitä suurempi mitä parempi on pankin tulos
• Bonus on kuitenkin nolla jos tulos menee miinukselle
• Tämä ”epäsymmetria” kannustaa riskinottoon (koska alaraja on
mutta ylärajaa ei)
• Bonuskatto asettaa myös ylärajan. Siksi kannustin riskinottoon
pienenee.
12.1.2017 9
12. Monta ”lyhyttä” bonusta on arvokkaampi kuin yksi pitkä
+ + 0 0
0
Yhteenlasketut bonukset
ajanjaksolta > 0
Ajanjakson bonus = 0
12.1.2017 12
13. Monta ”lyhyttä” bonusta on arvokkaampi kuin yksi pitkä
+ + 0 0
0
Yhteenlasketut bonukset
ajanjaksolta > 0
Ajanjakson bonus = 0
12.1.2017 13
Myös riskinoton kannustin suurempi!
15. Bonusrajoitusten vaikutus riskinottoon
• Teemme teoreettisen mallin avulla ”ajatuskokeen”
(simulaation/kontrafaktuaalin)
• Aineisto: n. 100 suurinta USA:n pankkia ml. pääjohtajien palkkiotiedot
• Oletus: Vuoden 2006 lopussa pankkien riskit olivat ”optimaalisella” tasolla
siten, että riskitason nostamisen tai laskemisen kustannus olisi ylittänyt sen
hyödyn
• Mitä olisi tapahtunut riskitasoille, jos olisi asetettu 1) bonuskatto (100%)
ja/tai 2) bonusten lykkäys 2-5 vuoteen? (EU:n minimilykkäys on 3v.)
12.1.2017 15
16. Tulokset ja johtopäätökset
• Bonuskatto vaikuttaa tehokkaalta välineeltä
• Bonusten lykkäys voi jäädä tehottomaksi, jos pankkiiri on
asenteeltaan ”riskineutraali”
• Bonuskaton vaikutus vaihtelee pankeittain, mutta näyttäisi purevan
riskipitoisimmille pankeille…
12.1.2017 16
17. Bonuskaton potentiaalinen vaikutus riskitasoon
10 eniten ”velkavivutettua” pankkia USA:ssa ennen kriisiä
Tähän ryhmään valikoituneet ”kuuluisat” tapaukset on merkitty punaisella
12.1.2017 17
Morgan Stanley -74.00%
Bear Stearns -26.50%
Lehman Brothers -56.60%
Goldman Sachs -63.10%
First Bancorp 0.00%
Merrill Lynch -75.70%
Astoria Financial 0.00%
Commerce Bancorp -100.00%
Citigroup -54.50%
Northern Trust -100.00%
An efficient and reliable functioning of the financial system is vital for the economy as a whole.
Any disturbances in the intermediation of finance can have a strong negative impact on economic growth.
This was seen once again in the recent financial crises – we are still far below the pre-crises economic growth trend.
This is why it is of utmost importance to have sound financial system and strong operators in the financial markets.
Although Finland’s economic development broadly follows the same pattern as the European GDP growth, the Finnish banking sector has been solid throughout the crisis and its aftermath. The shock caused by the global financial crisis was transmitted to us via the export sector.