JyväSkylä 23.4.2008

628 views

Published on

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
628
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
14
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

JyväSkylä 23.4.2008

  1. 1. Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen/Jyväskylä 23.4.2008/Jyväskylä TAPIO HÄYHTIÖ & JARMO RINNE
  2. 2. AVAINSANAT <ul><li>Poliittinen osallistuminen </li></ul><ul><li>Refleksiivinen politiikka </li></ul><ul><li>Kansalaisuus </li></ul><ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä (TVT) </li></ul><ul><li>Kansalaisvalvonta </li></ul><ul><li>Julkisuus </li></ul>
  3. 3. Internetin lyhyt historia 1 <ul><li>ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla </li></ul><ul><li>hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta </li></ul><ul><li>’ Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina </li></ul>
  4. 4. INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2 <ul><li>1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja NSFNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön </li></ul><ul><li>1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen – nykyaikaisen Internetin synty </li></ul><ul><li>Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi) </li></ul><ul><li>Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen </li></ul>
  5. 5. TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos <ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi </li></ul><ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille. </li></ul><ul><li>Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä </li></ul>
  6. 6. Politiikka ja poliittinen osallistuminen muuttuvassa maailmassa? <ul><li>Suppea politiikkakäsitys </li></ul><ul><li>Laaja politiikkakäsitys </li></ul><ul><li>Politiikka ja poliittinen osallistuminen muutoksessa: globalisaatio, yksilöllistyminen, tietokoneistuminen, vapaa-ajan lisääntyminen jne. </li></ul><ul><li>Refleksiivinen politiikka – kiinnitetään huomiota ihmisten omaehtoiseen toimimiseen sen sijaan, että politiikka nähdään ainoastaan ihmisten edustamiseksi: toiminnallinen politiikkakäsitys </li></ul>
  7. 7. OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN <ul><li>Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon </li></ul><ul><li>Institutionaalinen/konventionaalinen vs. </li></ul><ul><li>ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen </li></ul>
  8. 8. lisää demokratiaa Netissä? <ul><li>Efektiivinen osallistuminen </li></ul><ul><li>päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia </li></ul><ul><li>kansalla viimekädessä asialistan kontrolli </li></ul><ul><li>valistunut ymmärrys päätettävistä asioista </li></ul><ul><li>kansalaisten inklusiivisuus </li></ul><ul><li>tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua demokraattiseen prosessiin </li></ul><ul><li>Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic Democracy” </li></ul>
  9. 9. Instituutiokeskeinen osallistuminen <ul><ul><li>Konventionaalinen osallistuminen -> organisaatiot </li></ul></ul><ul><ul><li>PANOS – TUOTOS-MALLI </li></ul></ul><ul><ul><li>Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille </li></ul></ul><ul><ul><li>Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoiden käsissä </li></ul></ul><ul><ul><li>Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä </li></ul></ul><ul><ul><li>Tulokset: pitkällinen prosessi, vaatii resursseja. Ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen muotoon ja tapaan </li></ul></ul>
  10. 10. Muutostendenssit osallistumisessa <ul><li>Sosiaalisten ryhmien jäsenyys laskussa (puolueet, eturyhmät, ammattijärjestöt) -> sosiaalinen kiinnittyminen löyhempää </li></ul><ul><li>Yksilökeskeisyyden/ individualismin nousu, elämänpolitiikka (asiakohtaisuus, ideologioiden merkityksen lasku, yksilöllinen vastuunottaminen, vaihtoehtoisten osallistumismuotojen lisääntyvä kirjo) </li></ul>
  11. 11. INTERNETIN LUPAUS: mahdollistava väline <ul><li>alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline </li></ul><ul><li>alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä </li></ul><ul><li>organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus </li></ul><ul><li>verkostomaisuus osallistumisessa ja poliittisessa toiminnassa </li></ul>
  12. 12. LISÄÄ DEMOKRATIAA? <ul><li>Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointi </li></ul><ul><li>vuorovaikutteisen viestinnän tehostaminen </li></ul><ul><li>viestinnän läpinäkyvyys </li></ul><ul><li>mielipidetiedustelut </li></ul><ul><li>kansalaisten palaute / keskustelufoorumit </li></ul><ul><li>oikeus tehdä aloitteita </li></ul><ul><li>äänestäminen Internetin välityksellä </li></ul><ul><ul><ul><li>vaalit, yksittäiset asiakysymykset </li></ul></ul></ul>
  13. 13. RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS Grönlund 2005 <ul><li>kahdensuuntainen viestintä netissä </li></ul>KANSA -preferenssit INFORMAATIO POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT -huomioiminen ja vaikutus TUOTOS KONTROLLI
  14. 14. Muuttuva politiikka <ul><ul><li>Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista </li></ul></ul><ul><ul><li>Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisen järjestelmäkeskeisyyden </li></ul></ul><ul><ul><li>Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2003) – pienistä puroista kasvaa suuri virta </li></ul></ul>
  15. 15. Politiikan omatoimisuus <ul><li>rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta. </li></ul><ul><li>uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella. </li></ul>
  16. 16. <ul><li>POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ LUO EDELLYTYKSIÄ POLITIIKALLE INSTITUUTIONA </li></ul><ul><li>RAJAA POLITIIKAN ILMIÖN LÄHTÖKOHTAISESTI INSTITUTIONAALISEKSI: VALTIO VS. KANSALAISYHTEISKUNTA </li></ul><ul><li>POLIITTISEN KANSALAISTOIMINNAN PAIKANTAMISEKSI ON TARPEEN KEHITELLÄ MYÖS KANSALAIS-, TOIMIJA- JA YKSILÖLÄHTÖISIÄ TEOREETTISIA SELITYSMALLEJA </li></ul><ul><li>AKTIIVISEN POLIITTISEN KANSALAISUUDEN YHDEKSI KESKEISEKSI MÄÄRITTÄJÄKSI NOUSEMASSA KYKY HENKILÖKOHTAISTEN POLIITTISTEN ARVIOINTIEN TEKEMISEEN JA NIIDEN MUKAAN TOIMIMISEEN </li></ul>Refleksiiviseen politiikkaan
  17. 17. Rakenteesta refleksiivisyyteen <ul><li>refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa ( fluid ) toimintaa </li></ul><ul><li>Sosiologinen selitysmalli: identiteetit kietoutuvat järjestön tunnistettavaan kollektiiviseen identiteettiin ja yksilöstä tulee ryhmän tunnusmerkistön kantaja . </li></ul><ul><li>Analysoidaan yhteiskunnan ja politiikan eri osien välisiä vuorovaikutussuhteita ja kosketuspintoja - yhteiskunnalliset rakenteet/käytännöt ja funktiot kokonaisuus, joka on osiensa summa </li></ul>
  18. 18. Refleksiivisen politiikan konfliktit <ul><li>Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista: laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen. </li></ul><ul><li>Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka- ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan </li></ul><ul><li>subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen/seksuaaliseen/kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms. </li></ul>
  19. 19. <ul><li>VASTUUNKANTO  TOTUUDESSA ELÄMINEN. </li></ul><ul><li>EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI  ANTIFOUNDATIONAALISTA </li></ul><ul><li>JOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. JOUDUTAAN TILANNEKOHTAISESTI ARVIOIMAAN, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAA </li></ul><ul><li>SELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT </li></ul>POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS
  20. 20. INTERNET-OSALLISTUMINEN <ul><ul><li>Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi ja monipaikkaiseksi verkostoksi - yksillöllistyminen </li></ul></ul><ul><ul><li>osallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaa paitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myös osallistuvasta toiminnasta itsestään – maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Oman elämän asiantuntijuus </li></ul></ul>
  21. 21. INTERNET-OSALLISTUMINEN 2 <ul><li>Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikan esityslistalle </li></ul><ul><li>Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat ja vaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat </li></ul>
  22. 22. INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN <ul><li>Muotoja </li></ul><ul><ul><ul><li>sähköpostiyhteydenotot </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sivujen häirintä (crackerointi) http://en.wikipedia.org/wiki/Black_hat </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>sivustojen ja web-portaalien ylläpito </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tiedottaminen </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>vaihtoehtoinen uutisointi (Indymedia) http://www.indymedia.org/en/index.shtml </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Kansalaisvalvonta </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Itseilmaisu </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>Haktivismi – kollektiivinen älykkyys </li></ul></ul></ul>
  23. 23. INTERNET JA KANSALAISOSALLISTUMINEN 2 <ul><li>Interaktiivisuus ja osallisuus </li></ul><ul><li>Osallisuuden tunne – meetup (samanmieliset) resurssi toiminnalle/mobilisaatiolle </li></ul><ul><li>Sosiaalisen median mahdollistama yhteisöllisyys – yhdessä tekeminen, avoin lähdekoodi, Wiki </li></ul><ul><li>Omatoiminen sisällöntuottaminen vahvistaa yksilöä ja kansalaisjärjestöä - resurssi </li></ul><ul><li>Poliittisessa vaikuttamisessa julkisuus keskeinen resurssi – internetin julkisuussfäärit </li></ul>
  24. 24. Internet ja julkisuus Keane 2002 <ul><li>MIKROTASON JULKISUUS </li></ul><ul><ul><ul><ul><li>Paikalliset laboratoriot, p erinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio . </li></ul></ul></ul></ul><ul><li>MESOTASON JULKISUUS </li></ul><ul><ul><ul><ul><li>Perinteinen massamedia, valtakunnan taso </li></ul></ul></ul></ul><ul><li>MAKROTASON JULKISUUS </li></ul><ul><ul><ul><ul><li>Globaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt </li></ul></ul></ul></ul>
  25. 25. TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos <ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava ja foorumi </li></ul><ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa uusia osallistumisen foorumeita ja kohtaamispaikkoja kansalaisten ja poliittisen päättäjien välille sekä keinoja oma-aloitteiselle ruohonjuuritason politikoinnille. </li></ul><ul><li>Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi) </li></ul><ul><li>Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen </li></ul><ul><li>Internetin sisältämä potentiaali on niin vaikuttava, että tuskin kukaan vakavasti otettava poliittinen toimija (tai sellaiseksi haluava) voi olla huomioimatta sen merkitystä politiikan tekemisessä </li></ul>
  26. 26. Verkko julkisuustilana kansalaislähtöiselle politiikalle <ul><li>Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana: haastaa institutionaalisen politiikan toimintamuotoja </li></ul><ul><li>Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinen osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus </li></ul><ul><li>Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000) </li></ul><ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia </li></ul>
  27. 27. Kansalaisvalvonta verkossa 1 <ul><li>Mikro-julkisuudet perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolelta. Potentiaalisia hegemonisten näkemyksien haastajia: tilannekohtaista toiminnallista valtaa harjoittamalla julkista deliberaatiota ja esittämällä vaihtoehtoisia poliittisia kannanottoja </li></ul><ul><li>Tietokonevälitteinen viestintä on lisännyt erityisesti vallan ”vahtikoirina” toimivien kansalaisjärjestöjen kyvykkyyttä julkistaa tietoja yritysten, hallitusten, poliisien yms. toimien epäeettisyydestä, ylilyönneistä ja haitallisuudesta </li></ul><ul><li>esiin noussut myös yksilöpohjainen kansalaisvalvontaa joka tarkoittaa Orwellin ”isoveli valvoo” ja Michel Foucault:n ”panoptikon” termeille vastakkaista merkitystä. Orwellin ja Foucault:n käsitteillä viitataan valtioiden ja organisaatioiden kontrollijärjestelmiin, joilla ohjataan ihmisten toimintaa kontrolloinnin kautta syntyvien käyttäytymismallien avulla. </li></ul>
  28. 28. Kansalaisvalvonta verkossa: kansalaisjärjestöt <ul><li>Internetissä toimii useita kanslaisjärjestöjä: </li></ul><ul><ul><li>http://www.corpwatch.org </li></ul></ul><ul><ul><li>http://www.hrw.org </li></ul></ul><ul><ul><li>http://www.carbontradewatch.org </li></ul></ul><ul><ul><li>Oikeutta eläimille </li></ul></ul><ul><li>Oikeuksiin, liiketoiminnan eettisyyteen, ympäristörikkomuksiin, korruptioon jne. keskittyviä </li></ul><ul><li>Hyödyntävät sähköpostilöistoja, RSS-syötteitä, blogeja, newslettereitä ja muuta verkkomateriaalia </li></ul>
  29. 29. Kansalaisvalvonta verkossa 2 <ul><li>Alhaalta päin suuntautuvalla kansalaisvalvonnalla tarkoitetaan roolien vaihtumista tilanteissa, joissa ihmiset pyrkivät tekemään eliittien ja organisaatioiden toiminnasta vastuullisempaa ja tilivelvollisempaa. </li></ul><ul><li>Yksilöpohjaisen kansalaisvalvonnan toimintamuodot eroavat kansalaisjärjestöjen vastaavista siinä mielessä, että ne eivät ole riippuvaisia järjestöjen resursseista vaan pikemminkin ne kumpuavat internetin vuorovaikutteisilta sivustoilta ja sovelluksista. </li></ul>
  30. 30. Kansalaisvalvonta verkossa 3 <ul><li>Toiminnan ja osallistumisen motivoituminen: omaehtoista -> mikä tahansa aihe voi politisoitua missä tahansa tilanteessa </li></ul><ul><li>Ideologioista identiteetteihin ja asiakohtaiseen politikointiin -> yksityiset, kollektiiviset ja julkiset identiteetit verkossa-> identiteetteihin perustuvat kansalaisliikehdinnät verkossa </li></ul><ul><li>Identiteetti kuulumisena johonkin: vahvat ja heikot siteet -> verkossa luonnistuu erityisesti heikkojen siteiden luominen </li></ul><ul><li>Parveilu/verkkokuhina ja pörinä </li></ul>
  31. 31. Refleksiivinen kansalaisvalvonta: Blogit <ul><li>Blogeissa harjoitetaan poliittista konsumerismia eli kulutuskriittisyyttä: Buzz Machine- blogin kohteena Dell-yhtiö 2005 </li></ul><ul><li>Sotablogien vaihtoehtoinen informaatio: Abu Ghraib 2004, sotajournalistien blogit, siviilien blogit sotatoimialueilla ja sotilaiden blogit (esim. My War -blogi 2004) </li></ul><ul><li>Tekijänoikeuskeskustelu suomalaisessa blogosfäärissä syksyllä 2005 </li></ul>
  32. 32. Refleksiivinen kansalaisvalvonta: YouTube <ul><li>Poliisin sähköisen tainnutusaseen käyttö USA:ssa: Floridan yliopisto 17.9.2007, UCLA 14.11.2006, miljoonia katselukertoja </li></ul><ul><li>Sarkozy au G8, ei esitetty Ranskan televisiossa, n. 10 milj. katselua YouTubessa </li></ul><ul><li>USA: George Allenin ”Macaca”-välikohtaus 2006, n. 500 000 katselua; Suomi: Petri Salon ”somalikohu” 2007, n. 39 000 katselua ennen vaaleja </li></ul><ul><li>Kontulan pahoinpitelyvideo vartijoista pahoinpitelemässä kiinniotettua 2006 </li></ul>
  33. 33. Johtopäätökset <ul><li>Refleksiivinen politiikka haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa </li></ul><ul><li>de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi, josta esimerkkinä individualistinen kansalaisvalvonta </li></ul>
  34. 34. VERKKO- OSALLISTUMISEN MUUTOSTRENDIT: <ul><ul><ul><li>Á LA CARTE-OSALLISTUMINEN </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>BUFFET-OSALLISTUMINEN </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>NYYTTÄRI-OSALLISTUMINEN </li></ul></ul></ul>

×