Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlinin esitys Maatalouden ratkaisut tulevaisuuden biotaloudessa Sitran, BSAG:n ja LUT:n Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä -seminaarissa 3.9.2015,

1. MAATALOUDEN
MAHDOLLISUUDET
TULEVAISUUDEN
BIOTALOUDESSA
Ilkka
Herlin,
FT
Hallituksen
puheenjohtaja,
perustajajäsen
BSAG-­‐sää8ö,
Soilfood
Oy

2. MAATALOUS
= BIOTALOUS

3. PAKKO ON SAMALLA MAHDOLLISUUS:
päästötön ruoantuotanto
• Ruokaa ei voida tuottaa ilman typpeä ja
fosforia
• Fosfori rajallinen luonnonvara, maailmassa
typpiähky
• Itämeressä typpi ja fosfori rehevöittävät
• Hyväkuntoinen maaperä tekee hyvät sadot
eikä aiheuta päästöjä vesistöön eikä
ilmastoon
• Hiilen sitominen maahan on ainoa keino
kääntää ilmastonmuutosta

4. EIKÄ AINOASTAAN PÄÄSTÖTÖN!
1) TUOTANNON PÄÄSTÖTTÖMYYS ILMAAN (C02, N)
SEKÄVESISTÖÖN (N, P)
2) HIILEN SITOMINEN TAKAISIN MAAHAN
3) RAVINTEIDEN…
…KERÄÄMINEN TAKAISIN KIERTOON
…KIERRÄTYS SEKÄTILA- ETTÄ SYSTEEMI-TASOLLA

5. MITEN TÄMÄ
ONNISTUU?

6. BIOTALOUS, BIOENERGIA, PUHDAS RUOKA
Sitoo hiiltä ja tuottaa ruokaa:
MAAPERÄ KUNTOON
1) Eri kalkitusmuotojen ja
maanparannus-aineiden kokeileminen
2) Vesitalouden kunnostaminen
3) Ravinneanalyysit ja päästöjen
mittaaminen
= Maaperän rakenne päästöjä
pidättäväksi
Teollisuus:
RAVINTEET KIERTOON
Raaka-ainetta lannoitejalostamiseen ja
orgaanisiin maanparannusaineisiin.
Yhdistyy kuiva- tai märkämädätykseen
(esim. Puunjalostusteollisuuden liete).
Lanta ja muut syötteet:
BIOENERGIA
& RAVINTEET KIERTOON
Energia-arvo biovirroista sekä
systemaattinen lannan- optimointi
ja tarvittaessa kuivatus +
pelletöinti
Digitalisaatio:
BIOVIRTOJEN OPTIMOINTI
Sovellusmahdollisuus viljelijälle (vrt.
rehuoptimointi), lannoitevalmistukseen
sekä kuluttajalle

7. OMAT BIOTILAT JA KÄYTÄNNÖN KOKEILUT
(”regenerative farming”, carbon farming”)
Luomutila Tenhola, RaaseporiQvidja, Parainen

8. ESIMERKKI BIOTILAKOKEILUSTA
1. Orgaaninen/biologinen tuotanto (orgaaniset lannoitteet, ei torjunta-aineita),
luomu-statusta harkitaan
2. Eri maanparannusaineet + Combooster –testilohkot
3. Sopiva määrä nautoja, lampaita ja hevosia (loistorjunta laitumia vaihtamalla, lannan
tuotto, maisemointi)
4. Energiaratkaisuna kuivamädätys sekä häkäpönttö yhdistelmänä (pilotti) +
lannoitejalostus + typenerotusmetodi (bakteeri)
5. Talot ja koneet bioenergialla: energia tuotetaan nurmesta, lannasta, järviruo’osta,
ylijäämäpuusta, oljesta, + naapureiden mahdolliset ylijäämät
6. Säännöllinen maaperäanalysointi sekä päästöjen mittaus
7. Metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvun menetelmään
8. Avoin vuorovaikutus ja tehokas viestintä ruokaketjusta ja -tuotannosta

9. TILAN ENERGIARATKAISUSTA
- Vielä ei ole onnistettu yhdistämään biokaasutuotantoon metsien hukkapuuta (10% kaikesta
hakkuusta ja metsätaloudesta), onnistuessaan lisää bioenergian tuottopotentiaalia merkittävästi
- Pelkkä haketus tuottaa lämmintä ilmaa, häkäpönttö kaasua, mutta biokaasuun yhdistettynä
lämpöarvoltaan huomattavasti parempaa kaasua, joka on puhdistettavissa liikennepolttoaineeksi.
- Yhdistettynä biokaasuun vähentää biokaasun sisältämää CO2:sta, mutta lisää metaania. Biokaasun
lämpöarvo on kuusinkertainen verrattuna häkäkaasuun.
- Bioboxi-konseptissa tilatason biokaasulaitokseen yhdistyy liikennepolttoainejalostus (konsepti ja
tuotanto: BioGTS, yhteisyrityksessä mukaan GASUM)
- Pilotissa mikrobit hommissa:
-yksi erottaa vetyä häkäkaasusta
-toinen erottaa typpeä = rejektin jatkojalostus helpompaa
-Mikrobiaktiivisuutta nostetaan Comboosterilla

10. SUOMEN BIOTALOUS EI
OLE VAIN SUOMEN ASIA

11. Pala sademetsää Itämeren alueelle
• Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee rehutuotannosta
• Kuvassa soijaviljelmäksi raivattua sademetsää, tulee rehuksi EU:lle

12. On monenlaista lihantuotantoa

13. Nauta voi olla ympäristön ystävä tai tuhoaja
• Kasvatettu feedlotissa (tuonti)
• Ruokittu pötsiä rasittavalla
rehulla (maissi, soija, tms),
antibiooteilla
• Rehu tuotettu
lannoiteintensiivisesti sekä
luonnon monimuotoisuutta
vähentäen
• Yksi merkittävä ilmas-
tonmuutoksen aiheuttaja
• Muuntaa lannoitteeksi
ja lihaksi ihmisruoaksi
kelpaamatonta
materiaalia
• Hoitaa maisemoinnin
ja pitää yllä luonnon
monimuotoisuutta
• Ympäri- ja
monivuotinen nurmi
sitoo hiiltä ja kääntää
ilmastonmuutosta

14. HYVÄ MAATALOUS RATKAISEE
ILMASTONMUUTOKSEN:
HIILEN PALAUTTAMINEN
MAAPERÄÄN ON AINOA
TIEDETTY KEINO KÄÄNTÄÄ
ILMASTONMUUTOS.

15. SUOMI VOI OLLA
HIILTÄSITOVAN JA
RAVINTEITA KIERRÄTTÄVÄN
RUOANTUOTANNON
MALLIMAA.