Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

Ad

RESURSSITEHOKAS
KIERTOTALOUS
Esimerkkinä globaali ruoantuotanto
Riskien tunnistus ja tunnustus
Marianne Juntunen, kemian o...

Ad

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN…
 50 % enemmän ruokaa
 45 % enemmän energiaa
 30 % enemmän makeaa vettä (Suomen biotalo...

Ad

RUOANTUOTANTO RIIPPUU BIOKAPASITEETISTA
JA PANOKSISTA
 viljava maa
 makea vesi
 lannoitteet
 polttoaineet
 sähkö
 pa...

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Ad

Loading in …3
×

Check these out next

1 of 28 Ad
1 of 28 Ad
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you

Advertisement

Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

  1. 1. RESURSSITEHOKAS KIERTOTALOUS Esimerkkinä globaali ruoantuotanto Riskien tunnistus ja tunnustus Marianne Juntunen, kemian opettaja, FT
  2. 2. VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN…  50 % enemmän ruokaa  45 % enemmän energiaa  30 % enemmän makeaa vettä (Suomen biotalousstrategia, TEM, 2014)  Kiertotalouden malleja ja biotalousteknologiaa kehitellään kiivaasti (tai hitaasti)  Kuinka kauan meillä on aikaa ennen kuin ekosysteemit romahtavat?
  3. 3. RUOANTUOTANTO RIIPPUU BIOKAPASITEETISTA JA PANOKSISTA  viljava maa  makea vesi  lannoitteet  polttoaineet  sähkö  pakkausmateriaalit Global Footprint Network (2014): Vihreällä näkyvät maat, joiden biokapasiteetti on suurempi kuin maan ekologinen jalanjälki. Suomi ympyröity.
  4. 4. Globaalihehtaari asukasta kohden = vesi- ja maa-alan keskimääräinen biologinen tuotantokapasiteetti.
  5. 5. MAAILMASSA POSITIIVINEN BIOKAPASITEETTI ON MUUTTUNUT NEGATIIVISEKSI Koko maailma
  6. 6. PANOKSISTA TUOTOKSIA  viljava maa  makea vesi  lannoitteet  polttoaineet  sähkö  ruoka ihmisille  ruoka eläimille  kiinteät biojätteet  lietteet (N, P…)  kaasut (CO2, CH4, N2O) Tarkastellaanpa asiaa maailman tilan ja kiertotalouden näkökumasta! ?
  7. 7. 3/10:SSÄ OLEMME YLITTÄNEET PLANEETAN RAJAT JA 2/10 VIELÄ TIETEEN TUTKIMATTA! TÄNÄÄN RATKAISEMME YMPYRÖIDYT HAASTEET  Valtamerien happamoituminen Otsonikato Rockström et al. 2009 Typen kierto Fosforin kierto Makean veden kulutus Maan käytön muutokset Eliöiden kuoleminen sukupuuttoon Pienhiukkaspäästöt Kemikalisoituminen Ilmaston muutos
  8. 8. MITEN RATKAISISIT HAASTEEN? Ryhmänne saa haasteen. Teillä on 4 minuuttia aikaa sisäistää ongelma ja keksiä siihen ratkaisu. Sen jälkeen teillä on 2 min aikaa kertoa ongelma ja sen ratkaisu muille.
  9. 9. RATKAISTAAN HAASTE: MAANKÄYTÖN MUUTOKSET  1/3 maa-alasta aavikoituu  1/3 maa-alasta on rehun viljelyssä (=70% viljelysmaista)  1/3 maatalousmaasta on köyhtynyt  Monin paikoin makea vesi ehtyy  24:stä ekosysteemipalvelusta 15 heikentynyt (2005):  tuotanto-  ylläpito-  sääntely- ja  kulttuuripalvelut
  10. 10. RATKAISTAAN HAASTE: METSÄKATO  Sademetsien hävittäminen  36 jalkapallokenttää / min  Karjatalous vastuussa 91% Amazonin kaatamisesta  Sikojen ja kanojen rehu sekä polttoaineet tuodaan Suomeen ulkomailta – ”kotimainen liha” ?
  11. 11. RATKAISTAAN HAASTE: LANTALIETTEET (N, P…) JA HAPPAMOITUMINEN  Kiinassa lantalietettä 3,5 x teollisuuden kiinteä jätemäärä, mutta vain 3% lannan käsittely  Eläinjätettä 5 t/v/USAlainen, 130 x enemmän kuin ihmisjätettä  Kalanviljelyssä 1% kalojen painosta syntyy jätetyppeä ja -fosforia, kaloja viljeltiin 55 milj.t./v (2012)  Maailmalla jo yli 500 typpipäästöjen takia kuollutta valtamerialuetta  Korallit hävinneet 2065, tuhoaako lämpö&happamoituminen hiiltä sitovan planktonin? Valtameret sitovat nyt hiiltä >20 x metsät!
  12. 12. RATKAISTAAN HAASTE: KALASTUS  (Yli)kalastus  kalattomat meret 2048 ja koralliriuttojen tuho  troolaus, happamoituminen, lämpö, kemikaalit, muoviroska  ¾ kalastusalueista on ylikalastettuja tai heikentyneitä  joka vuosi 2,7 triljoonaa eläintä merestä  jokaista ateria kiloa kohden 5 kg jätekalaa, 40% kaikista
  13. 13. 13 jumbojettiä / 4 jalkapallo kenttää / 500 t kalaa, josta iso osa hyödytöntä sivusaalista Blue-fin tuna
  14. 14. RATKAISTAAN HAASTE: EKOSYSTEEMIEN ROMAHTAMINEN 6. MASSASUKUPUUTTOAALLON VUOKSI  Monimuotoisuuden kiivaampi väheneminen kuin 65 miljoonaan vuoteen  Living Planet index (2014): -137 lajia/pvä  10 000 v sitten villieläimet olivat 99% eläinmassasta, nyt ne ovat enää 2%, sillä ihmiset ja tuotantoeläimet ovat 98%.
  15. 15. RATKAISTAAN HAASTEET: ILMASTONMUUTOS  Ilmastokaasut (CO2, CH4, N2O)  karjatalous vastuussa 18% tai 51% ilmastopäästöistä  merenpinnan nousu
  16. 16. https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas Muistetaan myös metaaniklatraatit ikiroudassa, jotka voivat purkautua!
  17. 17. FLUORIYHDISTEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT http://www.afeas.org/overview.php http://www3.epa.gov/climatechange/ghgemissions/gases/fgases.html
  18. 18. RATKAISTAAN HAASTEET: VEDEN KÄYTTÖ  1/3 maapallon makeasta vedestä kuluu liha- ja maitoteollisuudessa  1 kg naudan lihaa kuluttaa 16 m3 ja 1 l maitoa 1 m3 vettä  USA:ssa 55% vedestä kuluu rehun viljelyyn
  19. 19. LISÄKSI RATKAISTAVA  väestön kasvu  9,7 miljardia 2050  +228 000 hlöä / pvä  sodat  absoluuttinen köyhyys vs. elintasosairaudet  antibioottien tuhlaus  USA:ssa 80% tehotuotantoeläimille
  20. 20. LÄHESTYMME RATKAISUJA…  Edellisen sukupolven hyvää tarkoittaneet ideat (=kulttuuri, perinteet) on uudistettava  Lihantuotanto kasvaa, mutta mistä panokset?  Eläimistä ei voi repiä enempää tehoa  Hyötysuhteita eläinproteiinin tuotannossa (feed conversion ratio): Nauta 10:1, lammas 4-6:1, kana 2:1, sika 4:1, kala 1-3:1  Voit yhä keräillä marjoja, ajaa biokaasuautolla Nuortille kalaan ja tappaa omat pihakanat – mutta entäs kun 9 miljardia ihmistä Suomen ulkopuolella ei voi? Mitä silloin tapahtuu?
  21. 21. LIHANKULUTUS ON KASVUSSA  Tuotantoeläimiä 10 x ihmisten määrä  tapamme 6 miljoonaa eläintä / h  Soijapavuista yli 80%, maissista 60% ja viljasta 35-50% käytetään eläinrehuksi (2007–2011) vapaalla laidunnuksella…
  22. 22. RATKAISUJA  Globaali sopimus lakkauttaa nykymuotoinen karjatalous ja kalastus  Siirtyminen kasviproteiinin jalostamiseen ihmisravinnoksi  Lannoitteiden tuettava kiertotaloutta = ihmis- ja eläinlietteistä, biojätteistä ja tuhkista  Ei enää fossiilisia lannoitteita!  Hyönteisproteiini, levät ja labraliha  Elintarvikkeisiin aidot tuotantokustannukset näkyviin  Nyt 170 miljardia dollaria vuodessa puuttuu  Ruokaa ja sivistystä voidaan tarjota kaikille  Nyt jo viljellään ruokaa 10 miljardin ihmisen tarpeisiin  82% nälkäänäkevistä lapsista asuu maissa, joissa ruokaa kasvatetaan eläimille, jotka syödään länsimaissa
  23. 23. TULEVAISUUS?  Ravinnekierron tehokkuus on elinehto rauhalle ja bisneksille  Suomi on hyvin onnekas maa  mutta ei edes nyt omavarainen  saati iäti koskemattomana pysyvä saareke  Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat vielä satoja miljardeja vuodessa, mutta ne vähenevät nyt  Sitra, UNFCCC: Energia- ja resurssitehokkuudella voidaan säästää 10-19 Gt energiaa Vegaaniruoalla säästää päivässä:
  24. 24. YK:n UNEP: ”Maatalous vaikuttaa ekosysteemeihin suoremmin kuin fossiiliset polttoaineet, koska maatalous valtaa suuria maa-alueita ja käyttää valtavasti vettä. Fossiiliset voidaan korvata muilla energian lähteillä, mutta ruokaa on pakko tuottaa. Siksi vaikutuksia voitaisiin vähentää huomattavasti, jos eläintuotteiden osuutta ruokavaliossa pienennettäisiin selvästi koko maapallolla.”
  25. 25. MILTÄ SIIS NYT KUULOSTAA FAKTA, ETTÄ VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN…  50 % enemmän ruokaa  45 % enemmän energiaa  30 % enemmän makeaa vettä Lähde: Suomen biotalousstrategia, TEM, 2014 Kuinka kauan meillä on aikaa ennen kuin ekosysteemit romahtavat? LÄHTEET  Maailman tila 2012, World Watch Instituutti  The Global Footprint Network, Ecological Wealth of Nature (2010)  Cowspiracy.com/facts (2014)  FAO of UN (2006), Livestock’s Long Shadow: Environmental issues and options  WWF, Living Planet Index (2014)  Merifaktat: Sabine, Science, 2004  UNFCCC, UNEP

Editor's Notes

  • Tavoitteeni on esitellä yksi vaikuttava tapa korjata globaaleja resurssiongelmia, muitakin varmasti on.
  • ja vuoteen 2050 mennessä 70% enemmän ruokaa (FAO)
  • oltava aitoa kiertotaloutta
    esim. myydään Turkkiin paristoista lannoitteita (Mn, Zn…), onko kiertotaloutta?

    maanvuokraus kiihtyy, nyt 1% viljelysmaista
    Kiina, Intia, USA, UK, Egypti ja suuryhtiöt tuottaa palmuöljyä, maissia ja soijaa
  • Plus antibioottien heikentyminen!

    29 scientists from around the world came together to determine 9 boundaries for the Earth. We have surpassed 3: 1. Climate change (CO2 in atmosphere now 380 ppm – for stable atmosphere not more than 350 ppm); 2. Cycling of nitrogen due to nitrogen fertiliser use in agriculture, 3. Biodiversity loss – we are in a mass extinction phase. We are approaching to surpass the boundary (green circle on figure) for the acidification of the oceans and cycling of phosphorous. Boundaries for chemical pollutions and atmospheric aerosols not known yet. 95% muutosten aiheuttamista kuolemista arvioidaan tapahtuvan kehitysmaissa.
  • 700 000 valasta, hyljettä, haita, delfiiniä
  • esim. katkaravuissa 1kg katkarapuja = 9 kg bycatchiä, myös viljely tosi haitallista ilmastolle
  • keräilijä yhteiskunnassa oli 10 000 hlöä.. silti riista kävi vähiin.
    Eläinten tehotuotanto ei pelasta maailmaa vaan päinvastoin – se kiihdyttää ilmastomuutosta, vaurioittaa ympäristöä, vähentää luonnon monimuotoisuutta, heikentää ruokaturvaa ja uhkaa kansanterveyttä. Kiinalaisista 60% on ylipainoisia ja Intiassa on 60 miljoonaa diabeetikkoa, vie 2% BKT:sta.
  • keräilijä yhteiskunnassa oli 10 000 hlöä.. silti riista kävi vähiin.
  • FAO: ”karjankasvatus joutuu kilpailemaan yhä ankarammin maasta, vedestä ja muista luonnonvaroista”
  • ja vuoteen 2050 mennessä 70% enemmän ruokaa (FAO)

×