Vajaasti hyödynnettyjen kalojen seminaari 28.11.17

1. Vesijärven (ja Kymijärven)
hoitokalastussaalis ja saaliin
hyödyntäminen
Matti Kotakorpi 28.11.2017
Lahden ympäristöpalvelut

2. Hoitokalastus
• Eläinplanktonia syöviä kaloja vähentämällä
voidaan lisätä kasviplanktoniin kohdistuvaa
laidunnusta
• Petokalojen runsastuminen vaikuttaa samoin ja
vakauttaa kalakantojen rakenteen
tasapainoisemmaksi
• Kalojen väheneminen voi myös pienentää
sisäistä kuormitusta ja hidastaa ravinteiden
kiertoa
• Parhaat onnistumisedellytykset järvissä, joiden
ulkoinen kuormitus ei ole enää liian suuri,
mutta sisäinen kuormitus pitää rehevyyttä yllä
• Runsaat särkikalakannat hallitsevat
ravintoverkkoa
• Matalat järvet, joiden vesi voi kirkastua ja
uposkasvillisuus levitä
Thursday, November 30, 2017 2

3. Vesijärvi
• Vesijärvi on edelleen rehevöitynyt järvi
• Pistekuormitus (jätevedet) on käytännössä poistunut ja myös maa-
ja metsätalouden hajakuormitus vähenee edelleen
• Pintaveden fosforipitoisuus (=tärkein ravinne) järvessä yli
kolminkertainen arvioituun luonnontilaan verrattuna
• Kalaston rakenteesta kertovan koeverkkokalastuksen yksikkösaaliit
viisinkertaisia luonnontilaisiin vesistöihin verrattuna
torstai, 30. marraskuuta 2017 3

4. Hoitokalastus• Ympäristöpalvelut organisoi Vesijärviohjelman mukaiset
hoitokalastukset
• Tavoitteena Vesijärvellä 20 kg/ha, jonka on arvioitu
riittävän vuotuisen särkikalatuotannon poistamiseen
• Sopimukset vesialueen omistajien kanssa vuodelta 2011 (20
kpl! + suulliset sopimukset)
• Kaupallinen kalastus
-Kilpailutettu, tarjousten mukainen saaliskorvaus
-rysäkalastus 30-60 tn (väh. 300 rysävrk/v) T:mi Ile’s Fisk
-nuottaus (tilataan 50-150 tn/v) Järvikalastus Turtiainen Ky
Talkookalastus
-noin 6 kpl osakaskuntia tai
yksityishenkilöitä, joille maksetaan
kulukorvaus n. 15-25 tn/v
Kaupungin omana työnä 20-50 tn/v.
Hoitokalastus

5. • Tehokalastusvaiheen ollessa
voimakkaimmillaan vuosina 1991-
1993 kalastettiin pääasiassa 80-
luvulla syntyneitä särkivuosiluokkia
• Tehokalastuksella poistettiin
rehevissä olosuhteissa
muodostunutta runsasta
särkikalabiomassaa
• Nykyisellä hoitokalastuksella
pyritään estämään särkikalojen
runsastuminen
• Nykyistä tavoitetasoa hyvin vaikea
saavuttaa -> kalan määrä näyttää
vähentyneen
VesijärviVesijärvi

6. saalis 2015
• Hoitokalastussaalis v. 2016 108 000 kg (9,8
kg/ha)
• Ammattikalastajat (T:mi Ile’s Fisk, Jomiset Oy)
saivat 60 000 kg, LYP 25 000 kg ja
talkookalastajat 23 000 kg
• Saaliin mukana poistunut laskennallisesti 650
kg fosforia
Saalis

7. Hoitokalastussaaliin koostumus
• Katiskapyynti
-Jään päältä tapahtuvassa pyynnissä
normaalisti saalis lähinnä suurikokoista särkeä
• Rysäpyynti
-Alueellinen vaihtelu suurta
-Lahna ja särki potentiaalisesti
hyödynnettävää, jos viileä vesi
-Saalis usein sekalaista
• Nuottaus
-Saaliin vaihtelu suurta
-Usein pieni keskikoko (kts. Kuvaaja
Kymijärven nuottasaaliista)
-muutamissa apajissa riittävän suurta
lahnaa
-Sekalainen saalis yleistä
-Jalostukseen arvokkain olisi suuri
särkisaalis, mutta ne eivät enää kovin yleisiä

8. Hyödyntäminen
• Vuonna 2016
-Vesijärven hoitokalastussaalis
108 000 kg.
-Kalanjalostusyrityksiin toimitettiin
noin 15 400 kg särkikalaa.
Kysyntää olisi paljon
suuremmillekin määrille.
-Elintarviketeollisuuden lisäksi osa
saaliista käytettiin kotitalouksissa.
N. 2700 kg jaettiin rannassa
ilmaiseksi hakijoille.
= n. 17 % hyödynnettiin
torstai, 30. marraskuuta 2017 8

9. Hyödyntämisen haasteet
• Kesäaikainen pyynti
(makuvirheiden riski)
• Vähäiset kertasaaliit
• Kuljetusmatka
jalostuslaitoksiin
• Lajittelutyön tarve suhteessa
hyödynnettävään saaliiseen
• Pelkästään jalostuskelpoisen
kalan pyynti ei ehkä ole
vesienhoidon kannalta
riittävää?
torstai, 30. marraskuuta 2017 9

10. Ratkaisut
Sähköpostitiedotus
• Lahden ympäristöpalvelut on pitänyt vuodesta
2014 asti sähköpostilistaa:
https://groups.google.com/forum/#!forum/hoitokalas
tuskalat
• Kalan haku helpottaa kuljetustaakkaa
• Listalla n. 340 jäsentä
• Listalle tulee viesti 1-2 tuntia ennemmin kuin
kalat ovat rannassa
• Erityisesti maahanmuuttajataustaisia hakijoita
• Suosituimpia käyttökohteita:
syöttikalat, kalasäilykkeet, aasialainen
kalakastike, lemmikkien herkut, jne.
• Jos saaliille ei ole muuta hyötykäyttöä, se viedään
LABIO Oy:lle, joka tuottaa kotimaista, uusiutuvaa
biokaasua. LABIOn kompostointilaitos valmistaa
kompostia maanviljelykseen ja kasvualustojen
raaka-aineeksi. LABIO Oy tukee Vesijärven
hoitotyötä, eikä veloita kalan vastaanottamisesta.
torstai, 30. marraskuuta 2017 10

11. Ratkaisut
Kaupallinen kalastus
• Motivoituneet urakoitsijat A ja O
• Pitkä kilpailutusjakso houkuttelee
investoimaan (nyt 2+2 vuotta)
• Saalis on hoitokalastusurakoitsijan omaisuutta
• Kilpailutuksessa yksi kriteeri ”Kyky järjestää
saaliin jatkokäyttö ympäristömyönteisellä
tavalla”
• Hyötykäytön kannalta parhaita pyyntimuotoja
ovat katiskapyynti talvella (särki) ja
syysnuottaus (särki ja lahna)
• Jalostuspuolen yrittäjillä on edellytykset
jalostaa paljon kalaa. Raaka-aineen
toimittaminen suurempi haaste.
torstai, 30. marraskuuta 2017 11

12. Ratkaisut
Kaupungin työnä tehty kalastus
• Lahden kaupungin vesienhoitotiimillä
hoitokalastukset ovat yksi työtehtävistä
• Kalaa pyritään toimittamaan jalostukseen aina
kun mahdollista
• Kuljetus jalostuslaitoksen puolesta tai
yhteistyössä ammattikalastajan kanssa
• Jatkojalostus on usein kamppailua rajahyödyn
kanssa. Paljonko kannattaa käyttää työaikaa
jatkokäytön järjestämiseen ja kuinka pienelle
saaliille kannattaa tehdä järjestelyjä (esim.
sumputus, välppäys, jne.)?
• Hoitokalastuksia tehty pitkään, vasta nyt alkaa
olla riittävä verkosto jatkokäytön
järjestämiseen.
• Saaliin jatkokäyttö motivoi myös työntekijöitä
torstai, 30. marraskuuta 2017 12

13. Päätelmät
• Vesienhoidon kannalta riittävä hoitokalastus (esim. 20 kg/ha) ei yleensä voi olla
pelkästään purkitettavaa/massattavaa kalaa. Myös jätteenkäsittelyyn päätyy kalaa.
• Markkinaehtoinen ja pitkäjänteinen toiminta on kestävää. Kalastaja omistaa saaliin ja
myy sinne mistä saa parhaan hinnan.
• Motivoituneet toimijat ensimmäinen edellytys
• Jatkojalostus ei aina ole rahallisesti kovin kannattavaa, mutta suotuisissa
olosuhteissa voi varmasti nostaa oleellisesti hoitokalastuksen kannattavuutta.
• Jatkojalostuksen arvo on suurempi kuin saaliista maksettu hinta. Kotimaisen kalan
käyttö, työllisyys, asenne hoitokalastusta kohtaan, jne.
• Lahden alueella minimi kertasaalis jatkojalostuksen näkökulmasta tuntuu olevan:
-500 kg + 50 g särkeä
-1000 kg + 500 g lahnaa
-Viileästä vedestä pyydettynä
• Millä tuota pienemmät saaliit jatkokäyttöön?
torstai, 30. marraskuuta 2017 13

14. Kiitos.
Lisätietoja: www.lahti.fi/kalastus