1. LYIJY RIISTASSA
Riistapäivät 2018, Rovaniemi
Eija-Riitta Venäläinen
Kemian tutkimusyksikkö
Evira

2. Riistan (hirvi, poro, jänis, citykani) raskasmetallipitoisuuksia on
tutkittu Evirassa (ja sitä edeltävissä laitoksissa) säännöllisesti 1980-
luvulta lähtien.
 riistan turvallisuus elintarvikkeena.
 seurataan ympäristössä tapahtuvia muutoksia.
Riistapäivät 2018 2
Taustaa

3.  Lyijy on ympäristössä luonnostaan esiintyvä myrkyllinen
raskasmetalli, joka on haitallinen sekä ihmisille että eläimille.
 Sitä esiintyy yleisesti useissa mineraaleissa kuten lyijyhohteessa
(PbS) ja anglesiitissa (PbSO4).
 Lyijyä joutuu ympäristöön myös ihmisen toiminnan seurauksena
esimerkiksi metallisulatoissa, akkuteollisuudesta, jätteiden
käsittelyssä ja ampumaradoilla.
 Lyijy vaikuttaa keskushermostoon ja aiheuttaa mm.
käyttäytymishäiriöitä.
 Lyijyn on osoitettu vaurioittavan munuaisia sekä sydän- ja
verenkiertoelimistöä.
 Lyijy kertyy luuhun, mutta jonkin verran myös maksaan ja
munuaisiin.
Riistapäivät 2018 3
Lyijy (Pb)

4.  Euroopan yhteisön lainsäädännössä ((EY) N:o 1881/2006, (EU)
2015/1005) on asetettu lyijyn enimmäispitoisuusrajat maidolle,
äidinmaidonkorvikkeille ja vieroitusvalmisteille, lihalle, tietyille
sivutuotteille, kalanlihalle, äyriäisille, tietyille vihanneksille,
hedelmille ja marjoille, rasvoille ja öljyille, hedelmätäysmehuille ja
–nektareille, viineille sekä ravintolisille.
 Lyijyn sallittu enimmäispitoisuusraja nautaeläinten, lampaiden,
sian ja siipikarjan lihassa 0,10 mg/kg, maksassa ja munuaisessa
0,50 mg/kg
Riistapäivät 2018 4
Lainsäädäntöä

5.  Riistan lyijypitoisuudet ovat pienentyneet vuosien aikana.
 Suomessa lyijyttömän bensiinin myynti lopetettiin 1990-luvun
alussa, muualla Euroopassa 2000-luvun alussa.
 Teollisuuden tehokkaampien erotinlaitteiden ja polttotekniikoiden
käyttöönotto yhdessä parantuneen prosessien hallinnan kanssa on
myös vaikuttanut päästöjen vähenemiseen. Samansuuntainen
kehitys on ollut nähtävissä myös muualla Euroopassa, mikä on
vähentänyt Suomeen kaukokulkeutumana tulevien
raskasmetallien määrää.
Riistapäivät 2018 5
Lyijypitoisuus on pienentynyt

6. Riistapäivät 2018 6
Poron lyijypitoisuus mg/kg tp
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
1980
1990
1996
1997
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
liha maksa munuainen

7. Riistapäivät 2018 7
Hirven lyijypitoisuus mg/kg tp
0
0.05
0.1
0.15
0.2
0.25
0.3
0.35
0.4
0.45
1980
1990
1999
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2013
muscle liver kidney

8. Riistapäivät 2018 8
Naudan, sian, poron ja hirven
lyijypitoisuus mg/kg tp
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
1987
1990
1999
2000
2001
2002
2010
2016
1984
1990
1999
2000
2001
2002
2010
2016
1980
1990
1999
2000
2001
2002
2010
2016
2017
1980
1990
1999
2001
2002
2010
2013
maksa munuainen
nauta sika poro hirvi

9. Riistapäivät 2018 9
Metsäjänis ja rusakko
0
0.1
0.2
0.3
0.4
0.5
0.6
0.7
0.8
0.9
1
1.1
1980-1982
1992-1993
1980-1982
1992-1993
1980-1982
1992-1993
1980-1982
1992-1993
lihas maksa munuainen
Metsäjänis E-S
Metsäjänis P-S
Rusakko E-S
Rusakko P-S

10.  Lyijyhaulien käyttö kiellettiin Suomessa vesilintujen
metsästyksessä vuonna 1996. Haulit kiertävät ravintoketjussa
ja voivat aiheuttaa lyijymyrkytyksiä.
 Lyijy on kuitenkin edelleen suosittu materiaali
ammusteollisuudessa, ja lyijyä sisältäviä ammuksia käytetään
muun riistan metsästyksessä.
 Lyijyttömien vaihtoehtojen käyttö on kuitenkin lisääntynyt
viime vuosina ja yhä useampi metsästäjä käyttää lyijyttömiä
luoteja riistan metsästyksessä.
Riistapäivät 2018 10
Lyijyluotien käyttö metsästyksessä

11.  Lyijypitoisia luoteja käytettäessä hienokajoista lyijyä leviää haavakanavaa
ympäröivään lihaan ja muihin kudoksiin.
 Kesällä 2013 aloitettiin Itä-Suomen yliopiston ja Eviran yhteistyönä
tutkimus (pro gradu-tutkielma), jossa selvitettiin, kuinka paljon
lyijyluodit nostavat hirvenlihan lyijypitoisuutta.
 Tulosten perusteella liha olisi hylättävä vähintään 10 cm säteeltä
ampumahaavasta.
 Poistoetäisyys on kuitenkin tapauskohtainen. Jos luoti hajoaa esim.
luuhun osuessaan, se voi repiä kudosta aiheuttaen suurempia
kudosvaurioita ja silloin poistoetäisyydenkin pitää olla suurempi.
Kohonneita lyijypitoisuuksia voi löytyä jopa 45 cm päästä haavasta.
Riistapäivät 2018 11
Lyijyluotien käyttö metsästyksessä

12.  Yleissääntönä voidaan sanoa, että luodinreiän ympäriltä
poistetaan kaikki verinen ja sellainen liha, jossa näkyy luodin
aiheuttamia muutoksia.
 Runsas ja toistuva luodinreiän ympäriltä leikatun lihan syönti lisää
lyijyn saantia ja elimistön lyijykuormaa ja voi siten olla
varteenotettava terveysriksi.
 Yli yksivuotiaiden hirvien maksaa ja munuaista tai luonnonvaraisten
jänisten ja kanien munuaisia ei tulisi käyttää elintarvikkeena.
Riistapäivät 2018 12
Lyijyluotien käyttö metsästyksessä

13. EU-kalat III-hanke (LUKE, THL, SYKE, EVIRA)
 Kotimaisen kalan kilpailukyvyn parantaminen- muutokset
ympäristöperäisten haitta-aineiden pitoisuuksissa
 Järvikaloja (hauki, kuha, särki, siika ,muikku)
 Merikaloja (ahven, hauki, kuha, muikku, kuore, lahna, nahkiainen,
kilohaili, lohi, silakka, särki, made)
 Lyijypitoisuudet pieniä, menetelmän määritysrajaa pienempiä
Riistapäivät 2018 13
Kalojen lyijypitoisuus

14. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan
 kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa
 eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antamat poikkeukset
 Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta
Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä
lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista
suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-
yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös
meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä
metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt
kerätä vierasaineita.
Riistapäivät 2018 14
Kalan syöntisuositukset

15.  Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-
2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa
tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
 Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä
järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa.
 Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea
ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
 Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään
muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja
ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.
Riistapäivät 2018 15
Kalan syöntisuositukset/Eviran
antamat poikkeukset

16. Kiitos!