Esitys SiFos-webinaarissa 11.6.2020.

1. 1
SiFos - Emakoiden fosforinerityksen
vähentäminen rehun fosforipitoisuutta
alentamalla
1Liisa Keto, 1Sini Perttilä, 1Heidi Högel, 2Timo Heikkilä, 3Satu
Valkama
1Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät-yksikkö
2Heikkilän tila, Rusko
3Hankkija Oy, Hyvinkää
SiFos-webinaari 11.6.2020

2. 2 12.6.20202 12.6.2020
Tausta
Ympäristönsuojelun ja etenkin vesiensuojelun tavoitteet
edellyttävät ravinnekuormituksen vähentämistä.
Vesistöjen tilaa voidaan parantaa, jos lantafosforia päätyy
ympäristöön mahdollisimman vähän.
Sikatalous on suomessa keskittynyt Lounais- ja Länsi-Suomeen.
Tuotannon keskittyminen on johtanut yksittäisen tilan
ravinnekiertojen hallitsemisen haasteiden kasvuun.
Ympäristön liiallinen kuormitus lisää paineita mm. lannan
fosforimäärän vähentämiselle ruokinnallisin keinoin.
Ei kuitenkaan unohdeta lannan käsittelyä ja peltoviljelyn
tekniikoita fosforipaineen hallinnassa.

3. 3 12.6.2020
Tavoitteet
Tavoitteena oli luoda käytäntö sonta-, virtsa- ja rehunäytteiden
ottamiseksi kumppanuustilalla ja tarkastella, voidaanko yhdessä
aikapisteessä otettua sonta/virtsanäytettä hyödyntää emakon
fosforinerityksen arvioinnissa laajemmin.
Tavoitteena oli vähentää sontaan ja virtsaan erittyvän fosforin
määrää rehun koostumusta muuttamalla.

4. 4 12.6.20204 12.6.2020
Toteutus - alkuanalyysi
Porsastuotantotilalla kerättiin sonta-, virtsa ja rehunäytteitä tiineyden eri
vaiheissa olevilta emakoilta (yht. 166 kpl):
– Tiineyspäivä noin 30
– Tiineyspäivä noin 90
– Tiineyspäivä noin 103-114
Emakoiden taustatiedot ja ruokintakäyrä saatiin tiedoksi.
Teuraaksi menneistä emakoista (noin 100 kpl, eri eläimiä kuin edellä mainitut)
saatiin luita murtolujuus- ja kivennäisanalyysiin.

5. 5 12.6.20205 12.6.2020
Toteutus - seuranta
Vaihto vähäfosforiseen rehuun ja valittujen emakoiden 52 kpl seuranta tiineys-
porsiminen-vieroitus (eri eläimiä kuin alkuanalyysissä)
Sonta-, virtsa- ja rehunäytteet
– Tiineyspäivä noin 30
– Tiineyspäivä noin 90
– Tiineyspäivä noin 103-114
Emakoiden taustatiedot, ruokintakäyrä tiineysaikana sekä painon- ja silavanpaksuuden
muutos porsitusosastolla ollessa saatiin tiedoksi.
Teuraaksi menneiden emakoiden (eri eläimiä kuin edellä mainitut, n. 40 kpl) luita on
saatu murtolujuus- ja kivennäisanalyysiin.
Laskennallista kokonaisfosforipitoisuutta alennettiin:
alkutiineyden rehussa 23 %
lopputiineyden rehussa 22 %

6. 6 12.6.20206 12.6.2020
Alustavia tuloksia – eläinten kuvailu
Porsimakertajakauma alkuanalyysi Porsimakertajakauma seuranta

7. 7 12.6.20207 12.6.2020
Painotietoja seurannasta
Luunäytteistä on analysoituna vasta alkuanalyysin näytteet,
ei paneuduta niihin nyt.
Seurantaemakoiden paino- ja selkäsilavatiedot

8. 8 12.6.20208 12.6.2020
Alustavia tuloksia – sonta- ja virtsafosforit
Sontafosforit
Virtsafosforit

9. 9 12.6.20209 12.6.2020
Alustavia tuloksia – sonta- ja virtsatyppi
Sontatyppi
Virtsatyppi

10. 10 12.6.202010 12.6.2020
Johtopäätöksiä tähän mennessä
Käytäntö näytteiden ottamiseen kumppanuustilalla saatiin luotua. Yhdessä aikapisteessä
otettujen näytteiden hyödyntäminen fosforinerityksen laajemmassa tarkastelussa
analysoidaan kaikkien laboratoriotulosten valmistuttua.
Alkuanalyysin ja seurannan emakoiden porsimakertojen jakauma hyvin samantyyppinen,
hyvä asia tilastollisen analysoinnin kannalta.
Tuloksia tulkitessa muistetaan: rehun ylimääräinen sulamaton fosfori menee sontaan,
ylimääräinen sulava fosfori menee virtsaan.
Sontafosforit alenivat lähes samassa suhteessa kuin rehun kokonaisfosforipitoisuus.
Virtsafosforit ovat aika matalalla, rehusuunnittelu on sikäli onnistunut, että ylimääräistä
sulavaa fosforia ei paljon ole virtsaan menossa.
Sonta- ja virtsatyppeen ei odotettu eroja ruokinnan muutoksella, mutta ne analysoidaan
kokonaisuuden hahmottamiseksi.

11. Kiitos!
Luken ja Syken toteuttama Sika- ja siipikarjatilat – lantafosforin ja -typen optimointi
tilatasolla -hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2014-2020, Hankkija Oy, A-Rehu Oy, Suomen Siipikarjasäätiö, MTK ry., Suomen
Sianjalostuksen säätiö ja Kollin säätiö.