Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen

Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen
1 Kasvavien lihanautojen ruokinta Arto Huuskonen, Luke Lihanautojen ruokinta webinaari 16.3.2021 Osaamisella tehoa – Luomutuotannon koulutushanke Rantalaidun-hanke 15.3.2021
2 15.3.2021 Kannattavan ruokinnan perusta on kustannustehokas rehuntuotanto • Korkeiden rehukustannusten syinä voivat olla muun muassa: – kallis ostorehu – pellon alhainen tuotto – rehun haaskaus: rehua tuotetaan liian paljon kulutukseen nähden Alustuksen pääpaino kasvavan naudan ruokinnassa Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä onnistuminen asettavat kuitenkin aina reunaehdot yrityksen taloudelliselle tulokselle.
3 Lihanaudan ruokinnan lähtökohta Peruslähtökohtana naudan ruokinnassa on, että rehua tulee olla vapaasti tarjolla kaiken aikaa. Jos tämä ei käytännössä toteudu, on ruokinnansuunnittelu rakennettu tyhjän päälle. Seosrehuruokintaa sovellettaessa eläin itse säätelee syömänsä rehun määrän, kunhan seoksen koostumus on oikein suunniteltu ja sitä on riittävästi tarjolla. Seosrehuruokinnalla vapaa rehun saanti toteutuu silloin, kun seosta jää vähän tähteeksi ruokintapöydälle ennen seuraavaa jakokertaa. Jos eläinten toteutuneet päiväkasvut eivät ole toivotulla tasolla, on aivan ensimmäiseksi syytä varmistaa perusasiat. On mahdotonta korostaa liikaa vapaan rehun saannin ja riittävän veden saannin merkitystä naudan terveydelle ja tuotokselle.
4 Ruokinnan rajoituksen merkitys Ryhmä 1 sai nurmisäilörehua vapaasti (D-arvo 652) sekä väkirehua (ohra + kivennäinen) keskimäärin 3,2 kg ka / pv koko kasvatuskauden ajan. Ryhmälle 2 tarjottiin rehua 80 % ryhmän 1 syömästä rehumäärästä. 8 ay-sonnia / koeryhmä Manni, K., Rinne, M., Joki-Tokola, E., Huuskonen, A. 2017. Effects of different restricted feeding strategies on performance of growing and finishing dairy bulls offered grass silage and barley based diets. Agricultural and Food Science 26, 90–100.
15.3.2021 5 Vapaa Rajoitettu Alkupaino, kg 124 123 Loppupaino, kg 578 559 Kokeen kesto, pv 377 494 + 31 % Rehun syönti, kg ka / pv Säilörehu 4,41 3,04 Väkirehu 3,22 2,55 Yhteensä 7,63 5,59 - 27 % Rehua kasvatuskaudella / eläin, kg ka 2877 2761 - 4 % Päiväkasvu kokeen aikana, g/pv 1209 884 - 27 % Nettokasvu kokeen aikana, g/pv 628 480 - 24 % Teuraspaino, kg 298 298 Teurasprosentti 51,5 53,4 + 4 % Lihakkuus (4 = O-, 5 = O) 4,5 4,0 - 11 % Rasvaisuus 2,8 2,0 - 29 %
6 15.3.2021 Se, miten paljon kasvava eläin kykenee syömään rehua, ratkaisee pitkälti sen, miten paljon eläin sille tarjotuilla rehuilla kasvaa. Vapaa rehun saanti + hyvälaatuiset rehut ja tasapainoinen ruokinta  hyvät tuotantotulokset
7 15.3.2021 Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet Lisätietoa: Huuskonen, A., Huhtanen, P., Joki-Tokola, E. 2013. The development of a model to predict feed intake by growing cattle. Livestock Science 158, 74–83. Toteutuva rehujen syönti Eläimen ominaisuudet Koko Ikä Tuotantovaihe Tuotantopotentiaali Muut tekijät Tarjolla olevan rehun määrä Lämpötila Ym. ym. Säilörehun syönti-indeksi – D-arvo – Käymislaatu – Kuiva-ainepitoisuus – Kuitupitoisuus – Sato (1. sato, jälkikasvu) – Kasvilaji Väkirehun syönti-indeksi Määrä Koostumus
Tärkein yksittäinen säilörehun ruokinnallista laatua kuvaava mittari on D-arvo eli sulavan orgaanisen aineen osuus kuiva- aineesta (g/kg ka). Lihanaudoille syötettävän säilörehun suositeltava D-arvo olisi ruokintatutkimusten perusteella 680–710 g/kg ka. Varhain korjattua säilörehua syöneet naudat ovat kasvaneet ruokintatutkimuksissa paremmin kuin myöhemmin korjatulla säilörehulla ruokitut. Säilörehun sulavuuden vaikutus eläinten kasvuun kuitenkin vaihtelee tutkimusten välillä. 8 15.3.2021 Säilörehun sulavuuden merkitys
Parantuneella säilörehun sulavuudella saavutettu nettokasvun lisäys on tutkimusaineistoissa keskimäärin 1,4 g/pv säilörehun D-arvon yhden gramman nousua kohti. Toisin sanoen eläinten nettokasvu parani aineistossa 14 g/pv, kun säilörehun D-arvo nousi 10 g/kg ka. D-arvo 670  680, niin nettokasvu lisääntyy noin 14 g/pv. 9 15.3.2021 Säilörehun sulavuus
Syönti-indeksi kuvaa säilörehun suhteellista syöntipotentiaalia. Tyypillisesti indeksipistearvo on välillä 90–110. Syönti-indeksiin vaikuttavat esimerkiksi säilörehun kuiva- ainepitoisuus, D-arvo, kokonaishappojen ja kuidun pitoisuudet, korjuukerta (ensimmäinen sato tai jälkikasvu) sekä palkokasvien ja kokoviljasäilörehun osuudet. 10 15.3.2021 Säilörehun syönti-indeksi
Vapaalla seosrehuruokinnalla yhden syönti-indeksipisteen vaikutus rehun kokonaissyöntiin on noin 15–20 grammaa kuiva- ainetta päivässä. Toisin sanoen, jos syönti-indeksi nousee arvosta 90 arvoon 100, sonnin päivittäinen rehun syönti lisääntyy noin 150–200 kuiva- ainegrammaa päivässä. Rehuannoksen koostumuksesta sekä eläimen elopainosta ja kasvutasosta riippuen edellä mainittu syönnin lisäys tarkoittaa noin 2–3 megajoulen päivittäistä lisäystä energian saannissa. Tämä lisäys voi parantaa sonnin nettopäiväkasvua tilanteesta riippuen noin 25–50 grammaa päivässä. 11 15.3.2021 Säilörehun syönti-indeksi
Perusperiaatteena on, että jos säilörehu on hyvin sulavaa ja säilönnälliseltä laadultaan moitteetonta, niin myös syönti-indeksi on todennäköisesti korkea. Virhekäyminen vähentää selkeästi rehun syöntiä. Rehuanalyysissä korkeat ammoniumtypen- ja haihtuvien rasvahappojen määrät ovat merkkejä siitä, että rehu on virhekäynyttä ja/tai rehun käymisprosessi on ollut liiallista. Tällaisissa tapauksissa rehu on yleensä tehty ilman säilöntäainetta. Lisäksi hyvin märissä olosuhteissa myös biologisen säilönnän epäonnistumisriski on kasvaa. 12 15.3.2021 Miten syönti-indeksiä voidaan parantaa?
13 Ensimmäisen ja toisen niiton nurmisäilörehut lihanautojen ruokintakokeessa Säilörehut seosrehuna litistetyn ohran (+ kivennäiset) kanssa Väkirehuprosentti 45 % kuiva-aineesta – Timoteisäilörehu 1-korjuu – Timoteisäilörehu 2-korjuu 15 hereford-sonnia / ruokintakäsittely Seosrehua vapaasti koko kokeen ajan
15.3.2021 14 1-niitto 2-niitto Merkitsevyys Säilörehun D-arvo, g/kg ka 697 683 Kuiva-aine, g/kg 229 331 Raakavalkuainen, g/kg ka 149 151 Syönti-indeksi 99 106 Sonnien Alkupaino, kg 369 372 NS Loppupaino, kg 654 649 NS Teuraspaino, kg 345 348 NS Syönti, kg ka/pv 9,93 9,17 ** Energian saanti, MJ/pv 119 108 *** Elopainon kasvu, g/pv 1717 1543 ** Nettopäiväkasvu, g/pv 923 862 * Rehuanalyyseistä ei johdettavissa selkeää syytä jälkisadon heikompaan rehun syöntiin.
15 • Yhdestäkään ensimmäisen niiton 6 näytteestä ei löytynyt mitään analysoitua toksiinia • 4/6 toisen niiton säilörehunäytettä sisälsi zearalenonia • 2/6 toisen niiton säilörehunäytettä sisälsi roquefortiinia ja mykofenolihappoa • 1/6 toisen niiton näytteessä havaittiin HT-2 toksiinia • Kaikki havaitut määrät olivat suhteellisen pieniä (< 50 µg/kg) • Merkitys? • Tulokset ruokintakokeesta kokonaisuudessaan: Huuskonen, A., Rämö, S., Pesonen, M. 2018. Effects of primary growth compared to regrowth grass silage on feed intake, growth performance and carcass traits of growing bulls. Agricultural and Food Science 27, 232–242. Hometoksiinianalyyseissä
16 Kokoviljasäilörehun tarjoamia etuja  Halpa korjuukustannus  Viljan puinti/kokovilja  Nurmirehun korjuukaluston hyväksikäyttö  Suuri sato/korjuukerta  (Viljely)teknisiä etuja  Karjanlannan hyväksikäyttö  Nurmen perustaminen  Laaja viljelyalue/myöhäiset lajikkeet  Viljelyvarmuus (yksivuotisena ei altis talvituhoille)  Säilörehun jäätymättömyys (ei erity puristenestettä)  Sopivuus seosrehuruokintaan  Ratkaisee olkisadon korjuu- ja säilöntäongelmat Kokoviljasäilörehu lihanautatilalla
17 Olennaista on että: Kokoviljasäilörehu korjataan taikinatuleentumisasteella Liian aikainen korjuu: - vähentää rehusadon määrää - vähentää rehusadon energiapitoisuutta Liian myöhäinen korjuu johtaa helposti siihen että: => rehusta tulee kuivaa ja kuitupitoista => vaikea tiivistää => herkkä pilaantumiselle
18 15.3.2021 Kokoviljasäilörehu ruokinnassa Nautojen ruokintakoe Kasvavien nautojen ruokintakokeessa selvitettiin kevätruisvehnästä korjatun säilörehun tuotantovaikutusta suhteessa nurmisäilörehuun ja ohrakokoviljasäilörehuun. Viisi karkearehua vertailussa: • nurmisäilörehu • nurmisäilörehun ja kevätruisvehnän seos (1:1) • kevätruisvehnäsäilörehu • nurmisäilörehun ja ohrakokoviljan seos (1:1) • ohrasäilörehu
19 15.3.2021 Kokoviljasäilörehu ruokinnassa Kokeessa 50 kpl charolais ja 50 kpl hereford-sonneja. Koe aloitettiin totutusjakson jälkeen helmikuussa 2018, jolloin sonnit olivat noin 10 kuukauden ikäisiä. Ruokintakoe kesti noin 160 vuorokautta ja viimeiset sonnit teurastettiin elokuun 2018 alkupuolella. Sonnit saivat seosrehua vapaasti. Seosrehuissa säilörehua 60 %, litistettyä ohraa 35 % ja rapsirouhetta 5 % seoksen kuiva- aineesta (+ kivennäiset ja vitamiinit).
20 15.3.2021 Nurmi Ohrakokovilja Ruisvehnä Kuiva-aine, g/kg 205 350 314 Raakavalkuainen, g/kg ka 148 99 98 Kuitu (NDF), g/kg ka 559 402 496 Sulamaton kuitu (iNDF), g/kg ka 64 116 146 Tärkkelys, g/kg ka 6 308 172 D-arvo, g/kg ka 685 648 622 Muuntokelpoinen energia, MJ/kg ka 11,0 10,5 10,0 PVT, g/kg ka 18 -19 -20 Syönti-indeksi 98 123 115 Koesäilörehujen analyysitulokset
21 15.3.2021 Säilörehuna Nurmi Nurmi + ruisvehnä Ruisvehnä Nurmi + ohrakokovilja Ohrakoko vilja Rehun syönti, kg ka/pv 9,44 9,90 10,05 10,36 10,65 Energian saanti, MJ/pv 111 113 112 120 123 OIV, g/pv 846 874 873 915 925 Sonnien syöntitulokset
22 15.3.2021 Säilörehu Nurmi Nurmi + ruisvehnä Ruisvehnä Nurmi + ohrakokovilja Ohrakoko vilja Elopainon kasvu, g/pv 1641 1651 1576 1666 1841 Nettokasvu, g/pv 989 992 911 993 1083 Nettokasvu syntymästä 781 788 758 781 801 Teuraspaino, kg 391 386 379 384 390 Teurasprosentti 55,1 54,8 53,9 54,6 54,5 Lihakkuus 9.6 9.4 9.3 9.2 9.6 Rasvaisuus 2.5 2.4 2.4 3.2 3.0 Sonnien kasvu- ja teurastulokset Ohrakokoviljaa saaneiden sonnien kasvut olivat korkeimmat ja kevätruisvehnää ainoana karkearehuna saaneiden sonnien kasvu jäi hieman muita ryhmiä matalammaksi. Kokoviljasäilörehuja saaneet sonnit pystyivät kompensoimaan heikompaa D-arvoa rehun syöntimäärää lisäämällä. Tulosten perusteella kevätruisvehnä näyttäisi soveltuvan kohtuullisen hyvin sonnien ruokintaan varsinkin nurmisäilörehun kanssa seoksena.
23 Kokoviljasäilörehu yhteenveto Viljelykokeiden tulokset kannustavat nautatiloja kokoviljan viljelyyn. Potentiaaliset satotasot ovat niin korkeat, että tuotantokustannusten pieneneminen korjuu- ja lannoituskustannusten pienentymisen kautta on houkutteleva vaihtoehto. Kokoviljasäilörehun sulavuus on yleensä jonkin verran hyvälaatuista nurmisäilörehua matalampi. Tällöin kasvutulos jää yleensä hieman matalammaksi, jos nurmisäilörehu korvataan kokonaan kokoviljasäilörehulla kasvavan naudan ruokinnassa. Todennäköisesti paras vaihtoehto olisi korvata noin puolet dieetin nurmisäilörehusta kokoviljasäilörehulla. Tämä onnistuu helpoiten seosrehuruokinnassa. Valkuaislisä ei yleensä paranna eläinten kasvua, jos ruokinnan PVT-arvo on vähintään -15 g/kg ka.
Viljojen ja palkokasvien seosviljely Herne ja härkäpapu Sulavuus korkeampi kuin viljoilla Sisältävät enemmän valkuaista kuin viljat Haastavampia säilöä: kosteus, matala sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti 24
Palkokasvirehun korjuu haastavaa Niitto karholle ja paalaus – Parhaat osat, palot ja lehdet karisevat helposti maahan – Paalit ovat todella painavia kosteina – Verkkoa ja muovia pitää käyttää normaalia enemmän – Karhon kuivuminen on hidasta, erityisesti loppukesällä ja pöyhiminen lisää karisemistappioita 25 Suoraniittopäällä varustettu ajosilppuri • Tehokas ja nopea • Rehu kärryyn eikä peltoon • Märkä kasvusto tuottaa paljon puristenestettä siilossa
Ruokinnassa Palkokasvien käytössä suuremmat haasteet ovat viljelyssä, korjuussa ja ruokintamenetelmissä kuin ravitsemuksessa Sopivat ruokintaan seoksena nurmisäilörehun kanssa lypsäville ja lihanaudoille ainoana karkearehuna Märehtijät syövät enemmän useammasta kuin yhdestä kasvilajista tehtyä säilörehua Pelkän palkokasvisäilörehun valkuaispitoisuus suhteessa sulavaan energiaan voi nousta korkeaksi – typen hyväksikäyttö huononee – sonnan ja erityisesti virtsan mukana erittyvä typen määrä lisääntyy 26
15.3.2021 27 Väkirehuruokintastrategiat Valkuaislisän merkitys
Väkirehun hinta vaihtelee:  paineet vähentää/lisätä väkirehujen käyttöä kasvavien nautojen ruokinnassa. Väkirehumäärän muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi eläinten tuotantotuloksiin. Säilörehun laatu on kuitenkin avainasemassa. 28 15.3.2021 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä
Säilörehun sulavuus vaikuttaa ratkaisevasti tarvittavan väkirehun määrään. Väkirehulisällä saatu kasvuvaste pienenee säilörehun sulavuuden parantuessa. Tutkimusaineistossa yhden väkirehun kuiva-ainekilon lisäys syönnissä, paransi eläinten päiväkasvua keskimäärin 92 g/pv. (nettokasvu 48 g/pv). Pienimmillään väkirehuvaste oli 18 g/pv (nettokasvu 9 g/pv) säilörehun D-arvolla 688 g/kg ka. Suurin väkirehuvaste (198 g/pv) (nettokasvu 103 g/pv) havaittiin erittäin heikosti sulavalla säilörehulla (D-arvo 563 g/kg ka). 29 15.3.2021 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä
Väkirehulisästä saatuun tuotosvasteeseen vaikuttaa säilörehun laadun lisäksi muun muassa se, millaisilla väkirehun annostusmäärillä lisäys tehdään. Ensimmäisillä lisäväkirehukiloilla saadaan yleensä parhaat kasvuvasteet, ja väkirehulisäyksestä saatava vaste vähenee väkirehuannoksen noustessa. 30 15.3.2021 Säilörehun laatu vs. väkirehun määrä
REHUVILJA Viljan energia-arvoa arvioidaan hehtolitrapainolla. Kevyt vilja sisältää suhteessa enemmän kuitua ja vähemmän tärkkelystä. Kevyempää viljaa täytyy käyttää enemmän saman kasvutason ylläpitämiseksi. Ohran ja kauran hehtolitrapainon laskiessa kymmenen kiloa, niitä täytyy käyttää 5-10 % enemmän.
VILJALAJIT Vilja Energia, MJ/kg ka RV, g/kg ka PVT, g/kg ka Tärkkelys, g/kg ka Kuitu, g/kg ka Ohra, yli 60 kg/hl 13,2 119 -25 600 210 Ohra, 57-60 kg/hl 12,9 122 -20 595 230 Ohra, alle 57 kg/hl 12,5 127 -13 585 230 Kaura, yli 58 kg/hl 12,4 125 -12 460 280 Kaura, 54-58 kg/hl 12,1 127 -8 440 290 Kaura, 45-54 kg/hl 11,5 130 0 420 310 Kaura, 35-45 kg/hl 10,4 120 2 350 350 Ohra:kaura, 1:1 12,6 121 -19 525 250 Vehnä, yli 76 kg/hl 13,6 133 -12 675 110 Vehnä, 72-76 kg/hl 13,4 137 -7 670 150 Vehnä, alle 72 kg/hl 12,8 137 -1 645 150 Vehnä:kaura, 1:1 12,9 130 -10 558 200 Ruis 13,6 110 -33 650 200 Lähde: Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
RUIS Suomessa on aiemmin suositeltu, että naudoilla rukiin määrä väkirehuseoksessa tulisi olla alle 20 % (korkeintaan 10 % päivittäisestä rehun kuiva-aineesta). Rukiin rehukäytön esteenä on pidetty sen muita rehuviljoja heikompaa maittavuutta sekä tiettyjä rukiin sisältämiä haitta-aineita. Rukiin lajikekanta on uudistunut, ja leipäviljaksi kelpaamattomien ruiserien rehukäyttö nautojen ruokinnassa on uuden kokeen perusteella mahdollista aikaisempaa suositusta laajemmassa mittakaavassa. Ruis on energia-arvoltaan hieman ohraa parempi, mutta valkuaispitoisuudeltaan ohraa heikompi. Hehtolitranpaino on normaalisti noin 70 kg. Ruis on ohutkuorinen, joten hehtolitrapainon aleneminen ei heikennä sen rehuarvoa yhtä nopeasti, kuin ohralla ja kauralla. Torajyvät ovat suuri terveysriski, mikäli niitä joutuu eläinten ruokintaan.
RUIS Vuoden 2017 aikana toteutetussa ruokintakokeessa maitorotuiset sonnit ruokittiin seosrehulla, jonka kuiva-aineesta 50 % oli nurmisäilörehua ja 50 % väkirehua. Väkirehuna käytettiin teollista täysrehua, jossa oli ruista 0, 15, 30 tai 45 % väkirehun kuiva-aineesta. Tällöin sonnien ruokinta sisälsi kokonaisuudessaan ruista 0, 7,5, 15 tai 22,5 %. Seosrehussa: Energia: 11,75 MJ/kg ka PVT: 10 – 11 g/kg ka Raakavalkuainen: 139 – 140 g/kg ka Tärkkelys: 189 – 207 g/kg ka
RUIS Ruis 0 Ruis 15 Ruis 30 Ruis 45 Sonneja, kpl 20 20 20 20 Elopaino alussa, kg 320 321 315 322 Elopaino lopussa, kg 690 682 664 682 Teurasikä, pv 490 481 482 483 Teuraspaino, kg 360 355 348 354 Nettokasvu, g/pv Kokeen aikana 834 838 825 831 Syntymästä 692 697 681 692 Syönti, kg ka/pv 11,06 10,93 10,91 10,48 Teurastulokset Teurasprosentti, % 52,1 52,0 52,4 51,9 Lihakkuus 5,2 5,0 5,1 5,0 Rasvaisuus 2,3 2,2 2,3 2,1
Viljan säilöntämenetelmä ei itsessään vaikuta rehuarvoon Erilaisilla viljan säilöntätavoilla (kuivaus, jyväsäilöntä, murskesäilöntä, ilmatiivissäilöntä) ei ole vaikutusta lihanautojen kasvutuloksiin, joten viljan säilöntätavan valinta voidaan tehdä muilla perusteilla. Kuivatun ja tuoresäilötyn viljan sulavuus on sama, mikä näkyy samanlaisista rehutaulukon energia-arvoista. Vilja on aina sulavuuden parantamiseksi litistettävä tai jauhettava karkeasti. Hienoksi jauhettu vilja maittaa naudoille karkeaksi jauhettua huonommin. Tuoresäilötty vilja maittaa yleensä hyvin naudoille. Maittavuus voi olla kuivattua viljaa parempi, mikä on joissakin kokeissa lisännyt syöntiä ja parantanut eläintuotosta kuivattuun viljaan verrattuna.
Ruokinnan kannalta olennaista tuoreviljalla: Murskauksessa on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki jyvät rikkoontuvat.  Rikkoutumattomat jyvät lisäävät massaan tarpeetonta ilmatilaa, mikä heikentää säilyvyyttä. Ruokinnassa rehun maittavuus heikkenee ja kokonainen jyvä menee naudan ruuansulatuksen läpi sulamatta. Murskeviljaa tulisi kulua päivässä siilosta 2 cm, jotta rehu säilyisi raikkaana ja maittavana lämpimilläkin ilmoilla. Säilönnällisen laadun tulisi olla hyvä. Homeet huonontavat maittavuutta ja rehuarvoa.
38 15.3.2021 Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla • Kasvavien nautojen ruokintakoe, jossa verrattiin eri tavalla tuoresäilötyn ohran tuotantovaikutuksia perinteiseen kuivattuun viljaan. • Kontrollikäsittelynä seosrehu, jossa käytettiin nurmisäilörehua ja kuivattua ohraa. • Vertailevina koekäsittelyinä olivat seokset, joissa kuivattu ohra oli korvattu: 1. Perinteisellä kostealla murskeviljalla (säilöntäaine AIV 2000 Plus Na) 2. Maxammon-menetelmällä säilötyllä murskeviljalla (kuivahko murskevilja) 3. Propionihappopohjaisella Eastman Stabilizer Crimp - tuotteella säilötyllä murskeviljalla (kuivahko murskevilja).
39 15.3.2021 Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla • Rehut viljeltiin kasvukaudella 2018 • Kontrollikäsittelynä toimiva kuiva vilja kuivattiin noin 13 % kosteuspitoisuuteen. Ennen ruokintaa kuivattu vilja litistettiin. • Kosteahko murskevilja puitiin ja säilöttiin noin 30 % kosteuspitoisuudessa. Maxammon ja Eastman Stabilizer Crimp -tuotteilla säilöttävät kuivahkot murskeviljat puitiin ja säilöttiin noin 20 % kosteuspitoisuudessa.
40 15.3.2021 Nautojen ruokintakoe tuoreviljalla • Kaikki tuoresäilötyt viljat murskattiin samalla tavalla (Murska 2000 valssimylly varustettuna baggerilla). • Puitu vilja kuljetettiin murskattavaksi tutkimusasemalle ja säilöttiin tuubeihin. • Ruokintakoe maitorotuisilla sonneilla aloitettiin vuoden 2019 tammikuussa ja koe päättyi kesäkuussa (24.6.2019). • Kaikki koeryhmät ruokittiin vapaasti seosrehulla, joka sisälsi nurmisäilörehua 50 % seoksen kuiva-aineesta.
41 15.3.2021 Seoksessa Kuiva vilja AIV 2000 plus Na Maxammon Crimping Syönti, kg ka/pv 10,6 11,2 11,4 11,0 Energian saanti, MJ/pv 128 134 136 132 Teurasikä, pv 457 458 460 458 Elopainon kasvu, g/pv 1330 1394 1434 1401 Nettokasvu, g/pv 729 756 756 766 Teuraspaino, kg 313 318 318 319 Teurasprosentti 51,8 51,6 51,0 51,8 Lihakkuus, 1-15 4,8 (O) 4,9 (O) 4,9 (O) 4,9 (O) Rasvaisuus, 1-15 4,7 5,0 4,6 4,8 Sonnien syönti, kasvu- ja teurastulokset
© Luonnonvarakeskus Yhteenveto ja johtopäätökset Tuoreviljaruokinnoilla olleet sonnit söivät enemmän seosrehua kuin kuivattua viljaa saaneet sonnit, minkä seurauksena myös niiden energian saanti oli suurempaa. Tämän seurauksena tuoreviljaruokinnoilla olleiden sonnien kasvutulokset olivat hieman paremmat kuin kuivattua viljaa saaneilla sonneilla. Eri tavoilla säilöttyjen tuoreviljojen välillä ei tässä kokeessa havaittu merkittäviä eroja sonnien rehun syönnissä, kasvussa tai teurastuloksissa. Lisätietoa tuoreviljan säilönnästä ja kokoviljasäilörehuista nautakarjatiloilla Rehuviljaa entistä edullisemmin hankkeen loppuraportista: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545704 (googleta: Rehuviljaa entistä edullisemmin) 42 15.3.2021
15.3.2021 43 Valkuaisomavaraisuus Lihanautanäkökulma • Turhasta lisävalkuaisen käytöstä pidättyminen parantaa osaltaan valkuaisomavaraisuutta – säästetään rypsi lehmille • ”Säästetty sentti on yhtä arvokas kuin ansaittu sentti”
15.3.2021 44 Aronen, I. 1992. Quality of supplementary feed protein for growing cattle. Thesis PhD, University of Helsinki, Helsinki, Finland. “A medium level of concentrates together with well preserved grass silage can sustain efficient microbial protein production.” Huuskonen, A. 2009. Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets. Thesis PhD, University of Helsinki, Helsinki,Finland. Tutkijan haastattelu MTT Infoon: ”Kallisarvoinen kotimainen rypsi kannattaa ennemmin käyttää lypsylehmille. Valkuaislisä lihanaudoille on iäisyysaihe, josta on esitetty varmoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ympäristön kannalta se on yksinomaan haitallista. Lisävalkuaisesta aiheutuu ylimääräistä typpi- mutta myös fosforikuormaa ympäristölle. Rypsi on joissain tapauksissa parantanut sonnien kasvua, mutta Huuskosen mukaan se selittyy yleensä energiavaikutuksella. Energialisä on kuitenkin halvempi hakea rehuviljasta”. Kasvavien nautojen valkuaisruokintaa on tutkittu Suomessa ja maailmalla useiden vuosikymmenten ajan.
15.3.2021 45 Kuitenkin… • Yksittäisissä ruokintakokeissa vaihtelevia tuloksia. • Kentällä osittain epätietoisuutta valkuaislisän tarpeesta. • Neuvonnassa erilaisia painotuksia. • Valkuaislisän merkitys ruhon laatuun (lihakkuus ja rasvaisuus).
15.3.2021 46 Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet Meta-analyysi: Huuskonen, A., Huhtanen, P. & Joki-Tokola, E. 2014. Evaluation of protein supplementation for growing cattle fed grass silage-based diets: a meta- analysis. Animal: 8: 1653-1662. Aineistossa 80 valkuaisruokintakoetta, jotka sisälsivät 199 eri ruokintaa. Pääasialliset valkuaislähteet kokeissa • rypsi (74 ruokintaa / 35 koetta) • soija (71 ruokintaa / 28 koetta) • kalajauho (27 ruokintaa / 12 koetta) • lisäksi yksittäisissä kokeissa valkuaispitoisia sivutuotteita (rankki, ohravalkuaisrehu, mäski, jne.)
15.3.2021 47 Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet Ruokinnan valkuaispitoisuuden lisääntyminen lisäsi kasvua tilastollisesti merkitsevästi, mutta numeerisesti kasvuvasteet olivat hyvin pieniä. Keskimäärin elopainon kasvun lisäys oli 1,4 g kun ruokinnan raakavalkuainen lisääntyi 1 g/kg kuiva-ainetta. Suomeksi: Rypsilisä (noin 0,5 kg / päivä) loppukasvatusvaiheen aikana voi lisätä teuraspainoa noin 2 kg. Teurastili lisääntyy tällöin noin 8 €. Rypsiä kuluu loppukasvatuskauden (ikä 0,5 – 1,5 vuotta) aikana noin 180 kg. Vallitsevista rehujen hintatasoista riippuen rypsilisän pois jättämisestä aiheutuva säästö voi olla noin 10-20 € sonnia kohti kasvatuskauden aikana ja teuraspainokilogrammaa kohden noin 5-6 senttiä.
15.3.2021 48 Valkuaislisäruokinnan tuotosvasteet Ruhon laatu: Valkuaislisän ei ole todettu vaikuttavan millään tavalla ruhon lihakkuuteen. Sen sijaan valkuaislisä lisäsi tilastollisesti merkitsevästi ruhojen rasvoittumista. Tämä vaikutus oli kuitenkin numeerisesti niin pieni, ettei sillä ole mitään käytännön merkitystä.
15.3.2021 49 Valkuaislisän merkitys Käytännössä törmätään joskus tilanteisiin, jossa eläinten kasvut heikkenevät, kun rypsi jätetään pois rehuannoksesta tai vastaavasti kasvut paranevat valkuaislisäruokinnalla. Useimmissa tapauksissa taustalla lienee nimenomaan muutos energiaruokinnassa, eli valkuaislisä on nostanut samalla ruokinnan energiaväkevyyttä tai tuonut lisäenergiaa tilanteessa, jossa rehua ei ole ollut vapaasti tarjolla.
Kannattaa pyrkiä tehokkaaseen säilörehun tuotantoon • Hyvä satotaso, tuotantokustannukset kuriin • Biologisen typen sidonnan ja palkokasvien hyödyntäminen on järkevää, mutta lähtökohtaisesti säilörehun valkuaispitoisuuden nostaminen ei ole ensisijainen tavoite Lihanautatilan rehuntuotannossa • Vapaa rehun saanti ja riittävästi energiaa (seoksessa noin 11,5 – 11,7 MJ/kg ka) • Kohtuullinen rehuseoksen valkuaistaso (120-150 g/kg ka) Lihanautojen ruokinnassa
Kiitos

Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen

Check these out next

Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen

Recommended

More Related Content

Slideshows for you(20)

Similar to Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen(20)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)(20)

Recently uploaded(12)

Kasvavien lihanautojen ruokinta arto huuskonen