Sijaishuoltopaikan valinta on keskeinen tekijä kodin ulkopuolelle tehtävän sijoituksen onnistumisessa. Selvityksessä on tarkasteltu sijaishuoltopaikan valintaa tilanteissa, joissa lapsella on tarvetta mielenterveys- tai vammaispalveluihin tai maahanmuuttajataustaa. Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevia käytäntöjä ja kohdennetuissa fokusryhmähaastatteluissa koottua tietoa. Tuotoksena on syntynyt sijaishuoltopaikan valintakäytännöissä hyödynnettävä materiaali. Päivi Sinko, sosiaalityöntekijä ja kehittäjä

1. Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
Puh. (09) 329 6011
toimisto@lskl.fi | www.lskl.fi
Rajapinnoilla – Lapsen erityisten
tarpeiden huomioiminen
sijaishuoltopaikan valinnassa
Päivi Sinko
VTL, hanketutkija
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 27.9.16

2. www.lskl.fi
Tässä selvityksessä
• Tarkastelussa sijoituksen arviointi ja
sijaishuoltopaikan valinta rajapintatilanteissa, joissa
lapsella erityisiä tarpeita
• Vammaiset lapset
• Maahanmuuttajataustaiset lapset
• Mielenterveyspalveluita tarvitsevat lapset
• Sijoitukseen ja sijaishuoltopaikan valintaan liittyvä
arviointi on yksi kriittisimmistä pisteistä
lastensuojeluprosessissa
27.9.2016Päivi Sinko

3. www.lskl.fi
Sijaishuoltopaikan valintaa ohjaavat velvoitteet ja
periaatteet
• Lähtökohtana lapsen etu ja sen punninta sekä lapsen osallisuus
• Lapsen etu kansallisessa lainsäädännössä
• Erityisesti lastensuojelulain 4 § ja 50 §
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, erityisesti 1 §
• Lapsen etu ihmisoikeussopimuksissa ja asiakirjoissa
• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 60/1991)
• Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 19/1990)
• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 27/2016)
• Kansainvälistä ohjausta esim. YK:n lasten sijaishuoltoa koskevat ohjeet
27.9.2016Päivi Sinko

4. www.lskl.fi
Aineistot
Korkeakouluharjoittelijan kirjallisuuskatsaus (Salonen 2015)
Kuntatoimijoiden puhelinhaastattelut (15 kpl)
3 fokusryhmähaastattelua (osallistujia yhteensä 15 hlö)
27.9.2016Päivi Sinko

5. www.lskl.fi
Sijoitustyöskentelyn haasteet nykyisessä
palvelujärjestelmässä
• Sijaishuoltoon ohjautuvien lasten ja nuorten moninaiset ongelmat
• Sijoittamisprosessien erilaisuus ja vaihtelu johdonmukaisesta ja
perinpohjaisesta työskentelystä siihen, että ”otetaan se paikka, joka
jostakin saadaan”
• Keskitetyt ohjausprosessit vs. yksittäisen työntekijän toiminta
• Sijoitusprosessit ainakin osin erilaiset perhe- ja laitoshoidon osalta
• Sijaishuoltokentän moninaisuus: vaativaa sukkulointia!
• Kilpailuttamisen edut ja haitat
• Läheisverkostosijoitusten kasvu
27.9.2016Päivi Sinko

6. www.lskl.fi
Maahanmuuttajataustaisten lasten erityiskysymyksiä
• ”Aivan omat nyanssinsa”
• Käytännön työssä tunnistetaan yhä useammin traumaperäisiä häiriöitä ja
masennusta – kuka pystyy arvioimaan niitä ja vastaamaan tarpeisiin?
• Kommunikaatioon liittyvät haasteet, tulkkauskysymykset
• Psyykkinen sairaus tai vamma voivat olla ”todella isoja mörköjä”
• Kulttuurisensitiivisyyteen liittyvät ristiriidat
• Miten kohdata lapsi aidosti?
• Kunniakäsitteet ja -käsitykset mietityttävät
27.9.2016Päivi Sinko

7. www.lskl.fi
Lastensuojelun ja vammaispalveluiden välimaastossa
• Joissakin kunnissa ”suoranaisia taisteluja” kumman sektorin palveluiden
ja kustannusten piiriin lapsi kuuluu – ”yhteisestä kukkarosta” hyviä
kokemuksia
• Vammaisen lapsen oikeus lastensuojeluun?
• Missä vaiheessa diagnosointi?
• Kun kahta toimilupaa ei voi olla
• Mikä työskentelyä määrittää: lapsen tarpeet, vamma ja rajoitukset –
puutteet vanhemmuudessa
• Arviointiin käytettävä aika voi olla runsaampaa vammaispalveluissa
• Käsitys lapsen toimintakyvystä aikuisiässä asumispaikkaa valittaessa
27.9.2016Päivi Sinko

8. www.lskl.fi
Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö
• Vaihtelee ”jouhevasta ja mutkattomasta” ”aivan mahdottomaan”
• Jännitteisyyttä edelleen varsinkin nuorten kohdalla
• Kaikki ei aina selity rakenteilla, yhteistyömalleilla tai
toimintakäytännöilläkään, vaan joskus kyse on yksittäisten
työntekijöiden osaamisesta tai osaamattomuudesta
• Epäpäteviä työntekijöitä ja psykiatrivaje
• Miten lausua ääneen oma epävarmuus tai tietämättömyys yhteisen
arvioinnin kohdassa?
• Ammatillisuutta on osata käydä ammatti- ja hallintokuntien väliset kiistat
niin, etteivät ne heijastu asiakastyöhön
27.9.2016Päivi Sinko

9. www.lskl.fi
Lastensuojelun arvioinnin käytännöt
• Siellä täällä hyviä ja laadukkaita toimintatapoja, mutta yhteisesti jaettua
arvioinnin mallia tai tapaa toimia ei löydy helposti kuntien sisältäkään
• Työntekijäkohtaisuus, tapauskohtaista ja epämääräistä – pahimmillaan
täysin sattumanvaraista
• Yhdenvertaisuus ei toteudu
27.9.2016Päivi Sinko

10. www.lskl.fi
Tieto arviointityön elementtinä
• Vaikuttaa ratkaisevasti niihin tulkintoihin, joita
sosiaalityöntekijä tekee arviointivaiheessa
• Huolellisen tietojen hankkimisen tärkeys!
• Yhteisen viitekehyksen puute tuottaa tiedon erilaista
käyttöä ja tulkintaa
• Joissakin tilanteissa työskentely on aikuiskeskeistä
lapsikeskeisyyden sijaan
• Lausuntojen ja diagnoosien merkitys – joskus vasta
sijaishuollossa
27.9.2016Päivi Sinko

11. www.lskl.fi
”Nopea case on harvoin hyvä case”
• Tavoitteena hallittu ja suunnitelmallinen prosessi, mutta
sijoitustilanteessa kiire ja hätä ovat usein päällimmäisiä
• Suunnitelmallinen prosessi tukee lapsen ja vanhempien suurempaa
osallisuutta työskentelyssä
• Osallisuuden tukemisessa aika on keskeinen elementti
• Aikaa tarvitaan varsinkin maahanmuuttajataustaisten perheiden
kohdalla vuorovaikutukseen ja pysähtymiseen sekä molemminpuolisen
ymmärryksen löytymiseen
27.9.2016Päivi Sinko

12. www.lskl.fi
”Lapsen täytyy
olla osallinen,
ei oo muuta
vaihtoehtoa”
27.9.2016Päivi Sinko

13. www.lskl.fi
Lapsi näkyväksi todella vasta sijaishuollossa
Pitkästä avohuoltoasiakkuudesta
huolimatta saattaa puuttua tieto
siitä, mitä lapsi on itse elämässään
kokenut ja nähnyt ja mitkä ovat
lapsen omat mielipiteet ja toiveet
Tarvitaan erityistä rohkeutta ottaa
puheeksi myös kaikkein vaikeimmat
asiat lapsen elämässä
27.9.2016Päivi Sinko

14. www.lskl.fi
Lapsi näkyväksi
• Osallisuus vahva toimintaa ohjaava periaate sijoitusvaiheessa
• Suuria työntekijä- ja kuntakohtaisia eroja sen käytännön toteutumisessa
• Selvittää ymmärrettävällä tavalla, mitä sijoitus merkitsee lapsen
elämässä, ja antaa lapselle tietoa tästä
• Ajan ja osallisuuden tiivis yhteen kietoutuminen
• Osallisuus haasteellista tilanteissa, joissa lapsi vastustaa sijoitusta
voimakkaasti
• Tarkka harkinta siitä, mitä tietoa ja missä vaiheessa lapselle annetaan
27.9.2016Päivi Sinko

15. www.lskl.fi
Havaintoja
• Lapsen asema lapsena voi olla erilainen maahanmuuttajataustaisissa
perheissä ja yhteisöissä
• Vammaispalveluissa ajatus lapsen osallisuudesta on suhteellisen uusi
asia – vahvistaminen on kehittämisen paikka – menetelmiä sen
mahdollistamiseen on
• Edunvalvonnan vahvistaminen: ilman huoltajaa tulleiden lasten kohdalla
tilanne erityisen erityinen, jos lapsi huostaanotetaan
27.9.2016Päivi Sinko

16. Läheissuhteet huomioidaan koko ajan
paremmin – haasteena lapset, jotka
läheiset ovat käytännössä hylänneet

17. www.lskl.fi
Sijaishuoltopaikan muutoksia
• Kaikkea tietoa ei aina saada käyttöön ennen sijoitusta, hyvästä
työskentelystä huolimatta – voi tuottaa yllätyksiä sijaishuollon aikana
• Perhehoidossa ei välttämättä pystytä vastaamaan kaikkiin erityisiin tuen
tarpeisiin, jolloin lapsen sijoitus laitokseen voi olla lapsen edun
mukainen ratkaisu
• Lapsi voi tulla myös kaltoinkohdelluksi sijaishuoltopaikassa
• Kaikkea ei voi ennakoida, oli käytössä kuinka hyvä arviointimalli hyvänsä
27.9.2016Päivi Sinko

18. Lapsen edun ja oikeuksien punninta sijoituksen
tarpeellisuutta arvioitaessa ja sijaishuoltopaikan
valintaa tehtäessä on vaativa ja moniulotteinen
tehtävä – tätä avattu raportin loppuosassa
konkreettisten kysymysesimerkkien avulla

19. www.lskl.fi
• Selkeät toimintaohjeet vammaisten lasten lastensuojelusijoituksiin
• Erityishuomiota vammaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten
osallisuuden toteutumiseen
• Lasten- ja nuorisopsykiatria selkeästi yhteistyökumppaniksi ja
vastuunkantajaksi arviointitilanteisiin
• Johdonmukaisuutta edunvalvontakäytäntöihin
• Lapsen kannalta relevantti tieto selvitettävä ja huomioitava
• Yhteinen viitekehys arviointiin
• ”Kun paikkaa ei tahdo löytyä” – tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä
• Työn tekemisen reunaehdot kuntoon
Jatkopohdintaan
27.9.2016Päivi Sinko

20. Kiitos ajastanne!