Kaisa Kontkasen puheenvuoro Lasten suojelun kesäpäivillä Joensuussa 14.-15.6.2016.

2. MINÄ OLEN TÄRKEÄ -pienryhmätoiminta Joensuussa
Pienryhmiä järjestetään lapsille, joilla voi olla ongelmia
kaverisuhteissa tai jotka kokevat olevansa yksinäisiä.
Joka ryhmässä on ns. erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Tuen
tarve saattaa liittyä muun muassa
▪ ylivilkkauteen,
▪ kiusaamiskokemukseen,
▪ monikulttuurisuuden tuomaan haasteisiin,
▪ vanhempien elämäntilanteisiin

3. Pienryhmätoiminnan toiminta-ajatus
▪ Vertaisryhmä, joka toimii harrastuksena, kaverisuhteiden
luomispaikkana ja tärkeänä ilojen ja surujen
kertomispaikkana.
▪ Lapset saavat kokemuksia ryhmässä toimimisesta,
sosiaalisuudesta ja yhdessä tekemisestä
▪ Ohjattua toimintaa, jossa yhdessä laaditut pelisäännöt
tukevat ryhmän sujuvuutta ja siihen sitoutumista.
Työtä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys

5. ”Sellaista kyselen, että onko Jeren mahdollista
osallistua pienryhmään ensi syksynäkin. Tuo ryhmä
on ollut Jerelle tärkeä ja hyvin positiivinen kokemus.
Ensimmäiselle kerralle sain houkutella Jeren mukaan
pienen palkinnon avulla, sen jälkeen on odottanut
kokoontumisia innoissaan. Uskon, että Jeren kohdalla
ryhmä on saavuttanut sen tavoitteen, mikä sillä on
ollutkin. Hienoa, että tällaista toimintaa on olemassa!
Ja Jere osallistuisi mielellään syksylläkin, mikäli vain
mahdollista.”
äiti 2016

6. Lapseni käytös on muuttunut
kerhotoiminnan aikana !
Vanhempien antamaa palautetta arviointikyselyn yhteydessä keväällä 2016
Vastaajien määrä: 7 vanhempaa
▪ On iloisempi ja reippaampi
▪ Sosiaalisempi muita kohtaan
▪ Hänestä on tullut paljon sosiaalisempi
▪ Keskittyminen on parantunut ja sosiaaliset taidot ja kerhossa hänellä on
ainoat kaverit.
▪ Rohkeampi, reippaampi, itsevarmempi
▪ Kerho on auttanut sosiaalisten suhteiden luomisen onnistumisessa ja on
tärkeä nuorelle että on jokin oma "juttu", sekä kavereiden saanti tätä
kautta on ollut hieno juttu. Itsetunto on kasvanut ja rohkeutta on tullut.
Ilmeisesti porukka on myös ryhmäytynyt hyvin.
▪ Muuttunut rohkeammaksi, menee itse autosta kerhoon eikä tarvitse
saattajaa eikä hakijaa tullessaan autolle.

8. Yksinäisyyden haitallisia vaikutuksia on tutkittu, Hanna Ikonen
Yksin olemisen esittäminen omana valintana tai yksinäisyyden
peitteleminen valehtelemalla kavereiden olemassaolosta
tuovat esille yksinäisyyden takia koettua häpeää.
Kaikki haastatellut kertoivat yksinäisyyden aiheuttaneen heille
▪ ahdistusta,
▪ vihantunteita,
▪ surua ja masennusta.

9. Yksinäisyyden peitteleminen tai sen esittäminen
omaehtoisena valintana toimivat
▪ keinoina vähentää yksinäisyyden kokemusten
aiheuttamia epämieluisia tunteita ja
▪ keinoina tavoitella tavallisuutta suhteessa
vertaisryhmään.
Ne haastatellut, jotka olivat esittäneet koulussa
olevansa yksinäisiä omasta tahdostaan, kokivat sen
tuoneen heille enemmän valtaa suhteessa kiusaajiin ja
vieneen kiusaajilta ulkopuolelle sulkemisen ilon.
https://joensuu-pelastakaalapset-
fi.directo.fi/@Bin/127408/Pro+gradu,+Hanna+Ikonen.p
df sivut 38-39

10. Lapsen yksinäisyyden ei tarvitse kasvaa elämän mittaiseksi
taakaksi, sanoo tutkija Niina Junttila.
Niina Junttilan tutkimus on mukana tuoreessa lasten ja nuorten
yksinäisyyttä käsittelevässä kirjassa Kavereita nolla.
Kun nuori on porukoiden ulkopuolella, eikä hänellä ole
verkostoja, tutkijat puhuvat sosiaalisesta yksinäisyydestä.
Emotionaalinen yksinäisyys on sitä, että nuorella ei ole
luotettavaa ihmistä, joka kuuntelee ja ymmärtää. ”Tytöt ja pojat
kokevat suunnilleen saman verran sosiaalista yksinäisyyttä,
mutta pojat kokevat selvästi enemmän emotionaalista
yksinäisyyttä kuin tytöt”,
Lähde http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/kun-ei-ole-yhtaan-kaveria

11. Yksinäisyyden vähentäminen
▪ vahvistamalla sosiaalis-kognitiivisia taitoja
▪ lisäämällä kohtaamisten mahdollisuuksia
▪ muiden asenteisiin vaikuttaminen
▪ pyrkimällä muuttamaan negatiivisia ajattelumalleja
▪ yhteinen hyvä kokemus esim. kerhon kanssa
▪ kaveriongelmat yhdistyvät tytöillä masentuneisuuden
kokemukseen.
▪ pojilla yksinäisyyden kokemukset liittyivät usein
kiusaamiseen.

12. Väitöskirjassaan Junttila osoitti, että yksinäisyys periytyy:
▪ jos vanhemmat ovat yksinäisiä, usein sitä ovat myös lapset.
▪ Periytymiseen vaikuttaa sekä oppiminen että geneettinen
periytyminen.
Ujon vanhemman lapsi saa muita todennäköisemmin ujon
perusluonteen. Lapsuudessa opitaan mallit siitä, käykö kotona
vieraita ja mitä vanhemmat silloin tekevät.
”Nuoret tarvitsevat lisää ryhmiä, joissa saa tulla kuulluksi ja
olla oma itsensä, ja joissa erilainen tai ujo saa kokea vahvaa
yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä asia vaatii lisätutkimusta.”
Lähde: http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/kun-ei-ole-yhtaan-kaveria

13. Lapsiomaistyö on alkanut Pohjois-
Karjalan mielenterveysomaiset -
FinFami ry:n kanssa

14. Lapsiomainen jää usein yksin kotiin. Yhteistyömallin
avulla lapsiomaisen osallistuminen kodin ulkopuolisiin
harrastuksiin helpottuu ja mahdollistuu.
▪ Lapsi saa kaverisuhteita, onnistumisen kokemuksia ja
kannustusta.
▪ Järjestöjen mahdollisuus rahoittaa toimintaa
avustuksilla on hyvä.

15. Kiitos
Joensuun Pelastakaa Lapset ry
kaisa.kontkanen.pelastakaalapset@kolumbus.fi