Paikallinen kehittämisen työpaja Helsingissä 12.12.2013, tulokset

1. Helsingin Paikallisen kehittämispolun
avajaiset ja työpaja
12.12.2013 klo 17-19
Yhteenveto työskentelyn tuloksista

2. Työpajassa
1. Kerättiin ajatuksia ja verkostoiduttiin KEHRIEN perustamista
varten.
– Tavoitteena oli, että 3-5 aluetta ilmoittautuu KEHRÄN kokoamista ja
valmistelua varten.
2. Koottiin Paikallinen kehittämispolku –prototyypin
jatkototeutuksen eväitä.

3. Yhteenveto tuloksista
Kuusi Helsingin paikallisaluetta ilmoittautui halukkaaksi KEHRÄn kokoamiseen
1. Eteläiset kaupunginosat
2. Kallio, Harju, Vallila, Alppila, Pasila ja
Eteläinen Hermanni
3. Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo,
Kivinokka
4. Vuosaari-Puotila
5. Läntiset alueet (Kaarela, Konala,
Pitäjänmäki, Haaga, Pikku-Huopalahti)
6. Maunula, Pirkkola, Pakila (+ Metsälä,
Maununneva), Oulunkylä

4. Yhteenveto tuloksista
• Käytiin erinomaista alustavaa keskustelua merkityksellisistä
paikallisista kehittämisteemoista ja –kohteista.
• Kartoitettiin tärkeimpiä yhteistyötahoja ja mukaan
houkuteltavia sidosryhmiä.
• Pohdittiin Helsingin kaupungin roolia mahdollistajana ja
yhteistyökumppanina. Rajapinta kaupunkiin on tärkeä
määritellä ja rakentaa.
• Kaivattiin lisää tietoa Paikallisesta kehittämispolusta ja
KEHRIEN tarkoituksesta ja tehtävistä
• Työpajaan osallistui kaikkiaan n. 110 henkilöä. Mukana oli
kaupunkiaktiiveja, paikallisyhdistyksien jäseniä, yrittäjiä,
poliitikkoja, kaupungin ja muiden julkisten organisaatioiden
virkamiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita jne.

5. Odotuksia ja ajatuksia
jatkotyöstä
•
•
Kaivataan lisää tietoa Paikallisesta kehittämispolusta ja KEHRÄn roolista ja tehtävistä
Tarvitaan apua KEHRÄn kokoamiseen paikallisilla alueilla,
–
•
•
Halutaan apua viestintään
Kaupungin roolia on tärkeää selkeyttää
–
–
–
•
•
Miten yhdistetään nykyiset toimijat/toiminta ja KEHRÄ?
Miten kaupunki on mukana? Missä, ketkä ja miten?
Kaupungin organisaatiossa ei mekanismia KEHRILLE?  Kaupungin avustusjärjestelmän suunnittelun
osaksi, KEHRÄ myös strategioihin järjestöjen kanssa yhdessä
Yhteysvirkamies KEHRÄLLE – nimet ja numerot nettiin
Rahoituskanavia on tärkeää selkiyttää. Rahoituksen (EU)-agenda vs. yhteisöjen agenda
Sukkulaan voisi perustaa neuvontaryhmän  Tutori, vierailevien asiantuntijoiden verkosto,
meet-up applikaatio, jossa voi ilmoittautua listoille
Ydinkysymyksiä:
• Miten asukkaat valitaan KEHRÄÄN?
• KEHRÄÄn osallistumisen motivointi?
• Kenellä on arkena aikaa tulla mukaan?

6. Työpajan työskentely

7. Kehrän perustaminen on mahdollista,
kun…
• Löytyy toiminnallinen aluekokonaisuus, jolla on yhteisiä
kehittämistavoitteita,
– (ei liian suuri, ei liian pieni, n. 20 000 - 50 000 asukasta)
• Alueella on aktiivista yhteistoimintaa ja kiinnostuneita toimijoita
• Ilmoittautuu työpari, joka on halukas kutsumaan koolle alueensa
paikallisia toimijoita KEHRÄN kokoamista varten.
• Alueella löytyy intoa ja voimia vuonna 2014:
–
–
–
–
–
–
Käynnistää Kehrän toimintaa
Koota yhteinen kehittämissuunnitelma
Osallistua oman alueen fasilitoituihin Stadifoorumeihin
Osallistua nettikommentoitiin ”sähköisellä ilmoitustaululla”
Ohjata ja tukea ensimmäisiä hankehakuja
Olla eturintamassa kehittämässä uutta toimintatapaa

8. Työpajan työskentely
Ryhmät 1- 6 (suuralueittain), joissa
1 itä
2 koillinen
3 pohjoinen
4 länsi
5 etelä-keskinen
6 kaakkoinen
Ryhmä 7 pohtii
• etsitään paikallisen kehittämiseen sopivia
aluekokonaisuuksia ja paikallisen kehittämisen
kumppaneita.
• Ilmoittaudutaan halukkaiksi KEHRÄN
käynnistämiseen.
• kootaan ajatuksia, siitä minkälaista tukea
toivotaan niille alueille, jotka eivät vielä aloita
KEHRÄn muodostamista.
1) muiden kaupunkien malleja ja etenemistä
2) yhteistyötä viranomaisten kanssa, mitä ja miten?

9. Ryhmien 1- 6 työskentely
1 itä
2 koillinen
3 pohjoinen
4 länsi
5 etelä-keskinen
6 kaakkoinen
1. vaihe
- Esittäydytään kartan avulla
- Hahmotellaan paikallisia
kehittämisalueita. Mikä voisi olla
meidän alue?
- Haetaan kumppaneita, keiden
olisi hyvä olla mukana?
7
2. vaihe
- Haluamme mahdollisesti lähteä kokoamaan
KEHRÄÄ
- Pienryhmässä täytetään ilmoittautumislomake
- Luovutetaan ilmoittautumislomake ryhmän
kirjurille
- Viedään seinäkartalle tarralappu merkiksi
- Jos aikaa vielä on, palataan omaan
suuralueryhmään
Muut ryhmän jäsenet
kokoavat ajatuksia
KEHRIEN perustamisen
jatkotyötarpeista. Mitä
tarvitaan, jotta KEHRIÄ
syntyy vuosina 20142015?
Työskentely päättyy klo 18.20
LOPPUTULOKSENA:
• Kehräksi ilmoittautumiset
• Yhteenveto
jatkotyötarpeista
• Kirjuri kertoo tulokset

10. Ilmoittautuminen alueemme KEHRÄN kokoamiseen,
erillinen lomake täytettäväksi
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Mikä on alueemme?
Ilmoittautujat
Mitä tahoja mukaan KEHRÄÄN?
Työpari, joka kutsuu koolle KEHRÄN valmistelukokouksen
Aluetta ja toimijoita yhdistävät tekijät
Aikataulu
Kysymyksiä ja kommentteja

11. Kysymyksiä ryhmille 1-6
• Mitä KEHRÄ parhaimmillaan saa aikaiseksi? Miten se
työskentelee?
• Miten KEHRÄ saadaan alkuun alueellanne? Miten
KEHRÄ koottaisiin alueellanne
(kolmikantaperiaatteen mukaisesti)?
• Minkälaista tukea KEHRÄ tarvitsee Sukkulalta?
• Mitä odotat Helkan jatkohankkeelta ensi vuonna?

12. Ryhmäjako ja kirjurit
• Osallistujat on sijoitettu
alustavasti ryhmiin 1 – 7.
• Jos et tunne kuuluvasi sinne,
voit vaihtaa, mieluiten
asuinpaikkasi/toiminta-alueesi
ryhmään.
• Voit myös siirtyä työn aikana
ryhmästä toiseen
• Tärkeintä on, että saat
ajatuksesi ja kysymyksesi
jaettua muiden kanssa.
Ryhmä
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Janne Kareinen
Tuuli Kaskinen
Päivi Savolainen
Aija Staffans
Eeva Kuuluvainen
Outi Rissanen
Pirjo Tulikukka

13. Ryhmien työn tulokset

14. Ryhmä 1: itäinen alue
• Vuosaari-Puotila alue ilmoittautui paikallisalueeksi, jolla halutaan
käynnistää KEHRÄn kokoaminen
– Yhdistäviä tekijöitä: merellisyys, nuoret ja lapset, tilat, kaavoitus, monikulttuurisuus
– Mukaan alueen toimijat monipuolisesti: koulut, nuorisotoimijat, yhdistykset,
seurat, yrittäjät, senioritalot, asukasaktivistit
– Koollekutsujat Riku Kekki ja Mikko Sorsa
KEHRÄ ALUE
• PUOTILA VUOSAARI - Merellinen Itä-Helsinki
• (Metrolinja mahdollisena aluejakona)
–
–
Vuosaari n. 40 0000 asukasta
Puotila n. 4000
5) Alueen imagon ja identiteetin
rakentaminen
6) Kokoavat alueelliset klusterit
• Kulttuuri -> Itä-Helsngin juhlaviikot esim.
• Nuoriso
• Retkeily
MAHDOLLISIA KEHITTÄMISSUUNNITELMIA
1) Monikulttuurisuus voimavarana
–
–
–
suvaitsevuus
kulttuurihenkinen alue
näytösikkuna muille alueille - positiivisena
esimerkkinä
•Mahdollisia projekteja kehityssuunnitelmaan
•Monitoimitilat/ kokoontumistilat -> kokoava paikka
eri ryhmille
2) Vuorovaikutuksellinen kaupunkisuunnittelu
3) Merellisen Itä-Helsingin luontoarvojen nostaminen
–
–
Matkailu
Retkeily
4) Yhteisöllisyyden vahvistaminen
•
• Laajasti kaikki toimijat mukaan
• Infopäätteet tiedotukseen ja
kehittämiseen
esim Vuotaloon
Keskustelua herätti voiko Vuosaaritoimikunnan pohjalta muokata ja uudistaa
Kehrän
–
–
–
–
Yhdistysedustus
virkailijoita
valtuutettuja
asukkaita

15. Ryhmä 1: itäinen alue
MITÄ APUA SUKKULALTA TARVITAAN/TOIVOTAAN?
• Apua Kehrän kokoonpanon miettimiseen suhteutettuna jo
olemassa oleviin toimijoihin
– (esim Vuosaari-toimikunta) Kuinka riittää ihmisiä aktiivisesti
toimimaan useassa eri toimikunnassa ja yhdistyksessä?
• Apua viestintään
• - > Kutsuihin, porukan ja toimijoiden mukaan saamiseen
• - > Vetoava ja kiinnostava lempinimi Kehrälle (slogan tyyliin
”Joukkovoimaa”)
• Lobbaus tai vakuuttaminen kaupungille
paikalliskehittämisen merkityksestä ja arvokkuudesta

16. Ryhmä 2: koillinen alue
•
•
•
•
•
Epähomogeeninen alue -> Semiaktiivista
Yhteisöllisyys, miten se löytyy?
Nämä jengit koolle:
Paikallisia palveluita puuttuu
Malmi
Puistola-Suurmetsä
Väestönkasvu, mihin rakennetaan?
Pukinmäki-Pihlajisto
(Tapulikaupunki)
Julkisen liikenteen syöttöliikenne
– Kuntarajat ongelmana
– Pussinperiä
•
•
•
•
•
Viherkäytävät, kasvimaat ja viljely
Malmin lentokenttä
Asukastaloja
Tiedonkulku
Yhteistoimijaverkostot
– Koulu, kirjasto, sos-ter
Tavoitteena:
Perustaa, kehittää,
vauhdittaa, viheralueita
Puistola
Suurmetsä
Malmi
Jakomäki
Pihlajamäki
Savela
Pihlajisto

17. •
Ryhmä 3: pohjoinen alue
Maunula-Pirkkola-Pakila (+ Metsälä, Maununneva) Ogeli alue ilmoittautui
paikallisalueeksi, jolla halutaan käynnistää KEHRÄn kokoaminen
– Yhdistäviä tekijöitä: Maantiede, palvelut, Pakilantie ja Saunabaari
– Mukaan alueen toimijat: Maunula-seura, Pirkkolan omakotiyhdistys, seurakunnat, Sryhmä, K-ryhmä, Leijonat, Martat, yrittäjät, Ossy ry
– Koollekutsujat: Teija Kamb, Anna-Maija Lampi, Liisa Lohtander ja Esko Vierikko
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pakila-seuralla ei ole ollut yhteistyötä kovin paljoa
– Pirkkola voisi olla potentiaalinen
Leijonat tehneet yhteistyötä Metsälän ja
Maunulan kanssa
Pirkkola ja Maunula ovat tehneet yhteistyötä
– Seurakuntajako vaikuttaa
– Pirkkola osa Oulunkylän seurakuntaa, samoin
kuin Maunula
Pirkkolalla yhteistyötä myös Pakilaan
Maununnevalla luontainen yhteys Kannelmäkeen
(liikenne ja seurakunta yhdistävät)
Maununneva Pakilan ja Kannelmäen kanssa
Hakuninmaa on lähes sama kokonaisuus kuin
Maununneva
Paikallislehdessä mukana Oulunkylä, Maunula,
Metsälä ja Pirkkola (Maunulan Sanomat)
– Laajempi vielä Oulunkyläinen
Koirapuistoprojektissa Maunula, Pirkkola ja Konala
•
•
Maunulalla yhteistyötä myös Metsälän, PohjoisHaagan ja Käpylän kanssa (Käpylän kanssa
seurakuntayhteys)
SPR:llä
–
–
–
–
–
•
•
•
•
•
•
Toimintaa monella alueella
Ystävätoimintaa
Yhteistyötä myös Saunabaarin kanssa
Yhteistyötä myös Kannelmäen ja Pukinmäen kanssa
Oulunkylä myös vahvasti esillä
Leijonat voisi olla potentiaalinen
Seurakunnan voisivat olla myös hyvä yhteistyötaho
K- ja S –marketit voisivat olla myös
Pohjoisen yrittäjät mahdollisesti mukaan?
Saunabaarilla mahdollisesti kiinnostusta
olosuhteiden mukaan
Pakila mukana ehdollisena

18. Ryhmä 3: pohjoinen alue
VINKKEJÄ KEHITTÄMISPOLUN JATKOJALOSTUKSEEN
• Voi syntyä parhaimmillaan hyviä asioita, mutta vielä
ei voi sanoa, mitä tapahtuu
• Asukkaiden tavoitteiden ja kaupungin suurten
linjojen yhdistäminen tärkeää
– Ei kilpailua, vaan yhteistoimintaa WIN-WIN -tilanne

19. Ryhmä 4: läntinen alue
•
Kaarela-Konala-Pitsku-Haaga-Pikku-Huopalahti -alue ilmoittautui
paikallisalueeksi, jolla halutaan käynnistää KEHRÄn kokoaminen
– Yhdistäviä tekijöitä: Paikalliset palvelut, asukastoimitilat, torit-ostarit-puistot,
täydennysrakentaminen, yleiskaava
– Mukaan alueen toimijat: Yrittäjät, asukkaat, nykyiset toimijat, erilaiset työryhmät ja
kehityshankkeet
– Koollekutsujat: Jukka Mattila (Etelä-Haaga), Erkki Pohjanvirta (Pikku-Huopalahti, Briitta
Koskilehto (Kannelmäki
PAIKALLISET KEHITTÄMISALUEET
•
(Pienet) paikalliset palvelut kovilla
•
Kehä I –liittymät, liikenne, väylät
•
Paikalliset stoorit näkyväksi
•
Torit, ostarit, puistot -> Yrittäjäjäsenet (myös kiinteistömaailma). Länsi-Helsingin yrittäjissä 700 yrittäjää
•
Kaupungistuminen + väljyys -> kantakaupunki
– Täydennysrakentamisen tapa
– Yleiskaava
•
Aluerajaus: Rata – Hämeenlinnan väylä, radan eteläpuoli
•
Alueen houkuttelevuus ja viihtyisyys ja ”näkyvyys”
•
Asukaskysely
– Rakentamisen sijoittuminen
– Palvelut
– Liikenne
•
Koti- ja kiinteistöpalvelut

20. Ryhmä 5: eteläinen ja keskinen alue
•
Eteläiset kaupunginosat (Töölöstä Siltasaareen) –alue ilmoittautui paikallisalueeksi, jolla
halutaan käynnistää KEHRÄn kokoaminen
– Yhdistäviä tekijöitä: Stadin rantaryhmä, Kruununhaka, Siltasaari, Kalasatama, miten uusi ja vanha
voidaan yhdistää
– Koollekutsujat: Anu Soots (Eteläiset kaupunginosat ry), Satu Sandström (Pro-Eira), Pete Lipponen
(Pro-Eira)
•
Kallio-Harju, Vallila, Alppila, Pasila, et.Hermanni (Teollisuuskadun ympäristö Pasilan
veturitalleilta Kalasatamaan) -alue ilmoittautui paikallisalueeksi, jolla halutaan
käynnistää KEHRÄn kokoaminen
– Yhdistäviä tekijöitä: Toimijoiden yhteisen vision luominen muutoksessa olevalle alueelle. Yrittäjyyden,
ekologisten elämäntapojen ja osallisuuden tuominen Helsingin aktiivisimmalle alueelle
– Mukaan alueen toimijat: Dodo, Kallio-liike, Kallion kulttuuriverkosto, Made in Kallio, Kallion
seurakunta, paikalliset asukasyhditykset, edustus KSV, HKR, TEM?. Start-up yrityksiä, luovat alat etc.
Teurastamo, Suvilahti, jne.
– Koollekutsujat: Jon Sundelle (Kallio-liike) ja Jaakko Lehtonen (Dodo ry)

21. Ryhmä 5: eteläinen ja keskinen alue
• Käpylä, Kumpula, Koskela, Tuokola, Arabianranta ->
Oulunkylän suunta
– Vaikea löytää yhteisiä tavoitteita
• Eteläiset yhdistykset Töölöstä Siltasaareen
– Stadin rantaryhmä
– Kruununhaka, Siltasaari, Kalasatama
– Rannat tarttis oman porukkansa
• Suvilahden – Pasilan akseli
– Kallio, Vallila, Harju
– Hartiapankilta loppuu puhti
• Miten uudet ja vanhat alueet voisi toimia uudella
tavalla yhdessä
• Siilo-organisaatio kaupungilla vaatii remonttia
• Ilmaisia kokoontumistiloja tarvitaan
• Oleellista, että virkamiehet ovat mukana
• Kalasataman ostoskeskus – ryssitäänkö se?
–
ostari ei ole julkista tilaa
• Maaseudun Leader-hanke Kainuussa; loistava
kylätalohanke-esimerkki

22. Ryhmä 6: kaakkoinen alue
•
Kaakkoinen –alue (Herttoniemi-Roihuvuori-Laajasalo-Kivinokka) ilmoittautui paikallisalueeksi,
jolla halutaan käynnistää KEHRÄn kokoaminen
–
–
–
Yhdistäviä tekijöitä: Kulttuuriympäristöt, luontoalueet ja niihin yhdistyvät yhteiskuntavastuulliset
palvelut. Sosiaaliset teemat (nuoret, vanhukset, erityisryhmät, maahanmuuttajat. Osallisuus,
osallistuminen arjen kokoontumisia. Toiminnalliset kulttuuri- ja luontotympäristöt tarvitaan
helsinkiläisten hyvinvointiin. Kootaan ja ryhmitetään paikkoja.
Mukaan alueen toimijat: Nuorisoasiainkeskus, kaupunginmuseo (kartanot), Vaihtoehtoinen
ammattikoulu Roihupellossa, Stadi TV videot nykytilasta
Koollekutsujat: Hilkka Helsti, Riitta Malve, Tarja Mäkeläinen, Soile Atacocugu
ALUE -> Herttoniemi, Roihuvuori,
Laajasalo, Kivinokka
TEEMOJA
Nuoret
Maahanmuuttajat
Erityisryhmät
Kulttuuri- ja luontopalvelut
Kartanot käyttöön
Kaavoitus -> ajoissa tietoa
Puistojen kehittäminen ja
toiminnallisuus
Yritysalueen kehittäminen ja
työllistäminen
Nuorten puutarhat,
korttelipuutarhurit
KOOTAAN PORUKKA KASAAN JA
JATKETAAN KESKUSTELUA
•Mihin kehrää tarvitaan? Alueella aktiivista toimintaa, jota
seurat hoitaa
•Miten tuodaan kulttuuria alueelle?
• Herttoniemen kartanoiden elävöittäminen -> yritys –
asukasyhteistyö
•Minkälaista palvelua luonnon ehdoilla voidaan tuottaa?
•Stadi TV hyvä viestinnän kanava, tapa saada ihmiset
mukaan, levittää tietoa -> tullaan hyödyntämään
kehrässä
•Tarvitaan lisää tietoa Kehrästä
–Voidaanko lähteä perustamaan Kehrää, kun siitä ei tiedetä
tarpeeksi
•Kaavoitus ajankohtainen

23. Ryhmä 6: kaakkoinen alue
• Mihin kehrää tarvitaan? Aktiivista toimintaa, jota
seurat hoitaa
• Miten tuodaan kulttuuria alueelle?
• Herttoniemen kartanoiden elävöittäminen ->
yritys – asukasyhteistyö
• Minkälaista palvelua luonnon ehdoilla voidaan
tuottaa?
• Stadi TV hyvä viestinnän kanava, tapa saada
ihmiset mukaan, levittää tietoa -> tullaan
hyödyntämään kehrässä
• Tarvitaan lisää tietoa Kehrästä
–Voidaanko lähteä perustamaan Kehrää, kun
siitä ei tiedetä tarpeeksi
• Kaavoitus ajankohtainen aihe
täydennysrakentamisen takia
–Tämä ei ole kanava , jota kautta vastustetaan hankkeita
–Kaavoituksesta saadaan liian myöhään tietoa
• Voiko Kehrä olla reitistö?
• Herttoniemen teollisuusalueen kehittäminen
–Miten opiskelijat saadaan mukaan?
–Entä yrittäjät ja asukkaat?
• Kaupunginosapuistot -> puistojen toiminnallinen
kehittäminen
–Alueen vetovoiman kehittäminen
• Miten saadaan nuoret mukaan?
• Ihan pihalla tästä projektista, liikaa juttuja
• Yhteiset intressit
• Yritys - Hertsikaseura - yhteistyö
–Miten yritykset voisivat olla mukana Hertsikaseuran
tapahtumissa
• Kuinka paljon yritykset ovat kiinnostuneita
aluekehittämisestä?
• Tämä toimii hyvänä ideoiden
keräämistapahtumana
–Nyt tarve koota yhteen ja kirkastaa ajatusta kaikesta
• Paljon yhteisiä temaattisia kokonaisuuksia

24. Ryhmä 7: Muiden kaupunkien mallit ja eteneminen
LOHJAN MALLI: Alueen asukkaiden ideat koottu kyläsuunnitelmaan
• Suunnitelmat riittävän konkreettiselle tasolle
• Kootaan yhteen alueen visio
• Avoimuus – kaikki mukaan
• Kaupungin viranhaltija mukaan siinä vaiheessa, kun suunnitelma on
olemassa
ESPOON MALLI: Asukasfoorumit 7. suuralueella
• Tilaisuuksissa kaupungin edustajia. Valmistellaan etukäteen.
KOMMENTTEJA KEHITTÄMISPOLUSTA
• Sukula seuraa KEHRIEN avoimuutta
• KEHRÄn alue pitää tuntua ”omalta”
• Uudet asuinalueet mukaan kehittämispolkuun
• KEHRILLE vastuuhenkilöt kaupungilta

25. Ryhmä 7: Yhteistyö viranomaisten kanssa,
mitä ja miten?
MITÄ ?
MITEN ?
•
nuoret ja vanhat seniorit
•
•
•
•
Palvelut kodin läheltä, samasta paikasta, eri
kohderyhmät
Kotiutuminen ja kotiseudun taidot (15 %
suomalaisista muuttaa vuosittain)
•
•
Kirjastot resursseina
Kylät kaupungissa
Yleiskaava ja kaavoituksen visiovaihe eri
aluetasoilla
Kansalaisosaaminen
Aikapankki, ajankäyttö
•
•
Yksinäisyyden ehkäisy
Verot -> palvelut -> kierteelle vaihtoehtoa
•
•
•
•
Paikallisvaluutta
Omatoimisesti oman ympäristön kehittämissä
Yhdistykset ja liikkeet, miten yhteistyötä?
Sukkulan neuvontaryhmä
•
Kaupungin organisaatiossa ei ehkä mekanismia
KEHRILLE?
FB-ryhmät taloyhtiöille – lähietäisyys
kutsu kävelykierrokselle uudelle
muuttajalle
myös työtiloina
neuvoja, josta apu yhdeltä tiskiltä vrt.
Järvenpää
kirjastossa neuvonta ja mainostus, palvelutiski
missä kysytään mitä kuuluu?
 Aikapankin mekanismi taloudellisesti hyödyttävä
sos. ennakoivana, ei säästökeinona.
Uusia mahdollisuuksia yksittäisille toimijoille
Brixtonin malli
Hyvä kasvaa Järvenpäässä-liike
 Tutori, vierailevien asiantuntijoiden verkosto,
meet-up applikaatio, jossa voi ilmoittautua listoille
Kaupungin avustusjärjestelmän suunnittelun osaksi,
KEHRÄ myös strategioihin järjestöjen kanssa yhdessä

26. Ryhmä 7: Yhteistyö viranomaisten kanssa,
mitä ja miten?
•
•
•
•
•
•
Kuntalaisten varhainen osallistaminen
valmisteluun + proaktiivisuus
Yhteysvirkamies KEHRÄLLE – nimet ja
numerot nettiin
Miten asukkaat valitaan KEHRÄÄN?
Kenellä on arkena aikaa tulla mukaan?
Rahoituksen EU-agenda vs. yhteisöjen
agenda
KEHRÄÄn osallistumisen motivointi?