Esitelmä pidettiin SDP:n tulevaisuusfoorumilla 6.10.2019. Siinä peräänkuulutetaan hyvinvointiyhteiskunnan uudelleen ajattelua. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on kehitetty palkkatyöyhteiskunnan tarpeisiin. Tulevaisuudessa palkkatyötä on yhä vähemmän tarjolla, joten työ ei tuo toimeentuloa. Ratkaisuksi esitetään perustuloa ja perusvaraa eli työn välineiden yleistä saatavuutta. Niiden varassa voidaan tehdä vapaata työtä, joka on itseilmaisua mutta luo myös uutta yhteiskunnallista arvoa.

1. Hyvinvointivaltio ja uudet
yhteiskunnalliset haasteet
SDP:n Tulevaisuusfoorumi II, 5.-6.10.2019
Professori emeritus Antti Hautamäki

2. Hyvinvointivaltio palkkatyöyhteiskunnan
innovaationa
•Hyvinvointivaltio on ollut maailmanluokan
yhteiskunnallinen innovaatio, joka on
vastannut keskeisiin palkkatyöyhteiskunnan
haasteisiin.
•Se on vahvistanut kansalaisten tasa-arvoa ja
kehittänyt osaamista, lisännyt turvallisuutta
ja taannut kaikille säällisen toimeentulon.

3. Hyvinvointivaltion uudelleen ajattelu
•Globalisaatio ja digitalisaatio muuttavat
radikaalisti työn ja toimeentulon
ehtoja.
•Peruskysymys on, kykeneekö
nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio
vastamaan uudenlaisiin
yhteiskunnallisiin haasteisiin.

4. Hyvinvointivaltio = palkkatyöyhteiskunta
• Hyvinvointivaltio on rakentunut säännöllisen
palkkatyön varaan. Siitä riippuvat:
• Eläkkeet
• Ansiosidonnaiset etuudet
• Työterveydenhuolto
• Työttömyyskorvaukset
• Päivähoitoetuudet
• Veropohja

5. Hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet karkaavat
• Yhteiskunta on voimakkaasti polarisoitumassa.
• Kasvussa ovat:
• Varallisuuserot
• Tuloerot
• Terveyserot
• Koulutuserot
• Paikalliset ja alueelliset erot

6. Digitalisaatio muuttaa radikaalisti työn
kysyntää ja lisää työttömyyttä
•Automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly
lisäävät työn tuottavuutta, mutta eivät
työpaikkoja
•Kaikki rutiinityö, joka voidaan
automatisoida, automatisoidaan
•Jotkut matalapalkka-alat säilyvät (hoiva-ala)
•Uutta työtä on tarjolla hyvin koulutetuille
M. Ford: The Rise of Robots, 2015

7. Työ ja toimeentulo erkaantuvat
• Työtä ei ole tai se ei enää riitä turvaamaan
toimentuloa
• Matalapalkka-alat
• Osa-aikaiset työt
• Pätkätyöt
• Elämä siellä, missä on työtä, on niin kallista että
pienellä palkalla ei tule toimeen
Hyvinvoinnin Seuraava Erä, Sitra ja Demos, 2018

8. Prekariaatin esittämä palkkatyön kritiikki
• Palkalla ei enää tule toimeen.
• Palkkatyö on autoritaarista, kuluttavaa ja vaarantaa
terveyden eikä ihminen ei voi antaa parastaan.
• Palkkatyö hyödyttää ennen kaikkea työantajaa, joka
rikastuu työntekijän kustannuksella.
• Lisäksi suuri osa tuotantoa suuntautuu tuotteisiin ja
palveluihin, jotka ovat täysin tarpeettomia ja tuhoisia
ympäristön kannata.
Työstäkieltäytyjän käsikirja, Into, 2019

9. Omaehtoinen, vapaa työ
• Arendt erottaa palkkatyön (labour) ja muun työn (work)
• Työ (work) tarkoittaa mielekkäitä asioita, joita ihminen
osaa tehdä ja jotka tuottavat henkilökohtaista ja
yhteiskunnallista arvoa.
• Omaehtoinen tai vapaa työ ei ole sidottu työsuhteeseen.
Siinä korostuu itseilmaisu.
• vapaaehtoistyö, kotityö, taiteellinen työ,
pienyrittäjyys, osuuskunnat jne.
H.Arendt: Vita Activa, Ihmisenä olemisen ehdot, Vastapaino, 2002

10. Perustulo toimeentulon turvana
• Kehitys viittaa siihen, että merkittävä osuus väestöstä jää
palkkatyön ulkopuolelle.
• Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty perustuloa (Universal Basic
Income, UBI), johon liittyy
• toimeentulo: vastikkeetonta rahaa kansalaisuuden perustella
• itsemääräämisoikeus: vapautta tehdä mitä todella haluaa
• Työn merkitys ei silti häviä: Työ tuo elämään mielekkyyttä,
lisää osallisuutta ja vahvistaa itsekunnioitusta.

11. Perustulo = reaaliaikainen tulotuki
Tukiraja
Kuukaudet
Tulotaso
(nettotulot)
Perustulo
Tiedot tulorekisteristä

12. Miten ihmiset toimivat perustulon piirissä?
• Aktiivisuushypoteesi: Suurin osa ihmisistä tekisi
järkeviä asioita ja omaehtoista työtä.
• Pasiivisuushypoteesi: Suurin osa ihmisistä laiskottelisi
tai jopa tuhoasi itsensä (huumeet, nettiriippuvuus,
ylensyöminen).
• Pasiivisuushypoteesille ei ole mitään näyttöä, mutta
aktiivisuushypoteesiä on testattu ja sille on vahvaa
evidenssiä.
R. Bregman: Utopia for Realists and How we can get there, 2017

13. Perustulon rinnalle tarvitaan perusvara
• Perusvara on käännös termistä Universal Basic Assets, UBA
• Tärkeitä resursseja (asset) ovat
• Julkiset resurssit, kuten koulutus, terveydenhuolto ja
sosiaalipalvelut
• Yksityiset tai yhteiset resurssit, joihin on käyttöoikeus (ei
tarvita omistusoikeutta)
• Omaehtoisen työn välineet:
• Työkalut, tarvikkeet, työtilat, työpajat
• Pääsy netiin, dataan ja sovelluksiin
• Rahoitusta (mikrolainat)
• Alustat ja verkostot
Institute for the Future, IFTF, Kalifornia, USA

14. Oodi

15. Tulevaisuuden hyvinvointivaltio = UBI + UBA
•Perustulo ei yksin riitä kompensoimaan
palkkatyön dramaattista vähenemistä.
•Tarvitaan myös osaamista, terveydenhoitoa
ja toiminnan valineitä.
•UBI + UBA on paras tapa edistää
mahdollisuuksien tasa-arvoa.

16. Miten hyvinvointivaltio rahoitetaan?
• Nykyinen kansallinen veropohja ei riitä.
• Lisää tuloja on saatava verottamalla
kansainvälistä finanssipääomaa.
• Rahaa on maailmassa valtavasti: vuonna 2013
finanssipääoman määrä (osakkeet,
joukkovelkakirjat, pankkien varat) oli 280.000
miljardia USD kun maapallon bruttotuote oli
75.000 miljardia USD ja Suomen
bruttokansantuote oli 200 miljardia USD.
• Tästä summasta vain 5 % liittyy reaalitalouteen.

17. Kohti kansainvälistä yhteistoimintaa
• Finanssipääoman verottamiseksi ja omaisuuden kasautumisen
rajoittamiseksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia ja uusia veroja
• Tobinin vero, transaktiovero, progressio, verokilpailun estäminen,
harmaa talouden ja veronkierron estäminen jne.
• Pikettyn mukaan tällaisella verotuksella voitaisiin tarjota
jokaiselle nuorelle pääoma, joka olisi 60% keskimääräisestä
varallisuudesta (noin 120.000 €)
• Hyvinvointivaltion puolustaminen tapahtuu nyt kansainvälisillä
areenoilla!
T. Piketty, Capital et idéologie, 2019

18. Tulevaisuuden hyvinvointivaltio ei tingi
perusarvoistaan mutta vastaa uudella
tavalla muuttuneisiin yhteiskunnallisiin
haasteisiin!
Kiitos kiinnostuksesta!