AIKA: Torstai 27.5. klo 17 alkaen.
OHJELMA: Christina Forsgård juontaa
* Kirjan kirjoittaja, toimittaja Senja Larsen teoksen keskeisistä havainnoista.
* Kirjaan haastateltujen asiantuntijoiden puheenvuoroja:
- Rahapeliriippuvaisen äiti ja tunteiden vuoristorata: Leena Pihanurmi
- Miten paljon suomalaiset pelaavat ja mitä vaikutusta sillä on suomalaisten rahatilanteeseen: ekonomi Martin Paasi
- Suomi on kansainvälinen poikkeus: riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkija, sosiologian emeritusprofessori Pekka Sulkunen
- Kaupan roolista: vastuullisuusasiantuntija Anja Nysten
- Kirjassa käytetystä datasta: infrastruktuuristrategisti Mika Keski-Heikkilä
- Regressiivinen verotus kuntatalouden kannalta, miten päästään eteenpäin? Taloustieteen professori Panu Kalmi.
* LOPUKSI kysymyksiä, vastauksia ja keskustelua.
6. Suomalainen rahapeliyhtälö
● Kymmeniä miljoonia euroja laitetaan markkinointiin
● Jotta saataisiin 72 000 ihmistä häviämään 1 000 euroa kuussa
● Ja ohjattua rahat ohi demokraattisen päätöksenteon ja
budjetin “politiikan farmiliigaa” pyörittäville järjestöille
● Samaan pakettiin niputetaan panttivangiksi tiedettä,
urheilua, kulttuuria ja taidetta
● Haittakustannukset voivat olla jopa 1 000 euroa suomalaista
veronmaksajaa kohden.
7. Suomessa on:
● 112 000 rahapeliongelmaista
● 397 000 rahapelaajaa riskitasolla
● 790 000 läheistä, joita
ongelmallinen rahapelaaminen
koskettaa
● 900 000 ongelmapelaajaa ja heidän
läheistään
● Riskipelaajia ja heidän läheisiään ei
lasketa Suomessa tähän lukuun.
15. Martin Paasi
Suomen ekonomien pj
Miten paljon suomalaiset pelaavat ja
mitä vaikutusta sillä on suomalaisten
rahatilanteeseen
16.
17. Pekka Sulkunen
Sosiologian professori emeritus
Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimus
Suomi on rahapelaamisen
kansainvälinen poikkeus
18. Pekka Sulkunen, Sebastien Berret, Virve Marionneau, Janne Nikkinen
WHERE DOES THE GAMBLING SURPLUS COME FROM?
AN ECONOMETRIC ANALYSIS OF EUROPEAN COMPANIES.
Critical Gambling Studies. Submitted
Suomen Akatemia, projekti no. 318341/20218
Pekka Sulkusen esitys pohjautui vielä julkaisemattomaan aineistoon, jossa tutkittiin 50-60
eurooppalaisen rahapeliyhtiön tilinpäätöstietoja, siksi tiedot eivät sisälly tähän tallenteeseen.
Kun tutkimus on julkaistu, osio lisätään esitykseen.
20. Kaupparyhmillä on vastuu
● Yksi taho on pysynyt pitkään hiljaa ja etäällä keskustelusta. Se on
Veikkauksen kanssa palvelukonseptejaan rakentaneet
kauppaketjut. Kuitenkin peliautomaattien sijoituspaikkana ne ovat
merkittävässä vastuussa tilanteesta.
● Kaupparyhmittymät olleet aktiivisia osapuolia rahapelaamisen
arkipäivästämisessä ja pelaamisen määrän lisäämisessä.
● Mitä on vastuullisuus? Vastuullisuutta ei ole se, että tehdään asioita
vasta pakon edessä, kun laki tai säädökset määräävät, vaan että
tehdään oma-aloitteisesti enemmän.
24. ”Tarkoitus pyhittää keinot”
●Usein toistuva argumentti Status quo’n puolesta: ”Rahojen lähde
voi olla ongelmallinen, mutta ainakin rahat pysyvät kotimaassa ja
menevät hyviin tarkoituksiin”
●Väitteessä useita ongelmia, mutta erityisesti:
●Yleinen eettinen argumentti: hyvät seuraukset eivät oikeuta
eettisesti arveluttavia keinoja
●Kaikki julkiset menot menevät (tai niiden pitäisi mennä) hyviin
tarkoituksiin
●Rahojen lähteen ja niiden käyttökohteiden välillä ei ole mitään
loogista yhteyttä
26. Yhteys verotuksen progressioon
●Hyvä tapa verotuksen progression lisäämiseen olisi regressiivisen
elementin poistaminen verotuksesta
●Pienituloiset kuluttavat rahapeleihin eniten niin suhteellisesti
kuin absoluuttisesti: äärimmäisen regressiivinen tapa kerätä
valtion tuloja
●Rahapelien poisto kaupoista johtaisi rahapelikulutuksen
pienenemiseen: raha säästyy muihin tarkoituksiin
27. Rahapelikoneiden kaupoista poistamisen
hyödyt ja kustannukset
●Hyödyt:
●Säästöt sote-puolen kustannuksiin (pääosin kuntatasolla)
●Kulutus muihin kohteisiin, osin palautuu välillisten verojen myötä
julkiselle taloudelle
●Helpotukset rahapeliriippuvaisten ja heidän läheistensä elämään
●Kustannukset:
●Veikkauksen vähentyneet tuotot korvattava muulla verotuksella
(siinä määrin kuin yllämainitut hyödyt eivät kata)