1. Säästöpankin Säästämisbarometri
2013
Media-aamiainen
Savoy, Helsinki
31.10.2013
Pasi Kämäri ja Antti Toivanen

2. Säästäväisyysviikko
31.10. on Maailman Säästäväisyyspäivä (World Savings Day)
• Päivä sai alkunsa v. 1924 Milanon ensimmäisessä kansainvälisessä
säästöpankkikongressissa.
Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa
vuodesta 1926 lähtien.
• Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen
tärkeydestä.
Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää suomalaisten
suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden
hallintaan.
 FB-äänestys Säästöpankkien voittovarojen jakamisesta liittyy
Säästäväisyysviikkoon. Lue lisää ja äänestä.
2

3. Säästäminen ja sijoittaminen
muuttavat muotoaan
3

4. Verkkopankki- ja kauppa alkavat kiinnostaa
Oletko hankkinut säästämis-/ sijoitustuotteita verkkopankin tai verkkokaupan kautta?
Verkkopankin
kautta
25% on
hankkinut
75% ei ole
Verkkokaupan
kautta
6% on
hankkinut
94% ei ole
Neljännes suomalaisista on
hankkinut säästämistuotteita
verkkopankin kautta, mutta vain
6 % verkkokaupasta. Painottuu
pääkaupunkiseudulle
38 % pitää verkkopankkia ja
27 % verkkokauppaa
kiinnostavana hankintakanavana
Pääkaupunkiseutu ja lapsiperheet
Miten kiinnostavana pidät mahdollisuutta hankkia
säästämis-/sijoitustuotteita suoraan verkkopankin tai verkkokaupan kautta?

5. Yhä useampi lisää säästämistä/sijoittamista
Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan
12 kk:n aikana? (2013 tulos aina vasemmalla, 2010 oikealla)
Yhä useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista
viime vuosiin verrattuna (29 % vuonna 2010  24 % vuonna 2011  28 % vuonna 2012
 30 % vuonna 2013)
Niiden osuus, jotka eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista on
vastaavasti laskenut kolmessa vuodessa (vuonna 2011 36 %  33 % vuonna 2013) ja
epävarmuus vähentynyt.
Lisäsäästäminen/-sijoittaminen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Oulun/Lapin läänissä.

6. Säästöt kasvavat, suosituin kk-summa yli 200 €
Paljonko säästän/sijoitan kuukaudessa? (2013 tulos vasemmalla)
Säästävien määrä on noussut jonkin verran (70 % vuonna 2011 69 % vuonna 2012
 72 % vuonna 2013), ei-säästävien laskenut vastaavasti (30  31  28 %)
Kuukausisäästöt ovat nousseet ja yli 100 euroa säästävien osuus on kasvanut
(31 % vuonna 2011 28 % vuonna 2012  35 % vuonna 2013)
Eniten vastaajia on ryhmässä, joka säästää yli 200 euroa kuussa (19 %)
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on yleisempää säästää yli 100 € kuukaudessa.
Itä-Suomessa alle 100 € kuussa säästävät ovat suurin ryhmä, mutta toisaalta ei-säästävien
ryhmä muita pienempi.
Lapsiperheet ja pariskunnat säästävät yksinasuvia yleisemmin. Pariskuntien säästösummat
ovat suurempia kuin lapsiperheiden.

7. Säästämiskyky on parantunut
Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio
säästää johonkin tärkeään kohteeseen?
Suomalaisten kyky säästää on kasvanut tasaisesti neljän vuoden aikana
(vuonna 2010 59 %  vuonna 2013 65 % pystyi säästämään yli 100 euroa kuussa)
Etelä-Suomessa ja pk-seudulla on yleisempää pystyä säästämään yli 100 euroa kuussa.
Lapsiperheet ja pariskunnat pystyvät säästämään yksinasuviin verrattuna sekä yleisemmin
että enemmän, pariskunnat enemmän kuin lapsiperheet.
Painotettu vuoden 2010
vastausvaihtoehtojen
mukaan

8. Kaikki eivät pysty säästämään
Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään)
28 % suomalaisista ei säästä
17 % suomalaisista säästää enintään 50 euroa kuussa
56 % pystyisi säästämään yli 100 euroa kuussa, mutta vain 35 % ilmoitti säästävänsä
näin paljon
14 % ei säästä vaikka pystyisi. 14 % ei pysty säästämään lainkaan.
Niiden osuus, jotka eivät pysty säästämään, on pysynyt 14 prosentissa jo kolme
vuotta. Tutkimuksen mukaan ryhmään kuuluvat etenkin yksinasuvat
– kaikenikäiset yksinasuvat kaikkialla maassa. Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset?

9. Säästämis- ja sijoitusmuotojen
kiinnostavuus
9

10. Yli neljänneksellä käytössä vain käyttötili
Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä?
Voit valita useamman vaihtoehdon
27 prosentilla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän säästämis- ja
sijoitusmuotoja käytössä kuin muualla Suomessa. Lisäksi harvemmalla on käytössä
ainoastaan käyttötili.
Pariskunnilla ja lapsiperheillä on sekä yleisemmin että useampi säästämis-/sijoitusmuoto
käytössä yksinasuviin verrattuna.
Muu vaihtoehto, esim.
Asunto/asuntoja (25)
ASP-tili (5)
Metsä (3)

11. Rahastojen tuntemus kasvanut eniten
Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot?
 Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet
(järjestys on sama kuin 2012).
 Eniten on kasvanut tietous rahastosäästämisestä (47 % vuonna 2012  51 % vuonna 2013)
 Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset (järjestys sama
kuin 2012)

12. Rahastot kiinnostavat yhä enemmän
Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista?
Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilistä, määräaikaistalletuksista (tosin vain 14 %
käyttää niitä), rahastosijoituksista, pörssiosakkeista, eläkevakuutuksista ja varainhoidosta.
Asunnoista kysyttiin erikseen (seuraava sivu).
Lähes kaikki säästämis- ja sijoittamismuodot ovat joko lisänneet tai säilyttäneet
kiinnostavuutensa. Eniten on kasvanut kiinnostus rahastoja (44 % 48 %), säästö- tai
sijoitusvakuutuksia (25 % 29 %) ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan
(26 % 29 %)
Yksinasuvat ovat, säästötiliä lukuun ottamatta, pariskuntiin ja lapsiperheisiin verrattuna
vähemmän kiinnostuneita eri säästämis- ja sijoittamismuodoista

13. Myös sijoitusasunnot kiinnostavat yhä enemmän
Sijoitusasunnon kiinnostavuus on kasvanut viime vuodesta
(44 %  48 %)
Omistusasunnon kiinnostavuus on pysynyt korkeana
(62 %  63 %)
Sekä omistus- että sijoitusasunnon kiinnostavuus on
suurinta lapsiperheiden ja pk-seudulla asuvien
keskuudessa.
Sijoitusasuntojen kiinnostavuus nousee yleensä
epävarmoina aikoina, koska sitä pidetään erittäin
turvallisena sijoitusmuotona
Vuokrien nousu on omiaan lisäämään kiinnostusta.
Kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät
omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa?
Kun otetaan huomioon
edellisen sivun
sijoitusmuotojen
kiinnostavuus, kuusi
kiinnostavinta ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Omistusasunto
Säästötili
Määräaikaistalletus
Sijoitusasunto
Rahastosijoitus
Pörssiosakkeet.
• Huom.
Koska asunnoista
kysyttiin erikseen,
luvut eivät ole täysin
vertailukelpoisia.
13

14. Kova luottamus asunnon arvon säilymiseen
Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona?
Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat uskovat arvonnousuun, tuotto-odotuksiin,
sijoituskohteen turvallisuuteen ja siihen että asuntoja aina tarvitaan.
Tässä näkyy, että asuntomarkkinat eriytyvät alueellisesti yhä voimakkaammin.
Myös tilastot tukevat tätä käsitystä.
Yksinasuvat eivät näe aihetta
ajankohtaisena ja pitävät
asunnonhankintaa vaivalloisena ja liian
kalliina. He eivät myöskään usko yhtä
usein arvonnousuun tai sijoituskohteen
turvallisuuteen
Mistä tämä johtuu? Todennäköinen
selitys on, että asuntotuotannossa
heidät on unohdettu
Yksinasuville ei rakenneta sopivia
asuntoja eli tarjontaa ei ole.

15. Asumisen hinta
15

16. Pääasiallinen asumismuoto
:
Onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan
tai osan asunnosta, jossa et itse asu)?
11% omistaa sijoitusasunnon
Jokin muu, esim.
Asumisoikeusasunto (16)
Vanhempien asunto (5)
89% ei omista
sijoitusasuntoa
Yhtä moni omistaa sijoitusasunnon kuin 2012
Pariskunnilla on sijoitusasuntoja lapsiperheitä
ja yksinasuvia yleisemmin

17. Enemmistö uskoo hintojen nousevan
Miten arvioisit asuntojen hinnan kehittyvän omalla alueellasi 2-3 vuoden aikana?
60 % suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueella ja
ainoastaan 10 % uskoo hintojen laskevan.
Etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa, uskotaan hintojen nousuun.
Itä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä uskotaan myös hintojen nousuun, mutta
varovaisemmin. Itä-Suomessa uskotaan eniten hintojen laskuun.
Pääkaupunkiseudulla nousuun uskotaan merkittävästi yleisemmin kuin muualla Suomessa.

18. Asuntomarkkinoiden hintakehitys eriytyy
alueittain yhä voimakkaammin
• Asuntomarkkinat eriytyvät alueittain ja tämä trendi vain voimistuu
– Rakentamisen ja asuntojen tarve lisääntyy entisestään suurissa
kasvukeskuksissa ja hinnat nousevat.
– Toisaalta Suomessa on paljon taantuvia kuntia ja paikkakuntia, joissa
asuntojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa jo jonkin aikaa.
– Valtakunnalliset hintatilastot ovat Helsinki-keskeisiä ja antavat
harhaanjohtavan kuvan Suomen asuntomarkkinoiden hintakehityksestä
– Vasta alueelliset tilastot kertovat totuuden. Siksi asuntohintojen kehityksen
raportointi yhtenä valtakunnallisena lukuna johtaa harhaan.
• Vankka usko asuntohintojen nousuun on osin suomalaista optimismia ja
ristiriidassa tosiasioiden kanssa
– Eletty todella pitkään hinnan nousun aikaa, siksi laskuun ei uskota.
– Asuntojen hinnat eivät nouse niin kuin 60 % suomalaisista uskoo
• Ihmisten on ehkä vaikea uskoa oman omaisuutensa hinnan laskevan
– Toisaalta 31 % uskoo hintojen pysyvän ennallaan ja se tuntuu aika oikealta
näkemykseltä.
18

19. Monilla asuminen vie leijonanosan nettotuloista
Kuinka ison osan nettotuloistasi (verojen jälkeen) käytät asumiseen (vuokra, yhtiövastike,
lainanlyhennys, ym.)?
Yleisintä on käyttää 21-40 %
nettotuloista asumiseen (yht. 44 %)
16 % suomalaisista käyttää yli puolet
nettotuloista asumiseen, neljännes
suomalaisista alle viidenneksen
Yksinasuvat ja lapsiperheet sekä EteläSuomessa ja pk-seudulla asuvat
käyttävät asumiseen suuremman osan
nettotuloista pariskuntiin verrattuna.
Tuloihisi verrattuna, maksaako asumisesi mielestäsi:
On erittäin huolestuttavaa, että 57 %
suomalaisista pitää asumista liian
kalliina omiin tuloihin verrattuna.
Ehkä yllättävää on, että tuloksissa ei ole
suuria alueittaisia eroja (pk-seutu?)
Yksinasuvat ja lapsiperheet pitävät
pariskuntia yleisemmin
asumiskustannuksia liian suurina.

20. Asumisen kallistumiseen on puututtava
Barometrin tulos antaa karun kuvan siitä että yhteiskunnassa/markkinoilla ei ole
pystytty tarjoamaan riittävästi oikeanlaisia ja oikeanhintaisia asuntoja.
Asumisen kallistuminen on huolestuttavaa ja siihen on puututtava
• Asumisen kaikki kustannukset ovat nousussa: Ei vain asuntojen hinta, vaan
myös verot sekä käyttö- ja rakennuskustannukset.
Esimerkiksi varainsiirtoveron korotuksen jälkeen asuntokauppojen
euromääräinen volyymi on laskenut Suomessa noin viidenneksen
• Asuntokauppoja tehtiin ennen veron korotusta noin 800-1000 miljoonalla
kuukaudessa, noston jälkeen 600-800 miljoonalla eurolla kuussa
Rakennuskustannukset - turhaa sääntelyä, liikaa kustannuksia
• Jos kerrostaloon rakennetaan sata asuntoa, miksi kaikkien pitää olla
esteettömiä? Näitä asuntoja tarvitaan, mutta riittäisikö että niitä olisi esim.
50 % rakennettavista asunnoista?
• Energiatehokkuudessa ollaan menty äärimmäisyyksiin. Energiatehokkuus on
tärkeää, mutta liian korkea vaatimustaso nostaa uudistuotannon hintaa liikaa
– Epävarmoina aikoina tämäntyyppistä sääntelyä ei pitäisi toteuttaa, vaan
odottaa parempia aikoja. Nyt olisi tärkeää saada kohtuuhintaisia asuntoja.
20

21. Lähiörakentaminen mahdotonta ilman
palveluja
• Suomessa riittää maata, jolle rakentaa, mutta jota ei hyödynnetä.
Edullisesti hankituille maa-alueille voitaisiin rakentaa kohtuuhintaisia
asuntoja, mutta niitä ei rakenneta, koska niille ei ole kysyntää. Mistä
kysynnän heikkous johtuu?
 Palvelurakenteen muutos on iso selittävä tekijä
• Palvelurakenne Suomessa muuttuu niin, että yhä useammat
palvelut syrjäseuduilta ja lähiöistä lakkautetaan ja siirretään
keskustoihin, ts. kalliimmille alueille.
• Marketit ja erikoiskaupat, terveysasemat, koulut, kirjastot,
päiväkodit, kioskit, pankkiautomaatit…
• Kuka haluaa asumaan alueelle, jossa ei ole mitään palveluja?
 Asuntoja rakennetaan sen sijaan kalliille alueille keskustan ja palvelujen
läheisyyteen
• Tarvittaessa vaikka täyttömaalle meren rantaan (Helsinki)
• Asuntoja on alettu rakentaa jopa moottoriteiden päälle.
 Asuminen kallistuu entisestään.
21

22. Kohtuuhintaisen asumisen pitäisi olla
mahdollista kaikille
• Barometrin mukaan omistusasuminen kiinnostaa. 29 % vastaajista asuu
vuokralla, mutta monet haluaisivat asua omistusasunnossa (63 % vastaajista
kiinnostuneita). Lisäksi 57 % pitää asumistaan liian kalliina.
• Miksi sitten hallituksen lupaileman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi
tehdyt toimet koskevat vain vuokra-asumista ja valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa?
• Pitäisi tukea myös kohtuuhintaista vapaarahoitteista asuntotuotantoa, joka on
tarkoitettu omistus- eikä vuokra-asumiseen. Mitä tämän eteen on tehty?
• Järkevällä tonttipolitiikalla olisi tässä vahva rooli: valtion ja kuntien yhteistyön
tulisi olla paljon tehokkaampaa ja tiiviimpää. Valtiolla olisi maata myytävänä,
mutta kunnat eivät välttämättä osta siltä, vaan yksityisiltä markkinoilta.
• Lisäksi ARA-järjestelmää pitäisi uudistaa
– Korkotukijärjestelmä vaatii parantamista
– ARA-kohteista irtautumista tulisi helpottaa
22

23. Aineiston rakenne
23

24. Säästämisbarometrin 2013 toteutus
 Tutkimuksen toteutti Value Clinic Oy. Otos kerättiin syys-lokakuussa 2013 sähköpostikutsuin.
 Säästämisbarometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimus on jatkoa vuosina 2010, 2011 ja
2012 toteutetuille Säästämisbarometreille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää
suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.
 Vastaajia on yhteensä N=1396. Tulokset on painotettu vuoden 2010 barometrin ikä- ja
sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko
Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa)
 Tutkimuksen vertailuryhmät:




Vertailu viime vuosien tuloksiin
Asuinlääni
Asuinpaikan koko
Talouden tyyppi
 Vuoden 2013 barometrin osa-alueet:







Oma talous
Oma säästäminen ja sijoittaminen
Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus
Oma rahankäyttöni
Asuminen
Verkossa asiointi
Aineiston rakenne
Lisätietoa tutkimuksen toteuttamisesta: toimitusjohtaja Teemu Rennola,
Puh. (09) 473 03271 ja sähköposti teemu.rennola@valueclinic.fi

25. Aineiston rakenne
Sukupuoli? Ikä? Asuinlääni?
Painotettu vuoden 2010
vastausvaihtoehtojen
mukaan

26. Aineiston rakenne
Asuinpaikan koko? Talouden bruttotulot? Talouden tyyppi?