1. Uusiutuva energia – vihreän paikallistalouden mahdollistaja 01.12.2010 Karoliina Auvinen Maamerkit-ohjelman johtava ekotehokkuusasiantuntija

3. Edellyttää systeemistä muutosta, jonka keskiössä ovat energia- ja materiaalitehokkuus, hajautettu uusiutuvan energian tuotanto sekä ekotehokkaat palvelu- ja toimintainnovaatiot

4. Biotalous merkittävässä roolissa

5. Biomassa raaka-aineena fossiilisten sijaan

6. Ekosysteemipalvelut2.12.2010 2 Bio- talous

8. Toteutuminen edellyttää johdon sitoutumista, poliittisia ohjauskeinoja, julkista rahoitusta ja koulutusta

10. Ekoälykkäät lähiratkaisut: lähienergia, lähiruoka, lähityö… 2.12.2010 Maamerkit / Auli Sihvola Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, tuotteita ja palveluja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Ekoälykkyys yhdistää kestävän kehityksen, ihmisen ja tietoyhteiskunnan. Fyysinen Lähiresurssien hyödyntäminen Virtuaalinen Tietotekniikan hyödyntäminen

12. Ekotehokkaat yhdyskunnat

13. Biotalouden lähiratkaisut

14. Kestävä monipaikkaisuus

15. Merkityksistä elinvoimaa ja liiketoimintaaAvainalue: Muuttuva maaseutusuhde Avainalue: Lähiruoan liiketoimintamallit Uusi avaus => Avainalue Uusi avaus => Avainalue Liiketoiminta Ja innovaatio- ympäristö Tiedustelu ja strategiatyö Viestintä ja verkostot

16. Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea Suomen on oltava menestyäkseen kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä. Sitran strategiset tavoitteet: 1. Sitra uudistaa ajattelua hyvästä elämästä. 2. Sitra etsii yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja, joissa lähtökohtana on ihminen. 3. Sitra vauhdittaa liiketoimintaa, joka tähtää kestävään hyvinvointiin. ”Kestävä uudistuminen teollisen ajan rakenteista ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen”

17. BKT ei mittaa kestävää hyvinvointia Ihmisten hyvinvointi on laskenut v. 1985-1990 lähtien, vaikka BKT on kasvanut. Index of SustainableEconomicWefare (ISEW) ja GenuineProgressIndicator (GPI) –mittarit mittaavat hyvinvointia kuluttajasta käsin, mukana myös luonnonvarat ja ympäristön tila. 2.12.2010 8

18. Vihreä talous luo kestävää hyvinvointia Uusiutuvan energian työllisyys- ja aluetaloudelliset BKT-vaikutukset positiivisia, kansallisella tasolla usein neutraaleja tai lievästi negatiivisia BKT-pohjaiset arviot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta! Vaikutus hyvinvoinnille on merkittävämpi kuin nyt ymmärretään: esim. fossiilisista luopumisen vaikutukset terveyteen biokaasun hyödyt vesistöjen tilaan jne. Uusiutuva lähienergia luo kestäviä, pysyviä työpaikkoja. 2.12.2010 Karoliina Auvinen / Maamerkit-ohjelma 9

19. Uusiutuvan energian visio v. 2020: potentiaalia on! Lähteet: Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry, SULPU – Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry, Puuenergia ry, Suomen Pellettienergiayhdistys ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry – STY. 2009.

20. Mikä on suomalaisten oma vihreän talouden visio? Luomumaa!? (Nyt lähtökohtana EU:n velvoitteet) Uusiutuvan energian tukipaketissa painopisteenä nyt bioenergia ja biopolttonesteet Aurinkoenergia, meri- ja pientuulivoima sekä biokaasu heikoilla Energiatehokkuuteen satsaamalla uusiutuvan energian tavoite olisi helpommin ja kestävämmin saavutettavissa 2.12.2010 11 Lähde: Suomen metsäteollisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset. 2010. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

21. Energiaa vai tuotteita? - Mitä korkeampi puun jalostusarvo, sitä paremmat työllisyys- ja ilmastovaikutukset Matkailu, virkistys, marjastus, sienestys, metsästys, hiilinielu, ekosysteemipalvelut Puurakentaminen ja –tuotteet Arvokemikaalit, esim. lääketeollisuus Paperi ja kartonki Bulkkikemikaalit Energia 2.12.2010 12 Korkea jalostusarvo Palvelut Teollinen tuotanto Matala jalostusarvo Pitäisikö Suomessa vielä miettiä, miten biomassaa kannattaa todella hyödyntää?

22. Energiatehokkuus on kannattavaa Suomen 2020 energiatehokkuustavoite nyt vain alle 11 % McKinsey, 2009

23. Suomesta voisi tulla uusiutuvalla energialla toimiva maa vuoteen 2050 mennessä Ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon A-skenaarion mukaan Suomi voi vähentää päästöjään vähintään 80 % siten, että lähes kaikki energia on peräisin uusiutuvista energialähteistä 2.12.2010 14

24. Uusiutuvan energian työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia 2.12.2010 15 Saksan ympäristöministeriön raportoimia syöttötariffin vaikutuksia: kustannukset kuluttajille 0,7 snt/kWh (alle 4 % kuluttajahinnasta) uusiutuvan energian osuus yli kolminkertaistunut v. 2000 jälkeen uusiutuva energia yli 20 miljardin euron liiketoiminta-alue syntynyt 70 000 – 80 000 uutta nettotyöpaikkaa Yhdysvalloissa on arvioitu energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energian panostamisen luovan lähes neljä kertaa niin paljon työpaikkoja kuin vanhaan energiantuotantoon investoimisen

25. Vihreä paikallistalous liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttäjänä: case Uusikaupunki Tavoitteena vähentää päästöjä 85% vuoteen 2020 mennessä Hinku-hanke otettu osaksi elinkeinopolitiikan välineitä kaavoitus, kaupungin palvelut ja koulutus, energiakonseptit tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa Syntynyt jo uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Biotalouden hybridiyritys: kalankasvatus, kasvihuone ja energiantuotanto yhdessä Elintarvikesoijan tuotanto Uusiutuvan energian hankkeet Sähköautotuotantoa 2.12.2010 Karoliina Auvinen / Maamerkit-ohjelma 16

27. Lakipykälät ja hallinnolliset esteet tai ristiriitaisuudet tulisi korjata toimijoiden näkökulmasta koko arvoketjujen osalta (käyttäjälähtöisyys!)

28. Ihmisille koulutusta, kursseja, vertaistukiverkostoja ja neuvontaa

30. Ansaintalogiikka tulee varmistaa regulaatiolla ja/tai taloudellisilla ohjauskeinoilla

31. Työllisyyden näkökulmasta nyt fokus liikaa teollisuustuotannossa ja ”bulkissa”, tarvitaan enemmän satsauksia palveluliiketoimintaan sekä korkean jalostusarvon tuotteisiin

33. Lähienergiapalvelu USA:ssa http://1bog.org/

35. Karoliina Auvinen, ekotehokkuus

36. Jyri Arponen, liiketoiminta

37. Päivi Hirvola, verkostot

38. Eero Kokkonen, biotalous

39. Lea Konttinen, hyvinvointi

40. Liisa Lehikoinen, assistentti

41. Johanna Pellinen, viestintä

42. Auli Sihvola, koordinaattori

43. Heikki Sundquist, pääomasijoitusLisätietoja: puh. 050 3305418 karoliina.auvinen@sitra.fi www.sitra.fi/maamerkit 2.12.2010