Yksilöllinen kysyntä ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun. Esitelmä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivillä Tampereella 4.5.2011.
Kaisa Korhonen-Kurki, HY: Metsien kaytto ja kestavyysmurros
11 05-04 ehe-ms-maaseutuohjelman_neuvottelupaivät
1. Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun 4.5.2011 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät, Tampere Eeva Hellström
6. Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa? Maaseutuoptimismi vahvassa kasvussa! Erityisesti päättäjät ovat maaseutu-optimisteja, mutta myös media.
7. Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaiten vastaavat toivomustasi Suomen maaseudun merkityksestä vuonna 2025? Entä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025? Luomu- ja lähiruoka Tulevaisuustoiveet eivät katso ikää Saavutettavuus kaikille Vihreä talous Monipuolinen yritystoiminta Maaseutuympäristö vetovoimatekijänä Asuminen ja etätyö Maatalouden tehostuminen Elitistyminen
8. Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää Maaseudulla on nostetta, maaseutuoptimismi vallitsee Taustalla yhteinen nimittäjä: Maaseutuun kohdistuva uusi kysyntä YKSILÖLLINEN KYSYNTÄ: Pyrkimys hyvään elämään Vastakaupungistuminen Liikkuvan elämä Kiihtyvän elämänrytmin haasteet GLOBAALI KYSYNTÄ: Pyrkimys vihreään kasvuun Luonnonvarojen kasvava kysyntä Omavaraisuus ja huoltovarmuushaasteet 4.5.2011 8
11. Maaseutu merkitysyhteiskunnassa Millainen merkitys maaseudulla on suomalaisten hyvässä elämässä? Asuin- paikasta riippumaton koettu hyvinvointi 11 24.3.2010 Miten maaseudun asukkaat voivat? Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi
12. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Merkitykset Elämykset Toimeentulo Kiinnittyminen Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat maaseudun merkitysten itselleen säilyvän tai monipuolistuvan tulevaisuudessa. Vastaajien oman arvion mukaan 10v kuluttua vain noin 7%
13. Arvio alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla n=kaikki vastaajat Elämys- ja virkistyspalvelut Uusiutuvan energian tuotanto Luontoon ja maaseutuun liittyvät hyvinvointipalvelut (green care) Lähiruoka ja siihen liittyvät palvelut Kaivostoiminta Biomassojen jalostaminen Verkkokaupat Metsätalous IT-palvelut ja sisällöntuotanto Hoivapalvelut Luovat alat ja kulttuuri Yritykset, n=227 Maatalous Päättäjät, n=160 Logistiikkapalvelut Asiantuntijat, n=252 Metalli Media, n=48 Muu toimiala 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Keskiarvo (1=heikkenee voimakkaasti, 5=paranee voimakkaasti) Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Miten arvioit seuraavien alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittyvän maaseudulla? Maaseutuympäristö Luonnonvarat Tieto- ja verkko- liiketoiminta Maa- ja metsätalous
22. Politiikka – mitä se on? Edunvalvontaa ja köydenvetoa? Yhteisten asioiden hoitamista ja intressien yhteensovittamista ? Maaseutupolitiikka – mitä se on? Yksi kaikkien puolesta ”Maaseutu Suomen puolesta” Kaikki yhden puolesta ”Suomi maaseudun puolesta” 4.5.2011 21
24. Tarvelähtöinen maaseutuajattelu 4.5.2011 23 Maaseudun tarpeet Tasa-arvo Tuki Turvaaminen Säilyttäminen Esim. maaseutuelinkeinot väestö, toimeentulo, saavutettavuus, palvelut Tarvitseminen Oikeudet
26. Tarjontalähtöinen maaseutuajattelu 4.5.2011 25 Maaseutu tarjoaa Esim. maaseutuelinkeinot väestö, toimeentulo saavutettavuus, palvelut Esim. Asuminen Vapaa-aika Esim. Ruoka Bioenergia Yhteiskunta mahdollistaa
27. Kysyntälähtöinen maaseutuajattelu 4.5.2011 26 Kysyntä yksilöllisille ratkaisuille Kysyntä globaaleille ratkaisuille Esim. Luomu- ja lähiruoka Tila ja rauha Esim. Vihreän talouden toimintamallit
28. Kysyntälähtöinen maaseutuajattelu 4.5.2011 27 Maaseutu mahdollistajana Kysyntä yksilöllisille ratkaisuille Kysyntä globaaleille ratkaisuille Esim. Luomu- ja lähiruoka Tila ja rauha Esim. Vihreän talouden toimintamallit Esim. maaseutuelinkeinot väestö, toimeentulo saavutettavuus, palvelut
29. Sisään- vs. ulospäin kääntynyt politiikka? 4.5.2011 28 *) Keskiarvo 3:sta keskeisimmästä dokumentista: kokonaisohjelma (2009), selonteko (2010), periaatepäätös (2011) **) Vihr, Kok, PS, KD Ilmaisun esiintyminen sivua kohden (eri muodot ja lähi-ilmaisut huomioiden) Huom! Laskenta ei perustu tieteelliseen analyysiin, joten se on vain suuntaa-antava.
30. Miten maaseutupolitiikka vastaa? Suomen ”maaseutupolitiikat”: Maaseutu osana EU:n maatalouspolitiikkaa (esim. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) Suppea politiikka, maatalouspainotus Runsaat resurssit Byrokratia Kansallinen maaseutupolitiikka (Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, selonteko, periaatepäätös, …) Poikkisektorialinen maaseudun kehittäminen Niukat resurssit Edunvalvonnallinen luonne Maaseutu osana aluepolitiikkaa Maaseudulla perinteisesti heikko rooli aluepolitiikassa HAASTEET: Strateginen: Strategioiden ja ohjelmien moninaisuus, yhteen kokoavan strategian puute Johtaminen: Monet toimijat, järjestelmä vaikeasti hahmotettavasti Rahoitus: Rahoituksen osittain epätarkoituksenmukainen kohdentuminen Sisältö: Tarvelähtöisyys ja sektorikohtaisuus 4.5.2011 29
38. Eurooppa 2020: Osallistava 4.5.2011 36 Paikallinen toiminta ja osallistuminen Kaikki sektorit Kysyntälähtöisyys edellyttää uusien toimijoiden osallistamista ja vahvaa ulkoista sosiaalista pääomaa !