Tuoreita näkökulmia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen – METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus
Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Riitta Hänninen,
Soili Kojola, Terhi Koskela, Jouni Siipilehto
Luonnonvarakeskus
Auttaako määräaikainen suojelu
uhanalaisia kääpälajeja ja
millaisia kohteita kannattaisi
suojella?

2. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
• Millaisia metsiköitä kannattaa suojella tällä hetkellä,
jotta niistä saatava hyöty monimuotoisuuden
kannalta olisi mahdollisimman suuri myös
pidemmällä tähtäimellä?
• Pelkästään ekologiset vaikutukset
• Kustannukset mukaan  kustannusvaikuttavuus
− hankintakustannukset (sis. määräaikaisen suojelun korvaukset)
− vaihtoehtoiskustannukset
− hallinnointikustannukset
− transaktiokustannukset
2 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

3. © Luonnonvarakeskus
Kysymykset
1) Miten puuston rakenne lähtötilanteessa vaikuttaa
saavutettaviin monimuotoisuushyötyihin ja
kustannuksiin?
2) Miten suojelujakson pituus vaikuttaa tuloksiin?
3) Millä tavoin valittu monimuotoisuushyötyjä kuvaava
muuttuja vaikuttaa tuloksiin ja johtopäätöksiin?
3 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

4. © Luonnonvarakeskus
Aineisto ja menetelmät 1
4 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
• 30 aiemmissa hankkeissa mitattua
metsikköä: METSO-kohteita,
metsälakipuroja, talousmetsiä
• Kuusivaltainen, lehtomainen‒tuore,
varttunut‒uudistuskypsä
• Mahdollisimman suuri vaihtelu puuston
‒ iässä (54‒160 vuotta)
‒ puuston tilavuudessa (108‒749 m3/ha)
‒ järeän lahopuun tilavuudessa (0‒147 m3/ha)
Kohde Ikä
Elävä
puusto,
m3/ha
Kuollut
puusto,
m3/ha
Puro203 54 192 1,0
Puro119 60 230 0,2
Salmionranta 60 511 22,1
Puro107 63 227 0,5
Talous286 65 233 5,1
Talous285 66 194 1,3
JärveläNärvi 70 367 0,2
Lövbäck 70 277 4,2
Myllypuro 70 583 20,6
Puro128 74 357 7,6
Takahuikko 75 441 2,5
Mariliina 80 337 12,3
Ilola 80 436 13,8
Talous176 84 367 0,8
Talous157 91 395 0,0
Puro124 93 108 32,1
Seppälä 100 382 7,2
Norrskog7 100 509 69,1
Puro102 103 352 0,0
Puro129 105 211 39,5
Tungträsket4 105 482 23,7
Talous180 107 390 14,3
Kallioniemi2 110 348 7,2
Tungträsket6 110 749 41,3
Talous260 111 378 6,8
Puro221 113 291 13,3
Ahvenlampi 125 332 4,7
Hagagård 150 669 8,6
Kallioniemi3 150 406 34,6
Rinteelä 160 200 147,3
min 54 108 0,0
max 160 749 147,3
keskiarvo 94 365 18,1

5. © Luonnonvarakeskus5 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

6. © Luonnonvarakeskus
Aineisto ja menetelmät 2
• Määräaikainen suojelu 10, 20 tai 30 v
• Metsiköiden puuston kehitys ennustettiin MOTTI-
ohjelmistolla
‒ kasvu, kuoleminen, kuolleen puuston lahoaminen
• Olemassa olevan kuolleen puuston lahoaminen
edelleen lahoamismalleilla (Mäkinen ym. 2006)
• Kustannukset joko ympäristötuen
laskentaperusteilla tai tulonmenetyksinä (verrattuna
siihen, että metsikköä kasvatettaisiin
metsänhoitosuositusten mukaisesti)
• Kaikki tunnukset hehtaarikohtaisina (1 ha metsikkö)
6 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

7. © Luonnonvarakeskus
Aineisto ja menetelmät 3
• Ekologiset hyödyt: lahopuun kokonaistilavuus,
lahopuun diversiteetti, kääpien ennustettu
kokonaislajimäärä ja uhanalaisten kääpien lajimäärä
suojelujakson lopussa
• Kääpälajimäärien ennustaminen:
‒ METSO-kohteiden inventointeihin perustuvat mallit
(Siitonen, Penttilä & Ihalainen 2012)
‒ Metsikkötunnusten avulla pystyttiin selittämään
65 % kääpien kokonaislajimäärän vaihtelusta ja
56 % uhanalaisten kääpien lajimäärän vaihtelusta
7 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

8. © Luonnonvarakeskus8 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
Ruostekääpä (NT → LC) 56 hav Sitkankääpä (EN) 1 hav
Uudenmaan METSO-kohteet
• 40 kohdetta, 155 kuviota
• 140 havaintoa 31 uhanalaisesta
tai silmälläpidettävästä
kääpälajista

9. © Luonnonvarakeskus
Tulokset. Uhanalaisten ennustettu lajimäärä,
30 vuoden suojelujakso
9 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
Kohde
Kuollut
lopussa,
m3/ha
Kääpä-
lajeja
Uhan-
alaisia
kääpä-
lajeja
Uhan-
alaisia
kääpä-
lajeja2
JärveläNärvi 13,4 15,3 0,9 0,8
Talous285 18,8 19,8 1,2 1,4
Puro107 22,7 21,7 1,4 2,1
Talous157 33,6 18,8 1,6 2,5
Puro203 32,0 25,7 1,6 2,7
Puro124 28,7 29,7 1,9 3,5
Puro119 28,5 29,2 1,9 3,5
Talous286 34,6 25,6 1,9 3,8
Puro129 38,1 22,4 2,0 3,9
Puro221 21,5 23,5 2,0 4,2
Talous260 28,2 22,3 2,2 4,9
Kallioniemi2 36,8 22,7 2,3 5,4
Takahuikko 47,0 24,0 2,3 5,5
Lövbäck 54,0 25,9 2,6 6,8
Talous176 37,1 24,5 2,6 6,9
Talous180 35,8 28,0 2,7 7,5
Puro102 27,7 26,6 3,0 9,1
Puro128 50,7 29,8 3,1 9,6
Mariliina 53,2 32,9 3,3 11,1
Salmionranta 129,7 36,7 3,7 13,4
Rinteelä 98,1 30,2 3,9 14,9
Ahvenlampi 70,1 29,2 3,9 15,1
Seppälä 112,2 38,1 4,3 18,8
Ilola 72,9 34,2 4,4 19,1
Hagagård 184,1 24,7 4,4 19,5
Kallioniemi3 56,1 29,1 5,1 25,9
Myllypuro 128,6 29,4 5,1 26,4
Tungträsket4 80,0 32,2 5,4 28,8
Norrskog7 107,3 37,8 5,4 29,0
Tungträsket6 155,4 31,8 7,5 56,5
min 13,4 15,3 0,9 0,8
max 184,1 38,1 7,5 56,5
keskiarvo 61,2 27,4 3,1 12,1
• Useissa metsiköissä tulos suojelun ja
METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta
erinomainen
• Seitsemässä metsikössä uhanalaisten
ennustettu määrä 4‒7 lajia per ha
‒ vastaa Uudenmaan parhaita vanhan
metsän kohteita
• Jos kohteella on viisi uhanalaista lajia, se
on huomattavasti (enemmän kuin 5 x)
parempi kohde kuin yhden uhanalaisen
lajin kohde
‒ uhanalaisten lajimäärän neliöinti
korostaa huonojen ja hyvien kohteiden
eroa

10. © Luonnonvarakeskus
Uhanalaisten lajimäärän (30 v) riippuvuus
lähtötilanteen puustotunnuksista
10 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 50 100 150 200
Uhanalaistenkääpienlajjimäärä
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kuolleen puuston tilavuus alussa
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 10 20 30 40 50
Uhanalaistenkääpienlajimäärä
Lahopuun diversiteetti alussa
Kuolleen puuston diversiteetti alussa
0
1
2
3
4
5
6
7
8
0 200 400 600 800
Uhanalaistenkääpienlajimäärä
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Elävän puuston tilavuus alussa
r2 = 0,16
(r2 = 0,36) r2 = 0,52
r2 = 0,57

11. © Luonnonvarakeskus
Kääpien kokonaislajimäärän (30 v) riippuvuus
lähtötilanteen puustotunnuksista
11 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0 50 100 150 200
Kääpienlajimäärälopussa
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kuolleen puuston tilavuus alussa
r2 = 0,13
(r2 = 0,27)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0 10 20 30 40 50
Kääpienlajimäärälopussa
Lahopuun diversiteetti alussa
Kuolleen puuston diversiteetti alussa
r2 = 0,46
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0 200 400 600 800
Kääpienlajimäärälopussa
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Elävän puuston tilavuus alussa
r2 = 0,10

12. © Luonnonvarakeskus
Ympäristötuen ja tulonmenetysten (30 v)
riippuvuus lähtötilanteen puustotunnuksista
12 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
0 200 400 600 800
Ympäristötuki30v
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Ympäristötuki
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
0 200 400 600 800
Tulonmenetykset30v
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Tulonmenetykset
• ympäristötuki 30 vuoden jaksolta keskimäärin 13 110 €/ha
• tulonmenetykset (nettonykyarvo diskontattuna 3 % korolla)
keskimäärin 6 550 €/ha

13. © Luonnonvarakeskus
Kustannusvaikuttavuus (30 v) suhteessa
puustotunnuksiin
13 22.11.2016METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 200 400 600 800
Kustannukset,€/laji
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji
vs. elävän puuston tilavuus alussa
r2 = 0,00
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
0 200 400 600 800
Kustannukset,€/laji
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per kääpälaji vs. elävän
puuston tilavuus alussa
r2 = 0,53
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 50 100 150 200
Kustannukset,€/laji
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji
vs. lahopuun tilavuus alussa
r2 = 0,19
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
0 50 100 150 200
Kustannukset,€/laji
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per kääpälaji vs. lahopuun
tilavuus alussa
r2 = 0,08

14. © Luonnonvarakeskus
Entä jos korostetaan parhaita kohteita suhteessa
huonompiin (lajimäärien neliöinti)?
14 22.11.2016METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 200 400 600 800
Kustannukset,€/laji
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji
vs. elävän puuston tilavuus alussa
r2 = 0,00
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 50 100 150 200
Kustannukset,€/laji
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji
vs. lahopuun tilavuus alussa
r2 = 0,19
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 200 400 600 800
Kustannukset/lajia^2
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2
vs. elävän puuston tilavuus alussa
r2 = 0,03
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 50 100 150 200
Kustannukset/lajia^2
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2
vs. lahopuun tilavuus alussa
r2 = 0,09

15. © Luonnonvarakeskus
Mikä on ekologisesti parhaiden kohteiden ja
kustannusvaikuttavuuden suhde?
15 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0 200 400 600 800
Kustannukset/lajia^2
Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2
vs. elävän puuston tilavuus alussa
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Kustannukset/lajia^2
Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha
Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2
vs. lahopuuston tilavuus alussa, m3/ha

16. © Luonnonvarakeskus
Miten suojelujakson pituus (10, 20 tai 30 vuotta)
vaikutti tuloksiin?
16 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
• Tulokset (lajimäärien riippuvuus metsikkötunnuksista)
lyhyemmillä jaksoilla olivat samankaltaisia kuin 30
vuoden jaksolla
• Suojelujakson pidentäminen lisäsi kustannuksia:
10-vuoden jaksolla keskimäärin noin 2900 €/uhexlaji,
20-v jaksolla 3800 €/laji, 30-v jaksolla 4850 €/laji
• Suojelujakson lyhentyessä sellaisten kohteiden
määrä, joilla saavutettiin hyvä ekologinen tulos
(vähintään 4 uhanalaista lajia per hehtaari), pieneni:
30-v jaksolla kahdeksan, 20-v jaksolla kolme, 10-v
jaksolla vain yksi

17. © Luonnonvarakeskus
Tulosten tarkastelua
17 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
• Kustannusvaikuttavuutta koskevat tulokset ovat herkkiä
taustaoletuksille ja suojelun tavoitteille
• Kustannusvaikuttavuus riippuu aivan oleellisesti
asetetuista tavoitteista
• Lisäksi mm. kustannusten laskentatavasta, korosta ja
tarkastelujakson pituudesta
• Jos suojelu ei ole ekologisesti vaikuttavaa, se ei voi
myöskään olla kustannusvaikuttavaa

18. © Luonnonvarakeskus18 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
• Tässä tarkastelussa ei pystytty ottamaan huomioon
lainkaan seuraavia tekijöitä:
‒ lajien leviämiskyky uusiin sopiviin elinympäristölaikkuihin
‒ kohteen sijainti
‒ kohteen koko
• Jos leviämiskyky huono, pitäisi valita kohteita, joissa
uhanalaisia lajeja on jo ennestään tai jotka ovat lähellä
potentiaalisia lähdealueita

19. © Luonnonvarakeskus
Johtopäätökset
19 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016
• Jos tavoitteena on suojella mahdollisimman
kustannusvaikuttavasti lahopuusta riippuvaisia,
uhanalaisia lajeja JA tarkastelujakso on muutamia
kymmeniä vuosia JA puhutaan tavanomaisista
kuusivaltaisista kangasmetsistä, niin silloin kannattaa
suojella kohteita
‒ joissa on vähintään 20 m3/ha monipuolista lahopuuta
‒ joissa on vähintään 400 m3/ha elävää puuta
‒ jotka ovat mahdollisimman suuria ja lähellä potentiaalisia
lähdealueita

20. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
20