Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Susanna Anttila - METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016

142 views

Published on

Tuoreita näkökulmia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen – METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Susanna Anttila - METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016

  1. 1. Montako Suomelle uutta lajia? PUTTE-ohjelman tuloksia vuodesta 2003 METSO-tutkimusseminaari Säätytalo 16.11.2016 Susanna Anttila Suomen ympäristökeskus Seppo Leinonen
  2. 2. Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTE ● Ympäristöministeriön rahoittama tutkimusohjelma ● Tarjonnut tutkimusrahoitusta vuosina 2003 – 2016 vuosittain 0,5 – 1,5 milj. euroa ● Osa METSO-toimintaohjelmaa ● Ohjelman tavoitteita mm. ○ Lisätä tieteellisesti korkeatasoista metsiensuojelua ja uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta ○ Selvittää puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja ekologiaa ○ Siirtää lajisto-osaamista nuorille tutkijoille ○ Lisätä luontoharrastuneisuutta ja parantaa tiedonkulkua laadukkaiden määritysoppaiden avulla. 2 Panu Halme
  3. 3. Laaja kirjo hankkeita ja toteuttajia PUTTE ● Yhteensä 68 tutkimushanketta ● Yli puolet hankkeista lajiryhmän tai lajin esiintymisen, ekologian, taksonomian tutkimusta ● Lähes 20 määritysoppaan valmisteluhanketta ● Lisäksi mm. elinympäristölähtöisiä tutkimuksia, tutkimusmenetelmien ja tietojärjestelmien kehittämistä ● Puolet hankkeista koskee selkärangattomia, neljännes sieniä: selvä painottuminen heikoimmin tunnettuihin lajiryhmiin. ● Eniten PUTTE-hankkeita ovat toteuttaneet Helsingin yliopisto: 37 hanketta (suurin osa LUOMUS) ● Suomen ympäristökeskuksella 11 hanketta ● Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Turun yliopistot, Metla/Luke, harrastajat, ELY-keskukset, Metsähallitus 3
  4. 4. Julkaistut yhteenvedot Tulosten yhteenvetoja ● Ensimmäisen ohjelmakauden loppuraportti 2008 (toim. Juslén ym.) ● Juslén & Sirkiä: The unknown northern green. Biodiversity & Conservation 2013 ● Populaaria tietoa PUTTE-tutkimuksen annista: Metsän salainen elämä 2016 (toim. Hallanaro ym.) ● http://www.ymparisto.fi/putte 4
  5. 5. Tarinoita luonnosta ja luonnon tutkimisesta Metsän salainen elämä -kirja ● Kirja avaa monimuotoisuuden merkitystä, mutta ei oppikirjamaisesti, vaan tarinoiden kautta ● Suurelle yleisölle harvemmin vastaan tulevia asioita: biologisen tutkimustyön ja metodiikan kuvausta ● Hienoa tutkijoiden osallistuminen populaarin kirjan tekemiseen! ● WWF:n Vuoden luontokirja –kisan finaalissa 5 Terhi Ryttäri ”Tässä vaiheessa täytyy paljastaa, että mieleeni hiipi pieni epäilys.” * * Anne Koivunen: Harmaasulkukotilo etsii kotia. Metsän salattu elämä.
  6. 6. PUTTE-hankkeiden tuottamat julkaisut ● 229 vertaisarvioiduissa sarjoissa julkaistua artikkelia ● Noin 60 muissa tieteellisissä sarjoissa julkaistua artikkelia ● 34 opinnäytetyötä ● 18 kirjaa, joista suurin osa määritysoppaita ● 14 netissä julkaistua aineistoa tai atlasta 6
  7. 7. PUTTE-määritysoppaat ● Käävät – puiden sienet ● Suomen sieniopas ● Limasienet & Suomen limasienet ● Suomen jäkäläopas (Tieto-Finlandia voittaja 2011) ● Suomen rupijäkälät ● Suomen kotilot ja etanat – opas maanilviäisten maailmaan ● Suomen lukit ja valeskorpionit ● Suomen verkkosiipiset ● Suomen luteet, johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan ● Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat, osat I ja II ● Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. ● Suomen sarvijäärät ● Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset 7 Veikko Rinne
  8. 8. 229 artikkelia vertaisarvioiduissa sarjoissa ● 120 artikkelia eli yli puolet käsitteli selkärangattomia ○ Noin puolet kaksisiipisiä ○ pistiäiset ja hämähäkkieläimet myös hyvin esillä ● 25 % käsitteli sieniä (mm. seitikit, kääväkkäät, mikrosienet) ● 10 % jäkäliä ● 10 % nisäkkäitä (liito-orava ja lepakot) 8
  9. 9. Opinnäytteet ● Tutkimusosaaminen siirtyy nuoremmalle sukupolvelle ● 34 opinnäytettä: 9 väitöskirjaa ja loput maisteritutkintoja ● 17 sieniaiheista opinnäytettä ○ mikrosienet keskiössä ● Jäkälistä 5 opinnäytettä ● Muutama opinnäyte, joissa käsiteltiin lajiryhmien välisiä suhteita tai eri lajiryhmiä samassa elinympäristössä 9Kimmo Syrjänen
  10. 10. Monta  No, montako Suomelle uutta lajia? ● PUTTE-hankkeissa on löydetty Suomelle uusia lajeja yli 1 900 ○ Hyönteislajeja vajaa 900 (esim. 685 kaksisiipistä) ○ Sieniä lähes 800 lajia (esim. seitikkejä, kääväkkäitä, mikrosieniä) ○ Hämähäkkieläimiä vajaa 200 lajia ○ Jäkäliä noin 70 lajia ● Tieteelle uusia lajeja yli 500, tästä suurin osa hyönteisiä ja sieniä, esim. ○ Kaksisiipisiä 180 lajia ○ Kantasieniä n. 200 lajia 10
  11. 11. ● Vuoden 2010 uhanalaisuuden arvioinnissa voitiin PUTTE-hankkeiden tuottaman tiedon ansiosta arvioida 3 000 – 4 000 lajia enemmän verrattuna edelliseen arviointiin. ● Seuraavaan v. 2020 punaiseen kirjaan voidaan arvioida yli 1 000 lajia enemmän. ● Arvioinnin laatu paranee, kun lajien taksonomia, ekologia ja levinneisyys tunnetaan paremmin ● Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin laatu paranee ● Uhanalaisuusarviointien tulokset kohdentavat hallinnon toimenpiteitä ja voimavaroja varmemmin oikeisiin kohteisiin 11 Parantunut lajitieto vie suojelua eteenpäin Tieto parantaa mahdollisuuksia toimia oikein ja resurssitehokkaasti Seppo Leinonen
  12. 12. PUTTEn vaikuttavuudesta ● Kansainvälisestikin merkittävä rahoituslähde tutkimusaloilla, joiden rahoitus on muutoin hyvin rajallista ● Tuettu etenkin taksonomian alan tutkimusta, mutta myös ekologian ja evoluutiobiologian alaa sekä näiden alojen yhteistyötä (mikä on tärkeää, ks. Halme ym. Biodivers Conserv (2015) 24) ● Viestinnän ja kirjojen kautta suuren yleisön tietoisuus Suomen luonnon monimuotoisuudesta ja sen turvaamisesta lisääntynyt ● PUTTE auttaa osaltaan valtavirtaistamaan luontoasioita kaikkialle yhteiskuntaan 12 PUTTE-ohjelmalla on suuri rooli Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Seppo Leinonen
  13. 13. Kuva: Kimmo Syrjänen 13 Kiitos! Pitkäjänteisen luonnonsuojelutyön tulee jatkossakin pohjautua vankkaan tutkimustietoon http://www.ymparisto.fi/putte

×