17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Pohjanmaan ravinneratas, toimijayhteistyöllä ratkaisuja vesiensuojeluun -Satu Järvenpää, projektipäällikkö, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
Miia Saarimaa, johtava luontotiedon asiantuntija, Suomen metsäkeskus.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
17.2.2020 Kokkolassa järjestetyn Puhutaan metsästä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tilaisuuden materiaalia.
Pohjanmaan ravinneratas, toimijayhteistyöllä ratkaisuja vesiensuojeluun -Satu Järvenpää, projektipäällikkö, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
Miia Saarimaa, johtava luontotiedon asiantuntija, Suomen metsäkeskus.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen metsäkeskus ja Keski-Pohjanmaan liitto ja se oli osa alueellisen metsäohjelman 2021 - 2025 valmistelutyötä.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
MAATALOUSTIETEEN PÄIVÄT 8.–9.1.2020, Viikki, Helsinki
Jaana Uusi-Kämppä1, Janne Heikkinen2, Paula Luodeslampi3, Risto Mansikkamäki2, Mika Nieminen1, Anu Oksanen3, Kimmo Rasa1, Risto Uusitalo1, Pasi Valkama3 ja Johanna Leppänen1
1 Luonnonvarakeskus (Luke)
2 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (KUYK)
3 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY)
Eeva Lehtonen
Elintarvikepäivä 2016
Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?
Eeva Lehtonen
Tutkija
Luonnonvarakeskus
Vihreä teknologia
029 532 6317
eeva.lehtonen@luke.fi
www.luke.fi
www.mtt.fi/experts/eeva_lehtonen
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure-hankkeesta. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät, Loviisa 3–4.6.2014. Jaana Uusi-Kämppä, Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki ja Markku Saastamoinen.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
Ajankohtaisesitys metsien keruutuotteiden ja niiden viljelyn mahdollisuuksista Savonlinnan naisten metsäpäivässä 5.5.2018. (c) Veera Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto/Luonnonvarakeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskuksen Naisenergiaa metsiin -hanke.
MAATALOUSTIETEEN PÄIVÄT 8.–9.1.2020, Viikki, Helsinki
Jaana Uusi-Kämppä1, Janne Heikkinen2, Paula Luodeslampi3, Risto Mansikkamäki2, Mika Nieminen1, Anu Oksanen3, Kimmo Rasa1, Risto Uusitalo1, Pasi Valkama3 ja Johanna Leppänen1
1 Luonnonvarakeskus (Luke)
2 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (KUYK)
3 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY)
Eeva Lehtonen
Elintarvikepäivä 2016
Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?
Eeva Lehtonen
Tutkija
Luonnonvarakeskus
Vihreä teknologia
029 532 6317
eeva.lehtonen@luke.fi
www.luke.fi
www.mtt.fi/experts/eeva_lehtonen
Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeen loppuseminaari Työkaluja tulevaisuuden vihannesviljelyyn
Kiinnostus kasvispainotteiseen ruokavalioon luo paljon mahdollisuuksia kotimaiselle vihannestuotannolle. Millaisin viljelymenetelmin vihanneksia tulisi tulevaisuudessa tuottaa, jotta kuluttajien ja yhteiskunnan odotukset täytetään ja viljelijät menestyvät?
2.4.2019 Hämeenlinna
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure-hankkeesta. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät, Loviisa 3–4.6.2014. Jaana Uusi-Kämppä, Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki ja Markku Saastamoinen.
Marjukka Lamminen - Typen ja fosforin aineenvaihdunta ja hyväksikäyttö kotiel...Marjukka Lamminen
Miksi N ja P ovat tärkeitä ravintoaineita ja ravinteita kotieläintuotannossa? Millainen on typen ja fosforin aineenvaihdunta eläimessä? Miten typen ja fosforin hyväksikäyttöä voidaan tehostaa eläinravitsemuksen keinoin? Luento KEL250B Kestävä kotieläintuotanto -kurssilla (Helsingin yliopisto) keväällä 2017.
International horse breeding is moving towards more goal-directed approaches focused on performance, health, and temperament. As the horse industry changes, future markets and breeding goals may prioritize easy-to-handle horses suitable for new recreational uses like therapy and tourism. Genomic selection and nutrigenomics can help breeders select for improved health and manage genetic diseases. Overall, the future of horse breeding likely involves multipurpose horses contributing to rural economies and new models of human-horse interaction.
This document discusses factors that affect the beginning of young trotters' racing careers. It finds that genetics play a role, with heritability estimates of 0.20-0.25 for age at first start. Sex also impacts starting age, with males entering training and racing earlier. Additionally, season of birth influences starting age, with horses born in January-March beginning around 6 months earlier. Overall, an early start to racing that allows horses to race for several years is favored by genetic selection, as it is associated with better later performance and health.
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
3. Horse Manure –
Hevosen lannan käsittely ja
hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen
tehostamiseksi
MTT ja TTS
Markku Saastamoinen, MTT
markku.saastamoinen@mtt.fi
4. Tutkijat
• MMT Markku Saastamoinen, hankkeen johtaja
• FT Jaana Uusi-Kämppä, MMT Riikka Keskinen
• Johanna Nikama (Tutkimussihteeri)
• MMM Susanna Särkijärvi
• MMM Elina Virkkunen
• MMM Reetta Palva (TTS)
• Agrl. Marianna Myllymäki
• Agrl. Tea Elstob Heljä Marjamäki
5. Hankkeen taustaa (1/5)
• Hevostalleja Suomessa on tällä hetkellä n. 16 000, mikä
on enemmän kuin muita kotieläintuotantoyksiköitä
yhteensä
• Tallit ovat sijoittuneet hajanaisesti eri puolille maata;
suurin osa on maan eteläosissa
6. Hankkeen taustaa (2/5)
• Merkittävimmät hevostoiminnasta aiheutuvat
ympäristövaikutukset ovat valumat lantavarastoista ja
jaloittelutarhoista
• Tarhojen, lantavarastojen ja myös hevosurheilualueiden
valumissa voi olla runsaasti fosforia
• Lannan käsittely ja jälkikäyttö on ongelmallisinta talleilla,
joilla itsellään ei ole käytössä lannanlevitykseen
soveltuvaa peltoa
7. Hankkeen taustaa (3/5)
• Kaupunkien ja taajamien tallien näkökulmasta
lannankäsittely on merkittävä kustannuserä, mikä vaatii
ratkaisua siten myös taloudellisesta näkökulmasta
• Lainsäädännön mukaan hevosenlanta tulisi hyödyntää
ensisijaisesti lannoitusaineena kasvintuotannossa
• Kompostointia on usein käytetty lannan jatkokäsittelyn
helpottamiseksi
8. Hankkeen taustaa (4/5)
• Kompostoinnille biokaasutus on varteenotettava
lannasta saatavaa hyötyä lisäävä keino
• Biokaasuttamisella saadaan lannan ravinteet talteen ja
voidaan sulkea erityisesti typen ja fosforin ravinnekierto
Elina
Virkkunen
9. Hankkeen taustaa (5/5)
• Lannankäyttäjien (maatilat, biokaasutuotanto,
viherrakentajat) välinen yhteistyö on tällä hetkellä
hevosen lannan ravinteiden kierrätyksen pullonkaula
• Yhtenä hevosenlannan hyötykäytön esteenä pidetään
hukkakauran leviämisen riskiä
• Lannan hyödyntämisen lisääminen edellyttää, että keinot
ovat helposti käyttöön otettavia ja työmäärältään järkeviä
10. Tavoitteet (1/2)
• Tuottaa tietoa ravinnepäästöjen pienentämiseksi ja
hevosen lannan sisältämien ravinteiden hyväksikäytön ja
kierrätyksen lisäämiseksi lannan käsittelyssä tallissa,
tarhoissa, laitumilla ja lantaloissa
• Kartoittaa tärkeimmät toimenpiteet hevostilan
ravinnekuormituksen pienentämiseksi vesiensuojelun ja
tilan toiminnan tehostamisen näkökulmista
11. Tavoitteet (2/2)
• Selvitetään myös, kuinka suuri riski on olemassa, että
rehussa oleva hukkakaura on itämiskykyistä vielä
kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi tai
kuivamädätyksen jälkeen
Heljä Marjamäki
Eeva Saarisalo
12. Menetelmät
• 1) Ravinnetaseet ja ravinnekuormat (MTT, Jokioinen)
• 2) Lannan ravinnehävikkien minimointi (MTT, Jokioinen)
• 3) Biokaasukokeet (MTT, Sotkamo)
• 4) Hyvät käytännöt ja kirjallisuustutkimus (TTS)
13. Lannan kompostointikoe
Kutterinpuru-, olkipelletti- ja
turvelantaa kompostoitiin
muovilaatikoissa talvella 2012–
2013. Lantaa kerättiin
viikko/laatikko. Kompostit
käännettiin välillä ja kasteltiin.
Laatikoita säilytettiin
ulkovarastossa.
14. Kuva: Aaro Närvänen, MTT Kuva: Johanna Nikama, MTT
Sonnan ja kompostilannan sadetuskoe
Tuoretta sontaa,
kompostoitumatonta sekä
kompostoitunutta kutterinpuru-,
olkipelletti- ja turvelantaa
sadetettiin. Valumavedet kerättiin.
21. Maan epäorgaaninen typpi hevostarhoissa
Lähde: Jansson, H. ym. Hevosen juoksutarhojen maaperän ominaisuudet ja
valumavesien puhdistus. Loppuraportti.
22. Lähde: Närvänen ym. 2008. Boreal Environment Research 13: 265–274
Tarhapohjien fosforipitoisuus
28. Liukoisen P:n ja kok-P:n vähenemät
Lähde: Närvänen ym. 2008.
Boreal Environment Research
13: 265–274
29. Yhteenveto
HorseManuren alustavia tuloksia:
- Sonnan fosfori huuhtoutuu nopeasti, joten sontakikkareet tulisi kerätä
tarhoista ennen sadetta. Sonnan P:sta huuhtoutui 60 % ja typestä 20 %.
- Keräämällä puolet sonnasta; typpikuorma puolittui ja P-kuorma väheni
20 %. => Sontakikkareet kerättävä viipymättä tarhoista!
-Kompostointi lisäsi hieman lannan P:n huuhtoutumispotentiaalia.
- Olkipellettilanta kompostoitui parhaiten. Turvelanta kompostoitui vain
osin.
Aikaisempien kokeiden tuloksia:
-Fosforin joutumista vesistöihin voi vähentää esim. ferrisulfaattikäsittelyllä.
-Fosforista osa jää tarhan pintaan, mutta typpi voi huuhtoutua maassa
alaspäin.
30. Julkaisuja
Närvänen, A., Jansson, H., Uusi-Kämppä, J., Jansson, H. & Perälä, P. 2008.
Phosphorus load from equine critical source areas and its reduction using ferric
sulphate. Boreal Environment Research 13: 265–274.
Uusi-Kämppä, J., Närvänen A., Kaseva, J. & Jansson, H. 2012. Phosphorus and
faecal bacteria in runoff from horse paddocks and their mitigation by the addition
of P-sorbing materials. Agricultural and Food Science 21: 247–259.
Jansson, H., Närvänen, A. & Jansson, H. Hevosten juoksutarhojen maaperän
ominaisuudet ja valumavesien puhdistus. Loppuraportti. (Moniste)
Keskinen, R., Nikama, J., Närvänen, A., Särkijärvi, S., Myllymäki, M.,
Saastamoinen, M. & Uusi-Kämppä, J. 2014. Kuivikemateriaalin vaikutus
hevosenlannan ravinteiden sitomiseen ja hyödynnettävyyteen. In:
Maataloustieteen Päivät 2014, 8.-9.1.2014 Viikki, Helsinki : esitelmät- ja
posteritiivistelmät / Toim. Risto Kuisma, Nina Schulman, Hanna-Riitta Kymäläinen
ja Laura Alakukku. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 31: p. 232.