Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Kajaani 15.5.2014 
Vanhempi tutkija Elina Virkkunen 
MTT Sotkamo 
p. 040 759 9640 
elina.virkkunen@mtt.fi 
Kuvat Elina Vir...
Lanta - lannoite - ongelma 
• 
Ravinteita P noin 8-16 kg, N 42–95 kg ja K 50–107 kg vuodessa per hevonen 
• 
Hevonen tuott...
Hevosenlantaproblematiikkaa 
© Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 
tutkimuskeskus 
3 
• 
Hevosenlanta katsotaan Suomess...
Hidas pyrolyysi eli kaasutus (Markku Saastamoinen) 
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 4 
- 
Materiaal...
Tuubikompostointikokeilu 
© Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 
tutkimuskeskus 
5 
Pekka Heikkinen 
• 
Kompostoitumispr...
Kompostien raaka-aineet 
© Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 
tutkimuskeskus 
6 
Kuva: Henri Karjalainen
+ Tuubien täyttö nopeaa 
+ Perustamista varten ei tarvita eristettyä pohjaa 
+ Kompostin voi purkaa silloin, kun viljelyki...
Tuloksia vuoden jälkeen 
• 
Liukoinen typpi väheni kaikissa komposteissa vuoden aikana, typpeä eniten hevosen- ja kananlan...
Biokaasukokeet Äpylillä 
• 
Kiinteän biomassan biokaasutus 
• 
Massatilavuus 3 m3 
• 
Puolijatkuvatoiminen 
• 
Täyssekoitt...
© MTT Agrifood Research Finland 10 
HEVOSENLANTA TS % 35 (PUUPELLETTIKUIVIKE) 
MTT/Pekka Heikkinen 
Pekka Heikkinen/MTT 
B...
Koetuloksia MTT Sotkamon 4m3:n reaktorilla (jatkuvatoimiset kokeet) 
SYÖTE 
m3CH4/t FM 
m3CH4/t VS 
HEVOSEN KUIVALANTA, PU...
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 12 
Pekka Heikkinen/MTT 
HUKKAKAURAKOE 
- 
Siemenet 29 vrk reaktori...
Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa 
KAINUU 
KOKO MAA 
HEVOSIA, kpl 
1200 
75 000 
LANTAA, m3 
14000 
900 000 ~700 000 tn ...
VuoGas-toimintaympäristö 
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 14 
- 
Nurmibiomassaa käyttävä kuivamädät...
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / VuoGas PasiLaajala 
Mitä VuoGas-ympäristössä voi tehdä? 
Jätetutkimusta...
Tutkimusten rahoitus 
• 
Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa (Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus) 
• 
Biojäte ja ...
Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla –hanke 
15.5.2014 – TEHO Plussan ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros, Kajaani ...
Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla 
Vaikuttaa ympäristön tilaan tavalla mikä hyödyttää myös tilanpitäjiä 
Taloudel...
Hankkeen toimenpiteitä: 
• 
Kohdennetut suojavyöhykekartoitukset ja -suunnitelmat 
• 
Kosteikkosuunnitelmia potentiaalisil...
Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla 
Ota yhteyttä hankkeen vetäjään: 
Henri Vanhanen 
Maa- ja elintarviketalouden t...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

677 views

Published on

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja, Kajaani 15.5.2014, vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

  1. 1. Kajaani 15.5.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja 16.5.2014 1 MTT, Metla, RKTL sekä Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015.
  2. 2. Lanta - lannoite - ongelma • Ravinteita P noin 8-16 kg, N 42–95 kg ja K 50–107 kg vuodessa per hevonen • Hevonen tuottaa 12 m3 lantaa/v • Koko maan hevosenlannassa yli 1000 tn fosforia vuodessa • Käyttö ensisijaisesti lannoitteeksi ja toissijaisesti energiaksi • Ongelma kärjistyy suurilla hevoskeskittymillä, jotka käyttävät puupohjaista kuiviketta © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 2
  3. 3. Hevosenlantaproblematiikkaa © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 3 • Hevosenlanta katsotaan Suomessa eläinperäiseksi jätteeksi • -> EY:n parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/76/EY) • -> Poltto vaatii jatkuvatoimisen päästöjen mittauksen • Ruotsi, Tanska, Hollanti, Saksa luokittelevat biomassaksi • VNAt (1. kesäkuuta 2013): käsittelemättömän biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto vuoden 2016 alusta • VNA 151/2013 sallii kaasutuksen, jos kaasun poltto ei aiheuta enempää päästöjä kuin maakaasun poltto
  4. 4. Hidas pyrolyysi eli kaasutus (Markku Saastamoinen) © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 4 - Materiaalin kuumentaminen ilmattomassa tilassa hitaasti n. 500 asteeseen - Hevosenlanta kuivattava ennen pyrolyysiä - Tuotteina kaasu, biohiili ja bioöljy
  5. 5. Tuubikompostointikokeilu © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 5 Pekka Heikkinen • Kompostoitumispro- sessin seuranta kahden vuoden ajan • Eri lantalajeja ja niiden sekoituksia • Kokemuksia tuubituksesta menetelmänä • Kustannusten laskenta • Lannoituskoe suojaviljaan kylvetyllä nurmella
  6. 6. Kompostien raaka-aineet © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 6 Kuva: Henri Karjalainen
  7. 7. + Tuubien täyttö nopeaa + Perustamista varten ei tarvita eristettyä pohjaa + Kompostin voi purkaa silloin, kun viljelykiertoon sopii - Ilmastus (kaksi salaojaputkea + palkeenkielet + koneellinen puhallus) ei täysin riittänyt hapen saantiin - Viettävällä pellolla salaojaputkista komposti- tuubien päästä valui nestettä - arvio käsittelykuluille 12-15 e/m3 (lannan haku, tuubitus, levitys) Hevosenlannan tuubikompostointi © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 7 Henri Karjalainen
  8. 8. Tuloksia vuoden jälkeen • Liukoinen typpi väheni kaikissa komposteissa vuoden aikana, typpeä eniten hevosen- ja kananlannan seoksessa • Typpiköyhintä oli lantalassa jo osin kompostoitunut hevosenlanta • C/N –suhde laski alle toivotun (20) vain turpeella ja oljella kuivitetussa hevosenlannassa • Alustavien tulosten perusteella komposti oli kypsää, eikä se ollut kasveille toksista • Lannoituskokeessa paras ohrasato suojaviljasta (4940 kg/ha) saatiin purulantakompostilla ja typpilisäyksellä, lähes sama kuin väkilannalla lannoitetulla • Kompostointia ja lannoituskoetta jatketaan kesällä 2014 © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 8
  9. 9. Biokaasukokeet Äpylillä • Kiinteän biomassan biokaasutus • Massatilavuus 3 m3 • Puolijatkuvatoiminen • Täyssekoitteinen, ruuvisekoitus • Sekä meso- että termofiiliset kokeet (vesikiertolämmitys) • Suunnittelu ElBio Ky • Jatkuva kaasumäärän, metaaniprosentin, lämpötilan, pH:n mittaus ja datan tallennus © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 9 Syöttösuppilo Syöttöruuvi Reaktorisäiliö Poistoruuvi Kaasu- mittarit
  10. 10. © MTT Agrifood Research Finland 10 HEVOSENLANTA TS % 35 (PUUPELLETTIKUIVIKE) MTT/Pekka Heikkinen Pekka Heikkinen/MTT BIOKAASUTUSKOE • syöttö 2 kg VS m3/d • kesto 118 vrk • lämpötila 37 °C TULOKSET • 19,6 m3 metaania/t tuoretta lantaa • metaani-% 53 • onnistui teknisesti, mutta kuiva massa toi haastetta ruuveille ja piti syöttömäärän alhaisena TS = total solids, kuiva-aine VS = volatile solids, orgaaninen kuiva-aine
  11. 11. Koetuloksia MTT Sotkamon 4m3:n reaktorilla (jatkuvatoimiset kokeet) SYÖTE m3CH4/t FM m3CH4/t VS HEVOSEN KUIVALANTA, PUUPELLETTIKUIVIKE 19,6 ± 4,2 70,5 ± 8,22 NAUDAN KUIVALANTA, TURVEKUIVIKE 22 ± 4,8 123 ± 22 NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 10 % tuoremassasta 57± 4,7 249 ± 17 © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 11 m3 metaania ~ 1 litra polttoöljyä
  12. 12. © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 12 Pekka Heikkinen/MTT HUKKAKAURAKOE - Siemenet 29 vrk reaktorissa - Lämpötila 37 °C - Itävyys 0 % HUKKAKAURA EI ITÄNYT BIOKAASU- PROSESSIN JÄLKEEN
  13. 13. Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa KAINUU KOKO MAA HEVOSIA, kpl 1200 75 000 LANTAA, m3 14000 900 000 ~700 000 tn © Maa- ja elintarviketalouden 16.5.2014 tutkimuskeskus 13 • Kaikkiaan talleja 107 vuonna 2012 • noin 100 hevosen keskittymiä vain 1 • Kartoituksessa 37 tallin tiedot (väh. 3 hevosta/talli) • Kainuussa käytetyin kuivike puupohjaista (77 %:lla) • Lannan loppusijoituksessa ei ollut ongelmia 85 %:lla talleista – pienet määrät maaseudulla lannoitteeksi • Muutamat tallit toivoivat yhteiskeräilyä • Majasaaren jätekeskuksessa lanta hyödynnetään öljyisten maiden kompostointikentällä
  14. 14. VuoGas-toimintaympäristö © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 14 - Nurmibiomassaa käyttävä kuivamädätyslaitteisto (TS 25-30%) - Tulppavirtausreaktori 72 m3 - 200 kW kaasukattila, myöhemmin liikennekaasu - Rahoitus Kainuun Liitto (EAKR) - Investointi 219 000 € (alv % 0) - BioGTS Oy toimittaja - Rakentaminen kesällä 2014 Pasi Laajala
  15. 15. © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / VuoGas PasiLaajala Mitä VuoGas-ympäristössä voi tehdä? Jätetutkimusta Biokaa- sun tuotanto Lannoite- tutkimusta Koko ketjun kustannus- seuranta Kaasunjalostusta: ajoneuvopolttoaineet, kaasun puhdistus Mittalaitteiden kehitystä Syötteiden ja biotekniikan tutkimusta Prosessilaitekehi- tystä ja koeajoja Palvelukonseptien kehitystä
  16. 16. Tutkimusten rahoitus • Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa (Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus) • Biojäte ja hepolanta (EAKR, Kainuun ELY-keskus) • HorseManure (YM, RAKI- ohjelma) • VuoGas-toimintaympäristö (EAKR, Kainuun liitto) © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.5.2014 16 Lisätietoja: -Maataloustieteen päivät 8.-9.1.2014, posterit: Hevosenlanta tuottaa biokaasua Hevosenlannan tuubikompostointi Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa
  17. 17. Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla –hanke 15.5.2014 – TEHO Plussan ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros, Kajaani 1.5.2013 - 30.4.2015
  18. 18. Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla Vaikuttaa ympäristön tilaan tavalla mikä hyödyttää myös tilanpitäjiä Taloudellisesti Imagollisesti Kannattavuutta kasvattaen
  19. 19. Hankkeen toimenpiteitä: • Kohdennetut suojavyöhykekartoitukset ja -suunnitelmat • Kosteikkosuunnitelmia potentiaalisille kosteikkokohteille • Viljelijöille järjestettävät ravinnehallinnan ja vesiensuojelun työpajat • Uusien TEHO-hankkeessa hyväksi todettujen vesiensuojelumenetelmien testaaminen Kainuussa • Langattoman ympäristömittausteknologian soveltuvuuden testaaminen
  20. 20. Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla Ota yhteyttä hankkeen vetäjään: Henri Vanhanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo Kipinäntie 16 88600 Sotkamo Puhelin 029 531 7847 Sähköposti henri.vanhanen@mtt.fi

×