Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
Similar to Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu (20)
More from KirsiViitanen
Sulautuvan oppimisen lähtökohdat ja verkko-opetuksen laatu
- 3. Tulevaisuuden työelämä (Työterveyslaitos 2010) • Väestön ikärakenne muuttuu • Työ ja sen muodot muuttuvat • Ekologisten kysymysten merkitys kasvaa • Teknologia luo uusia mahdollisuuksia • Terveys, mielenterveys ja työkyky säilyvät arvoina • Monikulttuurisuus lisääntyy ja globalisaatio jatkuu
- 4. Työn muutos • Työ muuttuu enemmän – tietotyöksi, jossa ihminen työskentelee informaation etsimiseksi, tuottamiseksi, kehittämiseksi, muuntamiseksi, laajentamiseksi ja luomiseksi – ajattelutyöksi, joka edellyttää itsenäistä ja yhteisöllistä ongelmanratkaisua sekä tätä tukevaa kokonaisvaltaista sitoutumista. – omatoimisuutta ja yrittäjämäistä toimintatapaa vaativaksi • Työhön sisältyy enemmän – vuorovaikutusta arvoketjujen sisällä työtovereihin, asiakkaisiin, palveluntuottajiin ja erilaisiin asiantuntijayhteisöihin • Työn hyvä suorittaminen vaatii itsensä johtamisen taitoa. • Työn tuotokset ovat tiukemman taloudellisen seurannan kohteena.
- 5. Tiedon ja osaamisen kehittäminen muutoksen yhteiskunnassa • Tiedon nopea muutos ja vanheneminen • Koulutuksen ja työn muuttuvat suhteet –koulutuksen ”inflaatio” ja työssäoppimisen korostuminen • Oppiminen yhteisöllisenä prosessina sekä yksilön tiedonrakentamisena • Teoria- ja käytäntötiedon yhdistäminen
- 6. Suomen digitaalinen tulevaisuus? ”Haasteemme on se, miten yhteiskuntaamme pitää kokonaisuudessaan muuttaa ja kehittää, jotta viestintä- ja tietoteknologian sekä digitalisaation seuraava kierros etäläsnäoloineen, sosiaalisine teknologioineen ja tulevine uusine pilvipalveluineen saadaan oikeasti rakenteelliseksi osaksi yhteiskunnan koko dynamiikkaa.” Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinen tulevaisuus , EVA 2009 s.41 6
- 7. Lähitulevaisuuden haasteita tvt-opetuskäytölle Nopea tietotekninen kehitys Tukipalvelujen järjestäminen Opetussuunnitelmauudistukset Digitaalisten aineistojen ja sisältöjen lisääntyvä tarjonta ja käytön kehittäminen opetuksessa Oppilaitosten sähköinen toimintakulttuuri Diginatiivit nuoret Verkostoyhteiskunta Omien laitteiden käyttö oppitunnilla BOYD 7
- 8. Kirsti Lonka, HY, (2010) • ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja oppimisesta sekä sosiaaliset käytäntömme eivät kehity samassa tahdissa.… Ajatellaan, että tietoa voidaan siirtää ihmisen mielestä toiseen…. Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”
- 9. Sulautuva oppiminen (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009) ”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”
- 10. Lähiopetus Verkko-opiskeluHarjoittelu Sulautuva opetus tarjoaa korkeakouluopiskelulle oivan lähestymistavan, kun se mahdollistaa • aktiivisen työskentelyn opiskeltavan sisällön parissa • monipuolisten yleisten työelämävalmiuksien kehittymisen • opiskelijoiden vertaistyöskentelyn aktivoimisen
- 11. Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009) • Integrointi: – Tiedon ja toiminnan muodot – Opetuksen metodit – Verkko- ja kasvokkainen opetus – Koulutus ja harjoittelu – Sykroninen ja asykroninen opetus – Yhdessä oppiminen ja itseohjautuva opiskelu Opetuksen suunnittelun yhteydessä on aina määriteltävä integroinnin tavoite ja aste • Tutkimustuloksia – ainakin yhtä tehokkaita kuin luokkaopetus – keskeyttämisprosentit alentuneet – tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria – lisää oppilaiden kiinnostusta myös koulutyön ulkopuolella – antaa tietyt ajalliset puitteet – opiskelun kontrolloitavuus – tietoteknisten ja teknologisten taitojen kehittäminen (Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)
- 13. Verkko-opetuksen laadulliset perusvaatimukset (Helakorpi 2005, Jäminki 2008, Viitanen 2015) 22.9.2015 13 Ennakkosuunnittelu merkitys Verkkoympäristön monipuolisuus Oppijalähtöisyys ja oppimisen mielekkyys Materiaalien ja ohjeiden selkeys ja visuaalisuus Oppimistehtävien laatu ja työelämälähtöisyys Autenttiset oppimis- ja opetusmenetelmät Opettajan kyky toteuttaa erilaisia toiminnallisia ja pedagogisia rooleja Opettajan aktiivinen läsnäolo ja ohjaus oppimisprosessin aikana Opiskelijan vastuullisuus ja itseohjautuvuus Osaamistavoitteisiin perustuva jatkuva arviointi Koulutusohjelman yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt Yhteisöllinen opetuksen arviointi ja kehittäminen Organisaation resursointi Tukipalveluiden toimivuus
- 14. Verkko-opetuksen sudenkuoppia • Välineiden ja sometyökalujen tarkoitukseton ja epälooginen käyttö • Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka/löysä aikataulu • Riittämätön ohjaus ja tuki • Ei tarpeeksi aikaa ja ohjausta ryhmäytymiselle sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute • Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute • Tekniset ongelmat ja teknisenosaamisen puute • Liian kompleksinen oppimisympäristö • Kuormittavuus, motivaatio ja itsesäätelytaidot
- 15. Verkko-opetuksen laadun esteitä » opiskelijan opiskelutaitojen puute » opiskelijan työ- ja elämäntilanne » verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut ja arviointi » koulutusta tarjoavan organisaation hallinnolliset ratkaisut Opiskelijalähtöiset esteet: työsuunnitelma, odotukset, käytettävissä oleva aika, perheen ja työelämän vaatimukset ja rahoitus. Organisaatiolähtöiset esteet: ohjaus- ja neuvontapalvelujen puute, palautteen puutteellisuus, opettajien ja tuutoreiden vaikea tavoittavuus, opettajien vähäinen verkkokurssiosaaminen, viestinnän työläys, hypertekstiympäristön kompleksisuus. 22.9.2015 15
- 16. SWOT-analyysi Pohdi omaa opetustasi ja opintojaksojesi opetusta. Mieti millaisia vahvuuksia sinun opetuksessasi on nyt ja kerro miten haluaisit kehittää sitä tulevaisuudessa. Arvioi myös niitä esteitä ja uhkia, jotka vaikuttavat opettajuutesi, opetustyöhösi sekä opetustyössä kehittymiseen jatkossa. Tarkastele oman opetuksesi lisäksi opintojaksojesi pedagogisia ratkaisuja ja kehittämistarpeita.
- 18. Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006) • Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti. • Jäsenillä mahdollisuus työskennellä omaan tahtiinsa sitoutumatta tiettyyn aikaan ja paikkaan. • Työskentelyn strukturoinnin väline. • Prosessin tallentaja ja yhteinen muistikirja. • Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttä- minen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena. • Ajatusten jakamisen ja kehittämisen väline jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu. • Kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen väylä
- 19. Verkkokoulutuksen lähestymistapoja (Mayes, 2001) 1. Materiaali- pankkityyppisessä oppimisympäristössä tarjolla oleva oppimateriaali sisältää lähinnä asiasisältöistä aineistoa ja opetusohjelmisto toimii eräänlaisena jakelukanavana Oppimateriaalin sisällön suhde opiskelijoiden aikaisempaan osaamiseen ja tavoitteisiin. Oppimateriaalin kyky kuvata opittavaa sisältöä. 2. Tehtävä- orientoituneessa oppimisympäristössä on tarjolla tehtävänantoja sekä työkaluja, joilla opiskelija voi suorittaa oppimistehtäviä tai jotka tukevat opiskelijan toimintaa. Oppimistehtävien kyky ohjata oppija syvälliseen sisällön ymmärtämiseen. Oppimistehtävien kyky edistää oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 3. Vuorovaikutusta tukevassa oppimisympäristössä tuetaan kaikenlaista vuorovaikutusta ja hyödynnetään aikaisempien opiskelijoiden oppimiskokemuksia, joita on tuotettu vuorovaikutusta sisältävissä tehtävissä (esim. verkkokeskustelut), vuoropuhelussa opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden ja opettajan välillä. Oppimisympäristön kyky ohjata ja rakentaa oppimista edistävää vuorovaikutusta ja tarjota oikeanlaista palautetta. Opiskelijan mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oppimateriaalin, toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa. 19
- 20. Koulutuksen linjakas toteutus Oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät & arviointi tukevat toisiaan ja vaikuttavat samansuuntaisesti oppimista tukien Tavoitteena on se, että opiskelija • saavuttaa syvällisen ymmärryksen opiskeltavasta aihealueesta – • pyrkii ymmärtämään asian, • yhdistämään aiempaa tietoa uuteen, • tarkastelemaan taustalla olevia periaatteita, • yhdistelemään johtopäätöksiä ja • argumentoimaan Opetuksen tavoitteet Opetus- menetelmät Opetuksen arviointi
- 21. (Herrington & Oliver 2000) 1. Autenttinen konteksti, todellisen elämän ongelmat, työelämäyhteys - Authentic context 2. Autenttinen toiminta ja tehtävät - Authentic activities and tasks 3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin - Expert performances 4. Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat - Multiple roles and perspectives 5. Kollaboratiivinen tiedonrakentelu - Collaborative construction of knowledge 6. Reflektio – Reflection 7. Artikulaatio, tietämyksen sanoittaminen ja jakaminen, esiintyminen – Articulation 8. Ohjaus - Coaching and scaffolding 9. Autenttinen arviointi - Authentic assessment
- 22. Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296) Tutkivan oppimisen malli voidaan ymmärtää sillaksi, jota pitkin oppimiskäytäntöjä voidaan muuntaa lähemmäksi tiedonluomiseen suuntautunutta innovatiivista yhteisöä. – työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan – suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia, – hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä – luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena • ilmiöiden ymmärtäminen • ongelmaperustainen oppiminen • ennakkokäsitysten tutkiminen • ideoiden työstäminen • yhteisöllinen tiedonrakentaminen ja jaettu asiantuntijuus
- 23. Yhteisöllinen oppiminen (collaborative learning) (Järvinen & Häkkinen 2002) Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on – yhteinen tehtävä ja tavoite ja – jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. – pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä – rakentaa yhdessä uutta tietoa – kehittää opiskelijoiden kognitiivisia, tiedonkäsittelyn taitoja – kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia, oppimaan oppimisen taitoja Yhdessä ajattelemista, ei jokaisen itsenäisesti tekemän palasen liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi
- 24. 24 Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa (Lakkala 2010) Kognitiiviset elementit Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät. Tiedolliset elementit Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa. Sosiaaliset elementit Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat. Tekniset elementit Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi
- 25. Mitä on erilaisuus? Eri aistikanavien painotus oppimisessa Erilainen oppimistyyli Erilainen motivaatio (motivaatio-ongelmat) Erityislahjakkuudet Oppimisvaikeudet Oppijan erilaisuus ryhmän jäsenenä Erilainen sosiaalinen viestintätyyli Temperamenttierot
- 26. Aktiivisuus Konstruktivis- tisuus Yhteistoimin- nallisuus Tavoitteellisuus Tilannesidon- naisuus Itseohjautuvuus Yksilöllisyys Siirtovaikutus eli transfer Mielekäs oppiminen näkyy: • tiedon konstruointina, ei kopiointina • interaktiivisuutena, ei passiivisena vastaanottajana • artikulaationa, ei toistajana • yhteistoiminnallisuutena, ei kilpailuna • reflektointina, ei ennakkoon valmiin reseptin mukaan toimimisena.
- 27. Itseohjautuuvuden ominaisuudet (Anteenmäki-Pelkonen 1991) Autonomisuus: oppijan pystyy itse laatimaan tavoitteensa ja etsimään keinot niiden saavutta-miseksi. Omatoiminen ja emotio- naalisesti riippumaton toisten hyväksynnästä Yhteisöllisyys: yhteenkuuluvuuden tunne, solidaarisuus ja vasta- vuoroinen dialogi Kriittinen tiedostaminen: osaa valita näkemyksiä tai arvoja toiminnan perustaksi. Kyseenalaistaminen, kriittinen analysointi ja oman toiminnan arviointi Integroituminen todellisuuteen: tuntee realiteetit ja mukautuu niihin tietoisesti sekä suuntaa toimintansa valittuihin tavoitteisiin.
- 28. SSDL-MALLI (Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)Oppija Itseohjautuva Sitoutunut Kiinnostunut Riippuva Auktoriteetti Motivoija Avustaja Konsultti Delegoija Ohjaaja
- 29. 1. Pedagogisen mallin valinta ja opintojakson suunnittelu; lähtökohtana osaamistavoitteet ja sisällöt sekä opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja ryhmän koko sekä käytössä olevat resurssit 2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen 3. Työskentelyn tukeminen sekä palautteen organisoiminen ja arviointi Työskentelyn päättäminen ja arviointi Pönkä 2012
- 30. Suunnittelun lähtökohtia (Pönkä 2012) • Välineiden ja some-työkalujen käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltuja ja osaamistavoitteiden saavuttamista tukevia • Mielekäs toiminnan ja sisällön vaihtelevuus • Opiskelun vaiheistaminen, deadlinet • Lähi- ja verkko-opetuksen vuorottelu • Suunnitelma ja oppimisympäristön vastaavuus • Arvioinnin suunnitelmallisuus: lopputulos vs. prosessi, yksilö-, ryhmä-, vertais- ja opettaja • Palautteen antaminen ja kerääminen
- 31. Käänteinen oppiminen ja verkko-opetuksen tähtimalli
- 32. Käänteinen opetus - Flipped Classroom (http://www.knewton.com/flipped-classroom) Tai käänteinen luokkahuone, käännetty opetus, käännetty oppiminen, käännetty luento tai taitettu oppiminen • Sen keskeinen ajatus on se, että oppija tutustuu opiskeltavaan asiaan ennakkoon kotitehtävänä
- 33. Käänteinen opetus - Flipped Classroom • Ennakkomateriaalien muoto voi vaihdella kuvista teksteihin tai videoista äänitiedostoihin • Lähiopetuksessa opiskelijat syventävät yhteisöllisesti teema-aluetta monin eri menetelmin, – Esim. harjoituksin tai havainnollistamalla eri medioilla teemaan liittyvää problematiikaa tai opettamalla toisia opiskelijoita tai hyödyntämällä väittelymenetelmää tai muita yhteistoiminnallisia harjoituksia uuden tiedon luomisessa ja dokumentoimisessa. • Oppija perehtyy teoriaa tai uuteen asiaan kotona ja tulee sen jälkeen tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN, TYÖSTÄMÄÄN aihetta lisää.
- 34. Käänteinen opetus - Flipped Classroom • Käänteisessä luokkahuoneessa tavanomaisia kotitehtävät ratkaistaan yhdessä koulua, ja koulua voidaan pitää myös sen fyysisten tilojen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä. • Opettajalle se – tuo joustavuutta keskittyä ohjaamiseen sekä mahdollistaa ottamaan huomioon paremmin ne oppijat, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea. – kehittää myös pedagogisia taitoja ja oppimisen ohjaamista • Käänteisen opetuksen on todettu lisäävän oppijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja.
- 35. Käänteinen opetus - Flipped Classroom Verkkoympäristöt ja mobiililaitteet mahdollistavat tiedon tuotannon ja sen yhteisöllisen dokumentoimisen eri medioilla, mukaanpääsyn ja osallisuuden, vuorovaikutuksen, reflektion sekä mitä monimuotoisemmat oppimista inspiroivat pedagogiset ratkaisut.
- 36. Verkko-oppimisympäristön edut • kurssin organisointi ja ilmoitukset • oppimateriaalin digitalisointi ja jakelu • opetuksen, tehtävien ja harjoitusten parempi dokumentointi ja arviointi • henkilökohtaisten oppimisohjelmien koostaminen ja tukeminen • palautteen, ohjauksen ja arvioinnin mahdollisuus ja dokumentointi • kirjoitetussa muodossa tapahtuva kommunikointi ja videoneuvottelut
- 37. Verkko-opetuksen tähtimalli • Lähtökohtana on, että opintojakson oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista • Kotisivuna voi toimia esim. Moodle ja sen kautta opiskelija kulkee muihin palveluihin.
- 38. Sähköiset oppimisympäristöt – Case Polamk Poliisiammattikorkeakoulu Verkko-opetuksen tiimi 2014 OV-Moodle moodle.polamk.fi Adobe Connect (AC) Skype for Business eStream- videonjakopalvelu Sähköinen tiedonhaku (kirjaston palvelut, internet jne.) Sosiaalinen media ja muut verkon työkalut (YouTube, blogit jne.) mahd. TUVE-Moodle salassa pidettäville aineistoille ja tehtäville MySite=OneDrive Konsta-intranet Urkund
- 40. Laadukas verkko-oppimisympäristö • selkeä rakenne • helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen • tekninen toimintavarmuus • virheettömyys • monipuoliset mahdollisuudet tukea oppimista, mm. työkaluja itsenäiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn eri- ja samanaikaisesti sekä kommentointiin ja arviointiin • miellyttävä ulkoasu (Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Löfström ym. 2006; Suominen & Nurmela 2011, Vopla 2006)
- 41. (Silander & Orava 2009) Askeleet kohti avointa oppimisympäristöä 1. askel oppijan mahdollisuus käyttää jokapäiväisessä toiminnassaan monipuolisia työtapoja ja opiskelumenetelmiä. Oppija voi toimia itsenäisesti ja aktiivisesti. 2. askel yksilö nähdään vastuullisena toimijana, joka asettaa tavoitteita oppimiselle ja arvioi omaa toimintaansa. 3. askel oppijalla on mahdol- lisuus yhteisölliseen, luovaan ja vuorovaikutuk- selliseen oppimis- prosessiin, jossa huolehditaan myös ohjauksesta. Oppijat luovat yhdessä uutta tietoa ja arvioivat oppimaansa ja saavat tukea tarvittaessa. 4. askel oppimisen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, joka ei rajoitu mihinkään yksit- täiseen oppituntiin, aiheeseen tai fyysiseen tilaan. Oppimisen on tarkoitus olla prosessi, jossa eri näkökulmat, menetelmät ja aihepiirit integroituvat toisiinsa syventäen osaamisen kehittymistä.
Editor's Notes
- 24
- Toikkanen & Kalliala, kirjoitus vuosi kirjan julkaisun jälkeen eli 11/2009 Facebook ja Twitter vahvasti nousussa PAOK Ning Twitter Ainetiimiwiki Wiki ja blogi missä matskut Verkostoituminen (muut ningit) Chat, Connect Merkittävä osa verkostoitumista ja omaa täydennyskoulutusta MASHUP: Eniron kartassa ravintolat ja kampaajat - Huom, löytyy myös google maps/eatht/moon/mars (kartat), MUISTA kotimaiset palvelut PITKÄ HÄNTÄ: esim. kirjakaupan 40 000 nimikettä vs. miljoona kirjaa verkkokaupassa) Tiedon käyttäjän roolin muuttuminen (tiedon käyttäjä on nykyisin myös tiedon tuottaja) Tiedon yhteisöllinen tuottaminen Kollektiivisen älykkyyden korostaminen Toikkanen & Kalliala s.11 Usein ongelmaksi koetaan runsaus, vauhti kasvaa, mutta kaikkia ei tarvitse tuntea, van: ”yleisraamit ja tusina palvelua” PELKKÄ KOKEILU ei riitä niille jotka ottaa opetukseen, jotta turha tekniikka ei rasita tositilanteessa Monipuolisesti eri välineitä oppijat omaksuvat sos.median yleiset toimintaperiaatteet myöhemmin helpottaa uusien välineiden käyttöönottoa